Takki-verkoston seminaarissa Eduskunnan auditoriossa käytiin vilkas keskustelu korkeakoulupolitiikan tulevista linjauksista.
– Me emme näillä rakenteilla pysty kehittämään tätä omaa korkeakoululaitostamme. Emme pysty enää elämään tällä mallilla, jossa on kahden kerroksen korkeakouluväkeä. Meidän tulee päästä eroon näistä esteistä, joita lainsäädännöllä on luotu, sanoi Takki-verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk) keskustelussa. – Koulutusviennin esteet pystytään kyllä poistamaan lainsäädännöllä, jos on siihen tahtoa.
Kansanedustaja Tuula Peltosen (sd) mielestä korkeakoulurakenteet ovat hyvin vaikeita siirtää tai muuttaa, vaikka kansainvälisessä yhteydessä se olisi tarpeellista.
– Yhtenäinen lainsäädäntö olisi todella hyvä asia. Tutkinnot ja tutkintojärjestelmä pitäisi kuitenkin pystyä säilyttämään nykyisenkaltaisina. Meillä pitäisi olla tietty kriteeristö määritettynä sille, miten kansainvälinen tutkintojen viitekehys olisi Suomessa sovellettavissa, Tuula Peltonen korosti.
– Ihmettelen syvästi, miten kauan tätä tutkintojen viitekehystä voidaan sivistysvaliokunnassa hautoa, tivasi Aila Paloniemi. – Suomi on ainoa maa, jossa kansainvälistä viitekehystä ei ole hyväksytty. Haluan sivistysvaliokunnan puheenjohtajalta tiedon siitä, miksi tätä ei ole otettu käsittelyyn.
– Meidän pitää sivistysvaliokunnassa todella päästä tätä käsittelemään. Olen sitä kysynytkin puheenjohtajalta. Ehkä on niin, että sivistysvaliokunnan puheenjohtaja itse ei halua sitä käsittelyyn, Peltonen aprikoi.
– Opiskelijat ovat myös sitä mieltä, että kansainvälinen viitekehys pitää saada käsittelyyn, SAMOKin puheenjohtaja Toni Asikainen linjasi.
– Me haemme kansainvälisesti tunnustettua tutkintojen viitekehystä emmekä kansallista järjestelmää, Arenen puheenjohtaja Markku Lahtinen täsmensi.
– Nyt on tärkeää, että ammattikorkeakoululain uudistuksen toinen vaihe pitää viedä eteenpäin. Molempien korkeakoulusektorien yhteistyötä haittaavia lainsäädännöllisiä esteitä pitää ryhtyä jo seuraavalla hallituskaudella poistamaan. Muutoksia pitää aloittaa tekemään pikku hiljaa, pala kerrallaan. Haasteet ovat massiivisia, joiden edessä tässä nyt ollaan. Uusilla rakenteilla pitää voida niihin vastaamaan, Aila Paloniemi vastasi rehtori Anneli Pirttilän tekemään kysymykseen siitä, onko eteneminen mahdollista.
– Koulutusviennissä muut maat ovat jo menossa eteenpäin ja kovaa, sanoi kansanedustaja Satu Haapanen (vihr).
– Oleellista on koulutusviennistä keskusteltaessa, että omasta tasostamme ja osaamisestamme ei pitäisi lähteä tinkimään. Meidän valttimme kilpailussa on korkea laatu ja profiloituminen alueille, joilla Suomessa olemme vahvoja. Vihreille koulutusvienti ei ole ehkä arka asia sinänsä, mutta se herättää keskustelua.
Haapasen mukaan pelko on, että kun kansainvälisille opiskelijoille maksullisuus tulisi, niin ryhdyttäisiinkö tätä soveltamaan myöhemmin myös suomalaisille opiskelijoille. Näitä kysymyksiä pitää pohtia ja asioita työstää.
Haapasen mukaan nyt täytyy satsata laatuun ja rahoitusuudistuksen myötä ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee osaltaan TKI:stä. Puurakentaminen ja hoitoala ovat esimerkkejä aloista, joilla osaajia on nyt liian vähän. Koulutusvienti voi olla meidän vahvuutemme. Kotimaassa koulutuksen tulee olla maksutonta.
Tuula Peltonen totesi, että koulutusvienti on paljon puheissa. Väyliä on lähdetty avaamaan. Keskustelu on nyt jämähtänyt keskusteluun tutkintojen maksullisuudesta. Tilauskoulutusta olin itse hyväksymässä. Se ei ole onnistunut siten kuin siitä odotettiin. Miten se asettuu tähän kenttään? Se on erittäin vetovoimainen tekijä myös. Joissakin maissa tutkintojen maksullisuus on vähentänyt hakijamääriä.
– Henkilökohtaisesti olen ollut maksuttomuuden kannalla. Koulutusviennin kehittämisen kannalla olen, Tuula Peltonen linjasi.
Koulutusvientiä edistävän Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajan, kansanedustaja Aila Paloniemen mukaan koulutusvientiin liittyy kansainvälistämisen esteitä, jotka tulisi poistaa.
– Keskustelu on juuttunut keskusteluun lukukausimaksuista. Päivi Lipposen työryhmän esitys oli hyvä. Minusta kuitenkin ajatus siitä, että lähdettäisiin koko valtakunnan tasolla yhteen yhteiseen yhtiöön, ei välttämättä ole toimiva. Pitäisi pikemminkin lähteä liikkeelle niillä rakenteilla, joita on jo olemassa, Paloniemi sanoi.
Toni Asikainen SAMOKista myönsi suoraan, että koulutusviennissä opiskelijaliike ei ole EI-liike.
– Haluamme olla mukana kehittämässä koulutusvientiä. Olemme enemmän kuin iloisia, jos tässä onnistutaan ja olemme mukana yhteistyössä. Haluamme kuitenkin välttää tilannetta, jossa Suomessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat eivät jää vähemmälle huomiolle, koska koulutus on ilmaista ja muut maksavat.
Markku Lahtinen muistutti, että koulutus maksaa joka tapauksessa. Joku maksaa ja nyt maksaja on suomalainen yhteiskunta. Meidän pitäisi pystyä avaamaan mahdollisuuksia myydä koulutusta ETA-alueen ulkopuolelle.
Tapio Varmola palautti keskustelun yhteen pääteemaan, yhteiseen korkeakoululakiin: Me emme talouskeskustelulta voi kukaan välttyä. Seuraavaa hallitusneuvottelua varten voisi tehdä selvityksen, että millaisia säästöjä uusi yksi lainsäädäntö voisi tuottaa. Järjestelmässä on sellaista, joka maksaa suomalaiselle veronmaksajalle aivan liikaa.
Koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen STTK:sta sanoi, että koulutusjärjestelmämme on syntynyt yksittäisten päätösten summana eikä sitä ole ajateltu kokonaisuutena. Ei tätä ole tarpeen julistaa miksikään Natura-alueeksi. Yhteiskunnan mahdollisuudet rahoittaa koulutusta vähenevät.
– Meillä on ihan liikaa sellaista lainsäädäntöä, joka tarpeettomasti rajoittaa. Nykyisessä systeemissä koulutusvientiä voisi verrata autotehtaaseen, joka valmistaa autoja, mutta ei saa myydä niitä, vaan pelkästään varaosia, Lempinen kuvasi absurdia tilannetta.
Rehtori Petri Raivo muistutti, että tässä on sellainen harha, että meillä Suomessa olisi joku etulyöntiasema koulutusviennissä, koska meillä PISA-menestyksen ansiosta olisi hyvä maine. Karelia oli mukana neuvottelemassa koulutusvientikaupasta Saudi-Arabiaan. Yksikään konsulteista, jotka Saudi-Arabiassa olivat tekemässä kauppaa, ei ollut kuullutkaan PISA:sta.
– Vaikka me olisimme kuinka hyviä, niin tämä on enemmän tyhjään huutamista. Olemme jääneet jälkeen kansainvälisessä kilpailussa, Raivo realisoi tilanteen.
Elin Blomqvist vahvisti asian: Kukaan ei maailmalla tuijota PISA-tuloksiin samalla tavalla kuin me eikä suomalaista koulutusjärjestelmää tunneta maailmalla.
– Moni on ottanut oppia meidän PISA:stamme ja koettanut soveltaa meidän järjestelmäämme muissa maissa, mutta se ei ole toiminut. Koulutusvienti on mahdollista jo nyt. Kyseessähän on keskustelu tutkintojen maksullisuudesta. Se on tässä oleellinen kysymys, eurooppalaisessa opiskelijaliikkeessä vaikuttava Elin linjasi.
Rehtori Henrik Wolffin mukaan Suomessa on monia asioita, joissa korkeakoulujen toimintaa rajoitetaan ja hidastetaan.
– Me Suomessa olemme keskusjohtoinen maa. Meillä Suomessa muutokset tapahtuvat hitaasti. Me olemme maailmalla jääneet jälkeen. Jos meillä tätä muutosta ei saada seuraavaankaan hallitusohjelmaan, niin me jäämme maailmalla jälkeen.
– Tanskassa korkeakoulujärjestelmän muutos on tapahtunut tavattoman nopeasti ja tulokset ovat hyviä. Erityisesti ammattikorkeakoulujärjestelmä oli siellä hajanaisempi kuin meillä ja he olivat jäljessä, mutta eivät todellakaan ole enää, Henrik Wolff sanoi.
Kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi (kd) katsoi, että Arenen kannanotto on ihan loistava asia.
– On päästävä rakenteista sisältöihin. Jos ajatellaan vaikka työmarkkinajärjestelmää, niin siinä ollaan hyvin sidoksissa koulutusjärjestelmään. Me tarvitsisimme uusia avauksia ja näin saadaan ketteryyttä yhteiskuntaan, Ahvenjärvi totesi.
Keskustelua luotsasivat kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd) ja rehtori Jorma Niemelä.
Muistiinpanot: Anneli Pirttilä Kuvat: Emmi Jäkkö Julkaistu 05.03.2014 – Jorma Niemelä