Paloniemi: Korkeakoulujen kehittämisen perustuttava tasavertaisuuteen

Aila Paloniemi
Kansanedustaja Aila Paloniemi. Kuva: OSCE Parliamentary Assembly, Creative Commons.

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen samoin kuin niiden välisen yhteistyön tulee pohjautua tasavertaisuuteen, vaati Takki-verkoston puheenjohtaja kansanedustaja Aila Paloniemi verkoston seminaarin avauspuheessaan. Eduskunnan Työelämän ja ammatillisen korkeakoulutuksen Takki-verkosto kokoontui 14.9.2016 pohtimaan ammattikorkeakoulujen roolia osaamiskeskittymien rakentajana.

Paloniemen mukaan toimintaympäristön muutos on tulevaisuudessa raju. Teknologia, robotisaatio, keinoäly ja monet muut tekijät muuttavat työelämää ja työtä kiihtyvällä nopeudella. Samaan aikaan voimme saada rajattomat määrät tietoa, jota ei ole sidottu paikkaan tai aikaan.

—Ammattikorkeakouluilta vaaditaan entistä enemmän kun ne vastaavat näihin muutoksiin. Samalla myös poliittisilta päättäjiltä vaaditaan jämäkkyyttä ja visionäärisyyttä, kun he ohjaavat korkeakouluja hakemaan ratkaisuja teknologisen murroksen, pirstaloituvan työn ja tiedon räjähdysmäisen lisääntymisen keskellä kipuilevan yhteiskunnan olennaisiin kysymyksiin, kiteytti Paloniemi ja jatkoi, että korkeakoulujen tehtävä on mietittävä uudelleen.

Ammattikorkeakoulut hyviä rakentamaan osaamiskeskittymiä

Ammattikorkeakoulujen kyky rakentaa osaamiskeskittymiä ja tukea niiden rakentumista on Paloniemen mukaan varsin hyvä. Hän perusteli väittämäänsä esimerkein Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) toiminnasta. Paloniemi on myös JAMKin hallituksen puheenjohtaja.

Paloniemi nosti hyväksi esimerkkiksi oppilaitosten välisestä yhteistyöstä Jyväskylässä on mm. EduFutura osaamiskeskittymän.

—Osaamiskeskittymä yhdistää toisen asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston osaamisen ja vie osaamiskeskittymiä uudelle tasolle. Mahdollisuuksia erilaisten osaamisalueiden muodostamiseen on useita, Jyväskylässä esimerkiksi musiikki, yrittäjyys, koulutusyhteistyö eri koulutusasteiden välillä ja niin edelleen, Paloniemi kertoi.

Visio ja hyvää johtamista

Paloniemi korosti avauspuheessaan korkeakoulupoliittisen vision tarvetta. Useat eri tahot ovat vaatineet korkeakoulupolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja selkeästi muotoiltuja tavoitteita korkeakouluille. Tämä helpottaisi niiden strategista johtamista. Samalla hän peräsi opetus- ja kulttuuriministeriöltä, korkeakoulujen päärahoittajalta, hyvää johtamista.

—Hyvä johtaminen perustuu kaikilla tasoilla selkeisiin tehtäviin ja vastuisiin ja yhdessä asetettuihin realistisiin tavoitteisiin. Sen jälkeen johtajan pitää mahdollistaa alaisen onnistuminen. Joskus se tarkoittaa tuulensuojan antamista, osaamisen kehittämistä ja puitteiden kuntoon laittamista, tiivisti Paloniemi ja kysyi lopuksi:

—Voin hyvällä syyllä kysyä, toimiiko opetus- ja kulttuuriministeriö kuin hyvä johtaja, tekeekö se kaikkensa, että korkeakoulut voivat saavuttaa niihin kohdistetut odotukset ja mahdollistaako ohjaus sen, että amkit voivat auttaa työelämää uudistumaan ja tukemaan uuden työn syntymistä?