Kansanedustajat: Amkeille on tehtävää tulevaisuudessakin

Eduskuntatalo
Takki-verkoston seminaari pidettiin syyskuussa 2016.

Ammattikorkeakouluille on työtä tulevaisuudessakin. Näin voi tiivistää kansanedustajien viestin Takki-seminaarin paneelikeskustelussa, jossa kysyttiin miten erilaiset osaamiskeskittymät rakennetaan ja miten niiden kehittämistä voisi lainsäädännöllä tukea.

Kansanedustajat nostivat erityisesti esille ammattikorkeakoulujen merkityksen uuden osaamisen tuottamisessa, työelämän kehittämisessä, innovaatiotoiminnassa ja uuden työn luomisessa. Keskustelussa korostui myös huoli koko koulutusjärjestelmän ja opiskelijoiden joustavien opintopolkujen toimivuudesta, koulutuksen sivistyksellisestä tehtävästä ja laadusta.

Paneelissa oli hyvä edustus eduskuntaryhmistä. Keskusteluun osallistuivat Eeva- Eeva-Johanna Eloranta (sd), Tiina Elovaara (ps), Antero Laukkanen (kd), Krista Mikkonen (vihr), Aila Paloniemi (kesk) ja Sari Raassina (kok).

Suuri tehtävä

Tehtäväkirjo oli varsin laaja, kun kansanedustajat keskustelivat siitä, minkä suuren haasteen ratkaisuun ammattikorkeakouluja tarvitaan juuri nyt. Esille nousi myös huoli ammattikorkeakoulujen tunnettuudesta.

Antero Laukkanen (kd) korosti ammattikorkeakoulujen merkitystä alueellisessa kehittämisessä. Samalla hän korosti niiden sivistyksellistä roolia ja tehtävää oikeudenmukaisuuden säilyttämisessä.

Vihreiden Krista Mikkosen mukaan ammattikorkeakoulutuksen on annettava valmiuksia ja uutta osaamista, jotta teknologinen kehitys ja digitalisaatio konkretisoituvat työpaikoiksi.

Uusi työ syntyy korkeaosaamisen alueille

Eeva-Johanna Eloranta (sdp) korosti korkeakoulujen yhteistyön ja isompien kokonaisuuksien merkitystä entistä parempien tulosten aikaansaamisessa. Yhteistyötä on lisättävä mm. hakijasuman purkamiseksi.

Koulutussäästöjen vuoksi meidän on tulevaisuudessa tarkasteltava sekä korkeakoulujen että yksiköiden määrää, jotta laatu voidaan säilyttää, tiivisti Eloranta.

Tärkeintä on nuorten valmiudet rakentaa yhteiskuntaa. Ammattitaidon kehittäminen on jatkuva prosessi, siksi tutkintokeskeisyydestä on päästävä pois, tiivisti Sari Raassina (kok) oman näkemyksensä.

Tiina Elovaara (ps) piti ammattikorkeakoulujen vahvuutena tulevaisuudessakin työelämälähtöisyyttä ja taitoa vastata työelämän muutoksiin. Erityisesti hän korosti ammattikorkeakoulujen kykyä luoda polkuja työelämään jo opiskeluvaiheessa.

Aila Paloniemen (kesk) mukaan ammattikorkeakouluilla on tulevaisuudessakin vahva rooli alueiden osaamisen vahvistamisessa. Toisaalta hän korosti niiden merkitystä työn ja työelämän muutokseen vastattaessa.

Sdp:n Jukka Gustafsson nosti yleisökeskustelussa esille ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen välisen polun tärkeyden. Hän toivoi, että tämä yhteys otetaan huomioon opintopolkuja rakennettaessa, ei vain ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välinen yhteistyö.

Eero Suutari (kok) oli huolissaan koulutuksen ja osaamisen saatavuudesta. Suutarin mukaan koulu-uudistuksissa on varmistettava, että alueilla on tulevaisuudessakin saatavissa sekä toisen että korkea-asteen koulutusta.

Vision aineksia

Valtaosa panelisteista oli valmis rakentamaan yhteisen yli vaalikauden menevän korkeakoulupoliittisen vision parlamentaarisessa työryhmässä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erilaisia profiileja ja tehtäviä pidettiin tärkeänä tulevaisuudessakin, samoin toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

Seuraavassa tiivistelmiä edustajien korostamista piirteistä.

Eloranta: Olennaista on profiloituminen ja korkea laatu.

Raassina: Ei katsota oppilaitosten määrää, vaan sitä, että on riittävästi paikkoja, joissa voi oppia.

Paloniemi: Ohjaus ei saa olla liian yksityiskohtaista, jotta korkeakoulu voi toimia strategisesti. Omistamisjärjestelyt ei ratkaisu, vaan yhteistyö.

Laukkanen: Ei liian tarkkaa ohjausta. On kokeilukulttuurin aika. Valtion on mahdollistettava oppilaitosten oman luovuuden löytäminen ja käyttö.

Mikkonen: Kun valtion visio on puuttunut, on syntynyt erilaisia ratkaisuja, kuten tänään kuultiin. Jos tulee jälkikäteisvisio, joka johtaa eri suuntaan kuin mihin on lähdetty, on ongelmallista toiminnan kannalta.

Keskustelevan ja hyvähenkisen paneelin yleväksi lopuksi paikalla vielä olleet panelistit saivat tiivistää oman koulutususkopuheensa. Usko koulutuksen yhteiskuntaa muuttavaan ja kehittävään voimaan löytyi.

—Yhteiskunnan murroksissa ja luovan tuhon vallitessa tulee tavoitella elinikäistä oppimista. Tarvitaan hybridiosaamista ja innovaatiopedagogiikkaa, sanoi Eloranta. Raassina puolestaan totesi, että koulutuksessa tulee kasvattaa yksilöiden vahvuuksia. Järjestelmässä on uskallettava muuttaa myös tällä hetkellä hyvin toimivia käytäntöjä niin, että toimivat tulevaisuudessakin.

—Usko koulutukseen on vahva. Jos sen menetämme, mitä meillä jää? Uudenlaista osaamista tarvitaan koko ajan, päätti Mikkonen.

Paneelin veti Humanistisen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Huttula.

Takki-verkoston seuraava seminaari pidetään vuoden 2017 alussa. Seminaarin ajankohdasta ja ohjelmasta tiedotetaan verkoston jäsenille tarkemmin myöhemmin.