Toimilupa 24 ammattikorkeakoululle

Julkaistu 12.12.2013 – Jorma Niemelä

Valltioneuvosto on myöntänyt uudet toimiluvat ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille. Niiden mukainen toiminta alkaa 1.1.2014. Toimiluvat myönnettiin hakemusten perusteella yhteensä 24 ammattikorkeakoulun toimintaan.

Uutena ammattikorkeakouluna toimintansa aloittaa Lapin ammattikorkeakoulu, joka on syntynyt Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen yhdistyessä. Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen tavoitteena on yhdistyä vuoden 2017 mennessä.

Toimilupaprosessin myötä ammattikorkeakoulujen toimintapaikkakuntien määrä vähenee alle 50 paikkakuntaan. Vuonna 2010 ammattikorkeakoulujen toimipaikkakuntia oli 62.

– Pidän tärkeänä, että toimilupakierroksen tuloksena voidaan nähdä yhä vahvempien AMK-kokonaisuuksien syntyminen Suomeen, toteaa opetusministeri Kiuru. Tämä luo hyvän perustan paitsi opiskelijoiden monipuolisille ja laadukkaille opinnoille, myös kehittyvälle tutkimus- ja kehitystyölle ammattikorkeakouluissa.

– Toimilupakierroksen loppuunsaattaminen on ollut suuri työ, josta ansaitsevat kiitokset niin ammattikorkeakoulujen toimijat kuin opetus- ja kulttuuriministeriön virkakunta, ministeri toteaa.

Lisätalousarvio: 10 meuroa jaettiin amkien tki-työhön

Julkaistu 02.01.2014 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön edellytysten vahvistamiseen sisältyi vuoden 2013 työllisyyttä ja taloudellista kasvua lisäävään III lisätalousarvioon 10 miljoonaa euroa. Avustuksilla rahoitetaan yhteensä 17 hanketta.

Kahdessa rahoitettavassa hankkeessa ovat mukana kaikki ammattikorkeakoulut. Näille hankkeille osoitetaan yhteensä 3 miljoonaa euroa. Miljoona euroa osoitetaan TKI-osaajavalmennushankkeeseen, jota koordinoi Haaga-Helia ja Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoimalle ”Ylempi ammattikorkeakoulututkintokoulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi” -hankkeelle osoitetaan 2 miljoonaa euroa.

Lisämääräraha on tarkoitettu toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan osaamisperusteista kasvua ja ammattikorkeakoulujen edellytyksiä työelämälähtöiseen opetus-, tutkimus- ja kehitystyöhön erityisesti teollisuus- ja palvelusektorilla sekä hyvinvointipalveluissa. Alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi rahoitetaan useiden ammattikorkeakoulujen yhteisiä hankkeita.

– Olen erittäin iloinen, että ammattikorkeakoulut käynnistävät yhteistoimin laaja-alaisesti vaikuttavia tutkimus- ja kehitystyön hankkeita. Rahoitettavilla hankkeilla lisätään ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön vaikuttavuutta työelämässä ja vahvistetaan osaamisperusteista kasvua, ministeri Kiuru toteaa.

Määrärahalla tuetaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön laadun ja vaikuttavuuden lisäämiseen liittyviä hankkeita, henkilökunnan tutkimus- ja kehitystyöhön pätevöitymiseen liittyviä hankkeita sekä asiantuntija- ja opiskelijavaihdon kehittämishankkeita korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän välille. Määrärahaa voitiin myöntää vain sellaisille hakemuksille, jotka täyttivät hakukriteerit.

Avustukset perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön avoinna olleeseen hakuun, johon saapui määräaikaan mennessä 31 hakemusta. Yhteensä avustuksia haettiin yli 16 miljoonan euron edestä.

Arene: Markku Lahtinen jatkaa puheenjohtajana

Julkaistu 25.11.2013 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n puheenjohtajaksi valittiin Arenen syyskokouksessa toiselle kaksivuotiskaudelleen rehtori Markku Lahtinen Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Hallituksen muut jäsenet ovat rehtorit Outi Kallioinen, Lahden ammattikorkeakoulu, Turo Kilpeläinen, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Tapio Huttula, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Anneli Pirttilä, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Mervi Vidgrén, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Arenen hallituksen uusi kokoonpano aloittaa tehtävässään virallisesti 1.1.2014.

OKM: Amk-uudistuksen toinen vaihe lausuntokierroksella

Julkaistu 21.10.2013 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvästä lakiluonnoksesta kerätään parhaillaan lausuntoja.

Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi ammattikorkeakoululainsäädäntö kokonaisuudessaan säätämällä uusi ammattikorkeakoululaki, joka korvaisi vuodelta 2003 olevan ammattikorkeakoululain.

Tarkempia tietoja saa opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Päivi Lipposen työryhmä: Vauhtia koulutusvientiin

Julkaistu 04.11.2013 – Jorma Niemelä

Koulutusviennin toimenpideohjelma luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle maanantaina 4.11.2013. Selvitysryhmä esittää seitsemän kohdan toimenpideohjelmaa koulutusviennin edistämiseksi.

Koulutuksen laadunhallinta ja oppiminen nostetaan keskiöön, Suomeen rekrytoidaan lisää motivoituneita opiskelijoita, lainsäädännölliset esteet poistetaan ja koulutusviennistä tehdään kannattavaa liiketoimintaa. Koulutusviennillä tuetaan kehityspolitiikkaa ja vahvistetaan myönteistä Suomi-maakuvaa. Toimenpideohjelman seurantaa varten perustettaisiin arvovaltainen arviointi- ja kehitysryhmä.

Opetusministeri Krista Kiuru pitää kansanedustaja Päivi Lipposen vetämän, koulutusviennin esteiden poistamista selvittäneen, selvityshenkilöryhmän esityksiä erittäin tärkeinä, ajankohtaisina ja kannatettavina.

– Koulutukseen liittyvä osaamisemme on kaikilla mittareilla maailman huippua. On tärkeää, että kykenemme nyt muuttamaan tämän osaamisen myös vienniksi. Tästä hyötyvät niin koulutusjärjestelmiään kehittävät maat kuin Suomi ja suomalaisen koulutuksen kehitys, Kiuru toteaa.

Ministeri Kiuru on palannut Etelä-Amerikkaan suuntautuneelta koulutuksen viennin edistämismatkalta.

KE Lauslahti: Onko amkien miljoonakorvauksissa järkeä?

Julkaistu 02.10.2013 – Jorma Niemelä

– Pitääkö hallitus hoitoalan harjoittelukorvauksista luopumista mahdollisena keinona ammattikorkeakoulujen kustannus- ja henkilöstönvähentämispaineiden keventämiseen? kysyy kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok) hallitukselta kirjallisessa kysymyksessään.

Lauslahden mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulut maksavat terveydenhuoltoalan opiskelijoidensa pakollisista harjoittelujaksoista vuosittain merkittäviä summia harjoittelukorvauksina. Harjoittelun laajuus on tutkintokohtaisesti määritelty. Harjoittelukorvaus maksetaan sille taholle, joka tarjoaa harjoittelupaikan, eli samalle taholle, joka saa harjoittelun ajaksi käyttöönsä ilmaisen työntekijän.

Vuonna 2012 Metropolia, Diak, Laurea ja Arcada maksoivat näitä korvauksia yhteensä 2,15 miljoonaa euroa. Kyse on kokonaisvolyymiltaan erittäin merkittävästä rahasummasta.

Mainitut ammattikorkeakoulut ovat yhteisessä muistiossaan jo 18.2.2013 todenneet seuraavaa: ”Sosiaali- ja terveysalan harjoitteluun liittyvät koulutuskorvaukset työelämän organisaatioille koetaan eri alojen välisen tasa-arvon kannalta epäoikeudenmukaisina ja perusteiltaan monin tavoin kestämättöminä. Muilla ammattikorkeakoulun koulutusaloilla ei makseta korvauksia työpaikoille opiskelijoiden pakollisesta työharjoittelusta, vaikka niissäkin on kyse opetussuunnitelman mukaisesta, ohjatusta harjoittelusta.”

Kansanedustaja Sanna Lauslahti muistuttaa, että terveydenhoitoalalla on jo nyt paikoin haasteita työvoiman saatavuudessa, ja tulevaisuudessa rekrytointi tulee olemaan yhä kriittisempi tekijä palvelukysynnän kasvaessa. Siksi on vaikea edes tämänhetkisen tilanteen valossa nähdä järkeväksi, että oppilaitos maksaa korvausta sen lisäksi, että harjoittelun järjestävä taho saa käyttöönsä ilmaista työvoimaa ja kaupanpäällisiksi erinomaisen kontaktin uusiin alalle valmistuviin työntekijöihin.

Alan käytäntö poikkeaa muista aloista

– Lisäksi voidaan perustellusti katsoa, että laajasti käytetty ilmainen harjoittelijatyövoima vääristää työmarkkinatilannetta. Muilla kuin terveydenhoitoalalla opintoihin kuuluva loppuvaiheen työharjoittelu on usein palkallista harjoittelua, kansanedustaja Lauslahti ihmettelee.

– Ammattikorkeakoulut ovat tällä hetkellä erittäin suurten taloudellisten haasteiden edessä, ja vaarana on, että opetuksesta ja soveltavasta tutkimuksesta joudutaan leikkaamaan. Harjoittelukorvausten kaltaisista, vaikeasti perusteltavissa olevista pakollisista menoista eroon pääseminen helpottaisi kustannuspaineita ja vähentäisi myös tarvetta henkilöstövähennyksiin, ehdottaa kansanedustaja Sanna Lauslahti.

Lisätalousarvio: Ministeri kasvatti vastaantuloa amkien talouskurimuksessa

Julkaistu 12.09.2013 – Jorma Niemelä

Lisätalousarvioon kaavailtu ammattikorkeakoulujen t&k-rahoitus nousikin jatkoneuvotteluissa opetusministeri Krista Kiurun ansiosta viidestä miljoonasta kymmeneen miljoonaan euroon.

Lisäbudjettiesityksessä ammattikorkeakoulujen osaamisperusteisen kasvun vahvistamiseksi kohdennetaan 10 miljoonaa euroa työelämälähtöisen opetus-, tutkimus- ja kehitystyön edellytysten lisäämiseksi. Tarkoituksena on mm. vauhdittaa asiantuntijavaihtoa työelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä.

Suomen Akatemian myöntövaltuutta lisätään niin ikään 20 miljoonalla eurolla osaamisperusteisen kasvun tukemiseksi. Tarkoituksena on vahvistaa huippututkimuksen edellytyksiä rahoittamalla huippututkimusyksiköitä ja kansallisesti tärkeitä tutkimusinfrastruktuureja sekä elinkeinoelämän uudistumisen kannalta merkittäviä tutkimusavauksia.

Budjettiesitys: Korkeakoulusektoreilla erilainen kohtelu

Julkaistu 17.09.2013 – Jorma Niemelä

Vaikka tiede- ja ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärissä ei ole aivan tavattoman suuria eroja, yliopistoja vahvistetaan ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta heikennetään aiemman ohjelman mukaisesti valtion talousarvioesityksessä. Lohtuna on 10 miljoonan euron määräraha amkien t&k-toiminnan vahvistamiseen.

Yliopistojen valtionrahoitukseen esitetään 1,9 miljardia euroa. Perusrahoitusta esitetään korotettavaksi yliopistoindeksin mukaisesti 1,9 % vastaamaan kustannustason nousua. Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Tutkinnot, opintopisteet, tieteelliset julkaisut ja kilpailtu tutkimusrahoitus ovat keskeisiä valtionrahoituksen perusteita.

Ammattikorkeakoulujen valtionosuudeksi ja -avustukseksi esitetään 404 miljoonaa euroa – luvusta puuttuu kuntien maksama osuus. Indeksikorotusta ei tule. Ammattikorkeakoulut ovat vähentäneet koulutustarjontaansa 2 030 aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen, mikä tarkoittaa noin 8 prosentin leikkausta aloituspaikkoihin. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli tulee olemaan ensi vuonna vielä yliopistojakin tulossidonnaisempia.

Ministeriöön 24 amk-toimilupahakemusta

Julkaistu 01.10.2013 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen lukumäärä on vähentynyt yhdellä pohjoisessa tapahtuneen fuusion johdosta. Yksi fuusio on tekeillä. Monet ovat yhtiöittäneet toimintansa. Monissa ammattikorkeakouluissa on tehty yksin tai yhdessä muiden kanssa koulutusvastuisiin liittyviä järjestelyjä.

Tämä kävi ilmi, kun ammattikorkeakoulujen toimilupien hakuaika päättyi 30.9.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriölle saapui määräaikaan mennessä yhteensä 24 toimilupahakemusta.

Ministeriön tiedotteen mukaan toimilupaa haettiin nykyisille ammattikorkeakouluille, paitsi Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluille, jotka yhdistyvät Lapin ammattikorkeakouluksi.

Ministeriö on valinnut lokakuun puolen välin paikkeilta kolme neuvottelupäivää. Kutsu niihin tulee 7. lokakuuta niille ammattikorkeakouluille, joiden pitäisi miettiä vielä uusia järjestelyjä.

Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä käsittelee anomuksia marraskuussa. Valtioneuvosto päättää luvista joulukuussa.

Takki-työvaliokunta: Lämpimät kiitokset ministeri Kiurulle

Julkaistu 06.09.2013 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakouluasioita käsittelevän Takki-verkoston työvaliokunta oli koolla 6.9. Työvaliokunta kiitteli opetusministeri Krista Kiurua sekä vuoden 2013 lisätalousarvion viiden että vuoden 2014 talousarvion kymmenen miljoonan euron määrärahasta ammattikorkeakoulujen tki-rahoitukseen. Kiitosta tuli eri ryhmien kansanedustajilta ja ammattikorkeakoulurehtoreilta.

– Pidimme määrärahoja merkittävänä signaalina, sanoi opiskelijajärjestö Samokin puheenjohtaja Mikko Valtonen.

Kokouksen pääteema oli korkeakoulujen koulutusvienti. Kansanedustaja ja koulutusvientiryhmän puheenjohtaja Päivi Lipponen esitteli ryhmän työkaavailuja. Aikataulu on kiireinen.

Haaga-Helian rehtori Ritva Laakso-Manninen kuvasi nurinkurista tilannetta: Tarjouspyyntöjä tulee, mutta niihin on vastattava kielteisesti. Suomen lainsäädäntö rajaa koulutusvientimahdollisuuksia.

Seuraavassa kokouksessa keskitytään rakennepakettiin ja sen merkitykseen ammattikorkeakouluille.

Riihi- ja rakennepäätökset: Kymmenen meuroa ja kelpoisuuksien tarkastelu

Julkaistu 30.08.2013 – Jorma Niemelä

Vuoden 2014 talousarvioesityksessä ammattikorkeakoulujen t&k-toimintaa tuetaan 10 miljoonalla eurolla. Tämä on jatkoa tämän vuoden lisätalousarvion viidelle miljoonalle eurolle. Näillä helpotetaan ammattikorkeakoulujen taloustilannetta luomalla tulevaisuuden eväitä.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen julkaisema ”Rakennepoliittinen ohjelma talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi” avaa myös koulutuspolitiikkaan kiinnostavia haasteita. Paperista on luettavissa, että jälleen ollaan tekemässä lisäsatsauksia koulutukseen.

Tähän viittaa lausuma, jonka mukaan ”toteutetaan yhdessä korkeakoulujen valintauudistuksen kanssa hakijasuman purku lisäämällä määräaikaisesti sisäänottoja erityisesti työelämän kannalta keskeisillä aloilla”.

Kelpoisuuksia käydään läpi

Hallitus tulee ”vahvistamaan alempien korkeakoulututkintojen kelpoisuutta työmarkkinoilla”.

Toimintatapana on tämä: ”Edesautetaan tehokkaampaa työnjakoa palvelujen tuotannossa väljentämällä kelpoisuusvaatimuksia muun muassa julkisen sektorin hallinnon ja palvelutuotannon eritehtävissä asiakkaan turvallisuutta ja palvelujen laatua vaarantamatta”.

Ylen haastattelussa 2.9.2013 kuntaministeri Henna Virkkunen määritteli kuntien säästökohteita. Artikkelin mukaan ”loppuja säästöjä kootaan kasaan muun muassa työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia höllentämällä. Virkkusen mukaan asia on ministeriöissä valmistelussa.”

Höllennyksien sijasta täsmennyksiä?

Vaativalla sosiaalialalla ei tarvitse välttämättä mennä edes kelpoisuuksien höllennyksiin tai väljennyksiin.

Pätevyysvaatimuksia madaltamatta kelpoisuuslaki voitaisiin avata sosiaalialalla siten, että kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin olisi edelleenkin ylempi korkeakoulututkinto, mutta se voisi olla Bolognan prosessin mukainen master-tasoinen, 300 opintopisteen laajuinen tiedekorkeakoulututkinto (maisteritutkinto) tai master-tasoinen, 300 opintopisteen laajuinen, sosiaalityöhön painottunut ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi ylempi AMK -tutkinto), johon vielä liittyy kolmen vuoden työkokemus.

Sosiaalityöntekijän tehtävästä käsin määrittyisi se, kumpi tutkinto antaa siihen nimenomaiseen tehtävään paremmat valmiudet. Näin vältyttäisiin turhalta päällekkäiseltä ja peräkkäiseltä koulutukselta. Myös työurat pidentyisivät.

Opetusministeri Kiuru kiirehtii koulutusvientiä

Julkaistu 15.08.2013 – Jorma Niemelä

Koulutusvientiä on aktiivisesti kehitetty vuodesta 2010 lähtien. Suomella on hyvä maine koulutuksen saralla. Hyvästä pohjasta ja toimenpiteistä huolimatta koulutusviennistä ei ole kyetty kasvattamaan taloudellisesti merkittävää uutta liiketoiminta-aluetta. Opetusministeri Krista Kiuru on asettanut selvityshenkilöryhmän laatimaan toimenpideohjelman koulutusviennin edellytysten parantamiseksi.

Selvitysryhmän puheenjohtajana on kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja FT Päivi Lipponen ja jäseninä Aalto-yliopiston kehitysjohtaja Jari Jokinen ja kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Ammattikorkeakoulujen edustajaa työryhmään ei kutsuttu. Ammattikorkeakouluilla on ollut useita merkittäviä koulutusvientiavauksia, joita ovat sitten kaataneet lainsäädännön ja sen tulkintojen pidäkkeet.

– Suomeen on kehittynyt merkittävä osaamisen vientiin kytkeytyvä yritysten
joukko, esimerkkinä peliteollisuus. Korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten
yhteyksiä näihin on edelleen vahvistettava, korostaa opetusministeri Kiuru.

Työn määräaika on 30.10.2013.

SuomiAreenalla korkeakoulupolitiikkaa

Julkaistu 17.07.2013 – Jorma Niemelä

Eduskunnan sivistysvaliokunta oli runsaslukuisesti puheenjohtajansa Raija Vahasalon johdolla SuomiAreenan aikana Porin Puuvillan puistossa keskustelemassa korkeakoulupolitiikasta.

Teemana oli pohtia olisiko korkeakouluyhteistyössä pakko-, järki- vaiko oikein rakkausavioliiton aineksia.

Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, opiskelijakuntien ja sivistysvaliokunnan edustajat vannoivat tietysti järkiyhteistyön nimiin.

Keskustelussa asetuttiin kuitenkin puolustamaan myös vanhoja rajalinjoja. Lahjakkaiden opiskelijoiden väylien avaaminen haluttiin torpata yliopistojen puolelta.

Keskustelua luotsasi johtaja Kirsi Sirola Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Hän on Satakunnan korkeakoululaitoksen johtoryhmän puheenjohtaja.

Amk-uudistuksen ensimmäisen vaiheet lakimuutokset vahvistettu

Julkaistu 04.07.2013 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäisen vaiheen lakimuutokset on hyväksytty. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö vahvisti muutokset Naantalissa kesäkuun lopussa.

Uusituissa pykälissä määritellään erityisesti ammattikorkeakoulujen toimiluvat ja niissä määritettävät koulutusvastuut.

Lain mukaan Ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätään siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa (koulutusvastuu). Toimiluvassa voidaan tarvittaessa myös täsmentää tutkintokohtaista koulutusvastuuta.

Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa.

Lakiin liittyvä asetus annettiin heinäkuun alkupuolella.

Valtioneuvosto: Amkien t&k-toiminnan kehittämiseen 5 meuroa

Julkaistu 23.08.2013 – Jorma Niemelä

Valtioneuvosto esittää lisätalousarvioehdotuksessaan viittä miljoonaa euroa ammattikorkeakouluille t&k-toiminnan tukemiseen. Esitys noudattaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelmaa ”Suomi osaamispohjaiseen nousuun” (12.12.2012).

Toimintaohjelman ensimmäisenä suosituksena oli, että Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi ja tki-järjestelmän kansainvälistymisen vahvistamiseksi ”…vahvistetaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) määräaikaisella erityisrahoituksella”.

Lisätalousarvion perusteluissa todetaan puolestaan seuraavaa: ”Kertaluonteisella lisämäärärahalla vahvistetaan ammattikorkeakoulujen edellytyksiä työelämälähtöiseen opetus-, tutkimus- ja kehitystyöhön erityisesti teollisuus- ja palvelusektorilla sekä hyvinvointipalveluissa. Tämä edellyttää toimintaan pätevöityneitä henkilöitä, t&k-toiminnan vahvempaa kytkentää koulutukseen sekä laajamittaisen asiantuntijavaihdon kehittämistä ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän välille.”

Taustalla on myös professori Peter Maassenin johtaman kansainvälisen arviointiryhmän selvitys suomalaisten ammattikorkeakoulujen t&k-rahoituksessa (Evaluation of research, development and innovation activities of Finnish universities of applied sciences). Siinä todetaan, että lakisääteinen tehtävä on annettu, mutta ei siihen taloudellisia edellytyksiä.

Viime vuonna ammattikorkeakoulut kokosivat ulkopuolista t&k-rahoitusta yhteensä 167 miljoonaa euroa. Viiden miljoonan euron tuki t&k-toiminnan ydinasioiden kehittämiseen on merkittävä avaus.

Vetoomus ministerille: Huoli amkien tilanteesta yli puoluerajojen

Julkaistu 19.06.2013 – Jorma Niemelä

Läsnä oli useiden hallituspuolueiden ja yksi oppositiopuolueen edustaja, kun Takki-verkosto luovutti vettomuksensa uudelle opestusministeri Krista Kiurulle ammattikorkeakoulujen tilanteesta 18. kesäkuuta eduskunnassa.

Ammattikorkeakoulut ovat olleet valmiit julkisen talouden säästötoimiin, mutta 18 prosentin leikkaus on kohtuuton, kiteytti Takki-verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi 5 kohdan hätähuudon.

Opetusministeri Krista Kiuru lupasi nopeasti tarttua kaikkiin teemoihin lukuunottamatta sitä, että kehysriihen ideksijäädytystä ei pyörretä.

Vuoropuhelua päätettiin jatkaa. Teesit julkistettiin toukokuun lopulla.

Ammattikorkeakoulut huonossa hapessa leikkausten jälkeen? Hoitosimulaatiota terveysalan opetuksessa.

Amkeille ja yliopistoille yhteinen haku

Julkaistu 18.06.2013 – Jorma Niemelä

Eduskunta hyväksyi tiistaina lopullisessa toisessa käsittelyssä lakimuutoksen, jolla korkeakoulujen yhteishaku uudistuu. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva lakimuutos sujuvoittaa korkeakouluopintoihin pääsyä ja selkeyttää hakumahdollisuuksia.

Lakimuutokset hyväksyttiin sivistysvaliokunnan mietinnön (SiVM 3/2013) mukaisina.

Valiokunta piti mietinnössään tärkeänä, että kaikkien korkeakoulujen hakukohteet esitetään yhtäläisesti samassa palvelussa, jolloin hakija voi vertailla ammattikorkeakouluja ja yliopistoja korkeakoulutasoisina koulutusväylinä, joilla on erilaiset tavoitteet.

Erikoistumiskoulutus jäsennetään paremmin

Julkaistu 18.06.2013 – Jorma Niemelä

Työryhmä esittää uutta, korkeakoulutetuille tarkoitettua asiantuntijuutta syventävää erikoistumiskoulutusta. Koulutusta tarjoaisivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Siinä toteutuisi vahva työelämäkytkentä ja tiivis yhteys korkeakoulujen tieteelliseen toimintaan ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Opetusministeri Krista Kiurulle 18.6. luovutetussa työryhmäraportissa ehdotettu uusi erikoistumiskoulutus korvaisi ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot ja yliopistojen järjestämän erikoistumiskoulutuksen ja -opinnot.

Koulutuksille ehdotetaan luotavaksi selvät säädökselliset puitteet, jolloin ne muodostaisivat uuden koulutustyypin tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle. Erikoistumiskoulutuksista päättäisivät korkeakoulut yhteistyössä ja yhdessä työelämän edustajien kanssa.

Erikoistumiskoulutus perustuisi työelämän ja työelämässä toimivien asiantuntijoiden ja sellaisiksi tähtäävien tarpeisiin. Erikoistumiskoulutuksen laajuudeksi esitetään vähintään 30 opintopistettä. Erikoistumiskoulutuksen edellyttämä asiantuntijuus opitaan ja osoitetaan kiinteässä yhteydessä työelämään.

Amk-uudistus läpi sivistysvaliokunnan

Julkaistu 31.05.2013 – Jorma Niemelä

Kyllä ja ei. Sivistysvaliokunta osin ymmärtää ja osin ei tule vastaan ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisessä. Koulutusviennin esteet on valiokunnan mielestä poistettava, mutta ehdoton ”ei” tulee niille vaatimuksille, että kansainvälisissä joint degree – tutkinnoissa voitaisiin kolmen vuoden työkokemusvaatimuksista tinkiä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta.

Sivistysvaliokunta antoi mietintönsä toukokuun viimeisenä päivänä, jolloin monet uudet ammattilaiset juhlivat valmistumistaan.

Valiokunta pitää ammattikorkeakoulu-uudistusta tärkeänä, mutta pelkää leikkausten heikentävän uudistusta. Ja leikkaukset on kirjattu vain osin – kaikki kun eivät muista, että kuntarahoituksen leikkaus tulee valtionosuuden päälle.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös toista vaihetta koskevat esitykset annetaan mahdollisimman pian, ja korostaa, että uudistuksen toinen vaihe on ammattikorkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen kannalta keskeinen.

Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että tässä yhteydessä hallituksen esityksen perusteluissa todetut tarvittavat arvonlisäveromuutokset valmistellaan niin, että ei voi syntyä ristiriitaisia tulkintoja esimerkiksi kiinteistöjen arvonlisäveron palautusten suhteen.

Valiokunta esittää mietinnössään, että lakiesitys hyväksytään pientä teknistä yksityiskohtaa lukuun ottamatta.

Pilvi Torsti valtiosihteeriksi

Julkaistu 30.05.2013 – Jorma Niemelä

Opetusministeri Krista Kiurun valtiosihteerinä aloittaa Pilvi Torsti. Torsti työskentele tällä hetkellä työministeri Lauri Ihalaisen erityisavustajana.

Valtiotieteiden tohtori Pilvi Torsti on ollut aiemmin Helsingin yliopiston tutkijana ja opettajana. Hänen erikoisalanaan ovat historia ja historian käyttö ja entinen Jugoslavia, erityisesti nuoret ja rauhan kysymykset

Ministeri Kiurun erityisavustajana aloittaa YTM Esa Suominen. Suominen on työskennellyt ministeri Kiurun erityisavustajana tämän toimiessa asunto- ja viestintäministerinä.

Takki-verkoston hätähuuto uudelle opetusministerille

Julkaistu 30.05.2013 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen ja eduskuntaryhmien yhteinen Työelämän ja ammatillisen koulutuksen Takki-verkosto on julkaissut uudelle opetusministerille Krista Kiurulle osoitetut teesit, jotka toteuttamalla voitaisiin helpottaa ammattikorkeakoulujen ahdinkoa.

Verkosto katsoo, että hallituksen tekemät ammattikorkeakoulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat kohtuuttomia ja syövät ammatillisen korkeakoulutuksen osalta kansakunnan kasvun eväät. Samalla hallituksen tavoite maailman osaavimmasta kansasta karkaa käsistä.

– Nyt ei olla ammattikorkeakouluissa kipurajoilla, vaan ollaan pitkällä jo ohi kipurajan, sanoi opiskelijajärjestö Samokin edustaja Mikko Valtonen Takin tiedotustilaisuudessa eduskunnassa 30.5.

Verkosto ei pidä oikeutettuna sitä, että ammattikorkeakoulusektori on säästöpäätösten ja kehyspäätösten osalta selväsi kovimmin kohdeltu maamme pitkäjänteiseen kehittämiseen vaikuttava sektori koko yhteiskunnassa. Hallituksen säästöpäätösten ja kehyspäätösten yhteisvaikutus on ammattikorkeakoulusektorilla noin 18 %.

Huoli laadusta

Takki-verkoston mukaan päätökset merkitsevät myös sitä, että hallitusohjelman mukainen tavoite parantaa ja kehittää ammattikorkeakoulutuksen laatua romuttuu. Päätösten seurauksena ammattikorkeakouluissa käydään parhaillaan yt-neuvotteluja.

– Nyt nämä leikkaukset kohdistuvat jo koulutuksen laatuun. Olen tilanteesta erittäin huolissani, sanoi kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi.

Työelämän ja ammatillisen koulutuksen verkosto edellyttääkin hallitukselta nopeita päätöksiä ammattikorkeakoulujen kestämättömäksi muodostuneen tilanteen saattamiseksi kohtuulliselle tasolle. Tilanteen parantamiseksi verkosto esittää toteutettavaksi seuraavat toimenpiteet.

Teeseissä vaaditan indeksijäädytyksen purkua, arvonlisäverokäytäntöjen pikaista ratkaisemista, tki-eritysrahoituksen lisäämistä ja kansainvälistymisen ja koulutusviennin esteitten purkua.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola piti huolestuttavana sitä, että kaikki voimavarat menevät vain selviytymiseen.

– Nyt pitäisi opetusalallakin saada jotain uutta aikaan, uutta visiota tulevaisuudesta, Varmola sanoi.

Uudistus viivyttelemättä

Lisäksi vaaditaan, että ammattikorkeakoulu-uudistus on vietävä loppuun mahdollisimman nopeasti. Ammattikorkeakoulujen pitäminen jatkuvassa epätietoisuudessa tulevaisuuden osalta näivettää niiden toiminnan ja latistaa niiden sisäisen hengen.

Ammattikorkeakoulu-uudistusta pyritään viemään eteenpäin nyt tilanteessa, jossa tehtyjen säästöpäätösten johdosta ammattikorkeakoulujen ja niiden henkilöstön päähuomio kiinnittyy käynnissä oleviin yt-neuvotteluihin ja odotettavissa oleviin useiden satojen henkilöiden lomautuksiin ja irtisanomisiin. Tämä tilanne on kohtuuton.

Ammattikorkeakoulut ovat olleet valmiit säästöihin julkisen talouden tasapainottamiseksi ja hallituksen koulutuspoliittisten tavoitteiden turvaamiseksi. Ne pitävät kuitenkin hallituksen päätösten vaikutuksia ammatilliseen koulutukseen liian rankkoina.

Ammattikorkeakoulut ja Takki-verkosto esittävät syvän huolensa ammattikorkeakoulujen tuottamien yhteiskunnan keskeisten osaajien (mm. insinöörit, sairaanhoitajat) laadukkaan koulutuksen sekä alueellisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulevasta turvaamisesta. Tältä osin hallitusohjelman tavoite osaavimmasta kansakunnasta vuonna 2020 ei näytä pitävän yhtä hallituksen tekemien päätösten kanssa.

Takki amk-tuntijoiden verkosto

Takki-verkoston tehtävänä on huolehtia osaavan ja riittävän työvoiman saamisesta yhteiskunnan perustehtäviin, edistää aluekehitystä metropolialueelta pohjoisimpaan Suomeen ja kehittää erityisesti palvelusektorin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Takki-verkoston työvaliokunnassa on ammattikorkeakoulujen ja kaikkien eduskuntaryhmien edustus.

Teesejä pyydettiin kaikkien puolueiden ammattikorkeakouluasioita tuntevilta edustajilta. Lisätietietojen antajina on sekä hallitus- että oppositiopuolueen edustaja. Aila Paloniemi on Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Sauli Ahvenjärvi on tekniikan tohtori ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yliopettaja.

Lisätietoja:

Aila Paloniemi Takki-verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja puh. 050 511 3067 aila.paloniemi@eduskunta.fi Sauli Ahvenjärvi Takki-verkoston työvaliokunnan jäsen, kansanedustaja puh. 050 512 0103 sauli.ahvenjarvi@eduskunta.fi

Krista Kiurusta uusi opetusministeri

Julkaistu 21.05.2013 – Jorma Niemelä

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun salkku vaihtui painavampaan opetusministerin salkkuun. Julkisuudessa aprikoitiin Jukka Gustafssonin väistymisen syyksi mm. ammattikorkeakoulujen leikkauksia.

Porilainen valtiotieteiden maisteri ja opettaja luotsasi sopuun eri tahot Yleisradion rahoitusasiassa. Myös asuntotuotannon ongelmiin hän on puuttunut.

Kiuru tuntee niin valtakunnan kuin paikallisen politiikan. Hän on SDP:n varapuheenjohtaja ja Porin luottamusjohdossa.

Valintansa jälkeen Krista Kiuru kiitteli Jukka Gustafssonin työtä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Helsingin Sanomat piti Gustafssonin väistymisen eräänä syynä ammattikorkeakoulujen kovia leikkauksia, jotka ovat herättäneet kentällä tyytymättömyyttä.

– Olen mielelläni siirtymässä tulevaisuusministeriöön siinä mielessä, että kasvatamme suomalaisissa kouluissa tulevaisuutta, Kiuru kommentoi.

—

Kirjoittajan blogi 20.5. uuden opetusministerin haasteista otsikolla Uuden opetusministerin tehtävä ei ole helppo.

Amk-päivät: Tarvitaan hyvinvointiekosysteemiä

Julkaistu 08.05.2013 – Jorma Niemelä

Tulevilla ammattikorkeakoulupäivillä Turussa 14.-15. toukokuuta tullaan keskustelemaan muun muassa uusista innovaatioista julkisissa palvelurakenteissa.

Turun AMK:n yliopettaja Harri Jalosen mielestä aihetta tarkastellessa on tärkeää ymmärtää, että organisaatioiden ei tule ponnistella kehittymispaineiden kanssa yksinään.

Kysymys ei ole vain julkisista palveluista, vaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoista koostuvasta kokonaisuudesta. Tätä mieltä on Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja, innovaatiojohtamisen asiantuntija Harri Jalonen.

– Tämän asian ymmärtäminen on julkisten palvelurakenteiden uudistamisessa olennaista, Jalonen sanoo.

Jalosen mukaan tällaista kokonaisuutta voidaan kutsua esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta hyvinvointiekosysteemiksi. Ekosysteemiajattelu on vallannut alaa yritysmaailmassa, mutta julkisella sektorilla se on vielä melko uutta.

Arene: Kansainvälisen yhteistyön esteitä poistettava

Julkaistu 07.05.2013 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene kyselee, halutaanko kansainvälistymistä toden teolla edistää.

Puheenjohtaja Markku Lahtinen (kuva) näkee epäkohdan ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen työkokemusehdossa kansainvälisissä yhteistutkinnoissa.

Yhteistutkinto-sanalla (joint degree) tarkoitetaan sellaista kahden tai useamman korkeakoulun yhdessä kehittämää ja järjestämää koulutusohjelmaa, joka johtaa yhteen tutkintotodistukseen.

Kaksoistutkinnolla (double degree) puolestaan tarkoitetaan kahden tai useamman yhteistyökorkeakoulun yhdessä kehittämää ja järjestämää koulutusohjelmaa, joka johtaa kahteen tai useampaan tutkintotodistukseen, käytännössä yhteen jokaisessa yhteistyökorkeakoulussa. Eurooppalaisessa keskustelussa yhteistutkinto-termi (joint degree) kattaa useimmiten kummankin koulutusohjelmatyypin.

Nykyisessä lainsäädännössä oleva kolmen vuoden työkokemusehto johtaa siihen, että molemmissa edellä kuvatuissa yhteistyömuodoissa yhtenäinen hakukelpoisuusmäärittely on ongelmallista. Suomalaisen lainsäädännön mukaan kaikilta kaksoistutkinnon saajilta edellytetään kolmen vuoden työkokemus ennen opintojen alkua. Kumppanikorkeakoulujen osalta tällaista vaatimusta ei ole, eivätkä he halua rajoittaa potentiaalisia hakijoita vaatimalla em. työkokemusta.

Kahdenlaisia hakukelpoisuuskriteerejä ei voida käyttää, sillä kaikki yhteistutkinnon suorittaneet saavat saman (joint degree) tai samat (double degree) tutkintotodistukset.

Arene on ehdottanut, että ammattikorkeakoululakiin lisätään seuraava lause: ”Kansainvälisissä yhteistutkinnoissa (double degree, ja joint degree) ei kuitenkaan edellytetä edellä mainittua kolmen vuoden työkokemusta.”

Anita Lehikoisesta ylijohtaja

Julkaistu 18.04.2013 – Jorma Niemelä

Valtioneuvosto nimitti tänään opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön virkaan ylijohtaja, FM Anita Lehikoisen seitsemän vuoden kaudeksi 1.5.2013 -30.4.2020.

Anita Lehikoinen on vuodesta 2012 johtanut opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastoa. Vuosina 2006 – 2012 Lehikoinen on toiminut koulutus- ja tiedepolitiikan osaston korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtajana ja sitä ennen tiedeyksikön päällikkönä. Hän on johtanut korkeakoululaitoksen ohjauksen ja rakenteiden uudistamista sekä yliopisto- ja ammattikorkeakoulu-uudistusta.

Anita Lehikoinen on toiminut vuodesta 1989 opetus- ja kulttuuriministeriössä opetus- ja korkeakouluneuvoksen tehtävissä ja osallistunut korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaa koskevaan kansainväliseen kehittämiseen eurooppalaisissa työryhmissä ja verkostoissa.

Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Virkaan ilmoittautui määräaikaan mennessä 21 henkilöä.

Arene pettyi: Lupaukset unohtuivat jälleen!

Julkaistu 27.03.2013 – Jorma Niemelä

Poliitikkojen ja opetusministerin lujat lupaukset siitä, ettei ammattikorkeakoulusektorille tule enää lisäleikkauksia, osoittautuivat turhiksi, kun kehysriihessä vähän kuin huomaamatta sivulauseessa päätettiin, että valtionosuuksien indeksitarkistukset jäädytetään edelleen vuodelle 2014.

Säästöpäätösten ja nyt tehdyn kehyspäätöksen perusteella ammattikorkeakoulusektori on se, johon säästöt on kohdistettu rajuimmin, eli tehdyillä päätöksillä leikkaukset ovat 18%:n suuruusluokkaa. Samanaikaisesti indeksipäätöksessä lyötiin korville myös korkeakoulukentän tasa-arvoista kohtelua, kun yliopistojen indeksin jäädytys poistettiin. Seurauksena on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen rahoituskuilun kasvaminen edelleen.

Samaan aikaan ammattikorkeakoulu-uudistusta pyritään viemään eteenpäin tilanteessa, jossa tehtyjen säästöpäätösten johdosta ammattikorkeakoulujen ja niiden henkilöstön päähuomio kiinnittyy käynnissä oleviin yt-neuvotteluihin ja odotettavissa oleviin henkilöstön lomautuksiin ja irtisanomisiin.

Sanalliset lupaukset niin hallitusohjelmassa kuin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassakin esittävät kuinka ammattikorkeakoulutuksen laatua parannetaan eri tavoin, mutta samaan aikaan resurssipäätöksin lyödään korville tehtyjä lupauksia.

Nyt pitäisikin pikaisesti päättää tutkimus- ja innovaationeuvoston ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan esittämästä määräaikaisesta erityisrahoituksesta sekä sitoutua siihen, ettei missään tapauksessa enää kiristetä ammattikorkeakoulujen jo nyt kohtuuttoman vaikeaksi muodostunutta rahoitustilannetta. Indeksin jäädyttämistä ei myöskään tule jatkaa vuodelle 2015, joka jo nyt tehtyjen päätösten valossa on ammattikorkeakouluille vaikein.

Asiaa voitaisiin myös jonkin verran korvata niin, että meneillään olevan lainsäädäntöuudistuksen aikana yhtiömuotoisten ammattikorkeakoulujen ALV-kohtelua muutettaisiin sekä käyttötalouden että investointien osalta euro-eurosta palautusmallin mukaiseksi. Tällä voitaisiin tukea jo uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa ammattikorkeakoulujen ylläpitojärjestelmän muuttamista nykyistä yhtenäisemmäksi.

Arene esittää erityisen huolensa ammattikorkeakoulujen tuottamien yhteiskunnan keskeisten osaajien (mm. insinöörit, sairaanhoitajat) laadukkaan koulutuksen sekä alueellisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulevasta turvaamisesta. Tältä osin hallitusohjelman tavoite osaavimmasta kansakunnasta vuonna 2020 ei näytä pitävän yhtä hallituksen itse tekemien päätösten kanssa.

Monipuolinen eduskuntakeskustelu amk-laista

Julkaistu 20.02.2013 – Jorma Niemelä

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi oli eduskunnan käsittelyssä tiistaina 19. helmikuuta 2013.

– Ammattikorkeakoulut valmistautuvat nyt toimilupakierrokseen, siis hallituksen esityksen mukaan, jonka yhteydessä on tarkoitus päättää myös koulutusvastuista. Tarkoitushan on, että nyt käsittelyyn tulevan lainsäädännön mukaiset uudet ammattikorkeakoulut aloittavat toimintansa uusilla toimiluvilla lainsäädännön astuessa voimaan jo ensi vuoden alussa, sanoi opetusministeri Jukka Gustafsson.

Gustafssonin mukaan syksyllä käytävä toimilupakierros on tärkeä taitekohta, joka antaa ammattikorkeakouluille mahdollisuuden pohtia perinpohjaisesti toimintaansa ja suunnata sitä myös tarpeen mukaan uudelleen. Toisaalta myös talouden reaaliteetit tällaista uudelleenarviointia edellyttävät.

Ammattikorkeakoulun opettajana toiminut Arto Satonen (kok) yhtyi erityisesti niihin näkemyksiin, että niillä paikkakunnilla, joilla ei ole yliopistoa, ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuuden merkitys on ihan ratkaiseva.

– Näen tämän aluevaikuttavuuden kyllä erittäin tärkeänä. Toki sillä on merkitystä myös niillä paikkakunnilla, joilla on yliopisto, koska sanansa mukaisesti ammattikorkeakoulut katsovat asioita ammatillisemmin, ja näin tuleekin olla, Satonen korosti

Satosen mukaan hieman huolestuttavaa on sellainen kehitys, että entistä harvemmalla paikkakunnalla ammattikorkeakoulu on, ja varsinkaan sellainen ammattikorkeakoulu, joka vastaa sen alueen elinkeinoelämän tarpeisiin.

Työryhmä: Uusia väyliä korkeakouluihin

Julkaistu 14.02.2013 – Jorma Niemelä

Korkeakoulujen koulutustarjontaa halutaan monipuolistaa ja osallistumisen kynnystä madaltaa. Korkeakouluihin esitetään nykyisten tutkintojen osista muodostuvia, uudenlaisia kokonaisuuksia – korkeakouludiplomeja. Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmä luovutti esityksensä opetusministeri Jukka Gustafssonille torstaina 14.2. Työryhmä esittää myös osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keskuksen perustamista.

Ylijohtaja Anita Lehikoisen johtama työryhmä asetti tavoitteeksi, että entistä useammalla olisi tulevaisuudessa mahdollisuus korkeakouluopintoihin. Korkeakoulujen avoin ja monipuolinen koulutustarjonta pystyy joustavasti vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Se myös mahdollistaa erilaisia opintopolkuja erilaisille opiskelijoille. Olemassa olevan korkeakoulutustarjonnan entistä laajempi hyödyntäminen edellyttää, että se on mahdollisimman näkyvää, avointa ja helposti löydettävissä.

Opetusministeri Jukka Gustafsson pitää esityksiä lupaavina, koska erityisesti koulutuksen ulkopuolella opitun tunnustaminen kaipaa kehittämistyötä.

– Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on monin tavoin merkityksellistä. Koulutuksessa, työssä, vapaaehtoistoiminnassa tai vaikkapa harrastuksissa saavutettu osaaminen tulisi saada täysimääräisesti tunnustettua ja hyödynnettyä uusissa opinnoissa ja työelämässä. Esimerkiksi maahamme muuttavien koulutus ja osaaminen tulisi saada mahdollisimman sujuvasti näkyväksi ja käyttöön sekä näiden henkilöiden itsensä että yhteiskunnan hyödyksi, opetusministeri Gustafsson tiivistää.

Työryhmä ehdottaa, että vuosina 2013 – 2018 toteutetaan kokeilu, jossa korkeakoulut kehittävät tutkintojen osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 opintopisteen tunnistettavia osaamiskokonaisuuksia, ”korkeakouludiplomeita”. Kokeilun tavoitteena olisi selvittää työelämän tarvetta uudenlaisille, nykyisiä korkeakoulututkintoja suppeammille kokonaisuuksille eri aloilla ja selvittää, miten ne parhaiten vastaavat taustaltaan erilaisten opiskelijaryhmien tarpeisiin.

– Haastavassa toimintaympäristössä tarvitaan rohkeita uusia avauksia. Kokeilemalla korkeakouludiplomeja voitaisiin aidosti selvittää kokonaisuuden työelämätarvetta ja toimivuutta erilaisille opiskelijaryhmille. Uskon, että asiaa voidaan jatkovalmistella hyvässä hengessä sidosryhmien kanssa, toteaa opetusministeri Gustafsson.

Avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa monipuolistettaisiin ja kehitettäisiin niin, että tutkintotavoitteisesti opiskelevien eteneminen ja osaamiskokonaisuuksien luominen mahdollistuu. Korkeakoulut huolehtisivat esteettömyydestä opiskelijavalinnassa ja opintojen aikana. Ne kehittävät yhdessä valtakunnallisia kriteereitä ja menettelyitä korkeakoulukelpoisuuden osoittamiseksi ilman muodollista kelpoisuutta oleville.

– Mahdollisuus edetä tutkinnon suorittamiseen lisää halukkuutta opintojen aloittamiseen ja vastaa työssäkäyvien kouluttautumistarpeisiin. Mahdollisuuksia edetä korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen avoimen korkeakoulun opintojen perusteella on tarpeen joustavoittaa, painottaa opetusministeri Gustafsson.

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostamiseksi työryhmä esittää erityisen keskuksen perustamista. Sen tehtävänä olisi kehittää ja levittää valtakunnallisesti osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja tunnustamisen menettelyjä, avustaa korkeakouluja, oppilaitoksia sekä TE-hallintoa.

Työryhmän muistio sisältää eriäviä mielipiteitä. Ehdotus lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.

Takki ja ministeri: Ei enää leikkauksia

Julkaistu 05.02.2013 – Jorma Niemelä

Takki-verkoston työvaliokunta tapasi opetus- ja kulttuuriministeriön poliittisen ja virkamiesjohdon tiistaina 5. helmikuuta. Yhteinen pelko oli se, että keväällä tulee lisää leikkauksia jo muutoinkin kovilla olevalle ammattikorkeakoulukentälle.

Opetusministeri Jukka Gustafssonin ja puheenjohtaja Aila Paloniemen johdolla syntyi keskustelu lakiuudistuksesta, toimiluvista ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta.

Yhteinen suuri huoli oli se, jos nyt keväällä päätetään jälleen uudesta indeksileikkauksesta. Ammattikorkeakoulujen säästöt ovat jo nyt kohtuuttomia.

Arene: Sektoritutkimuksella on yhteistyötä molempien korkeakoulusektoreiden kanssa

Julkaistu 29.01.2013 – Jorma Niemelä

Valtion tutkimuslaitoskentän kokonaisuudistusta pohtineen Timo Lankisen johtaman asiantuntijaryhmän tehtäväksi asetettiin valmistella ehdotus malliksi, jolla toteutetaan valtion tutkimuslaitoskentän rakenteellinen uudistaminen, vahvistetaan tutkimuslaitosten ohjausta, uudistetaan laitosten rahoitusta ja parannetaan voimavarojen kohdentumista yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostoa närästää se, että mietinnössä esitetään vain tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä syvennettävän, vaikka ammattikorkeakouluilla on jo nyt laajaa yhteistyötä sektoritutkimuksen saralla.Arene pitää hyvänä monia mietinnössä tehtyjä esityksiä, kuten tutkimuslaitosten budjettirahoituksen pienentäminen ja tilaajaperustaisen tutkimuksen määrän kasvattaminen, tutkimuslaitosten fuusiot ja rakenneuudistus yleensä, sekä tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäyttö.

Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta mietinnössä on muutamia merkittäviä puutteita, jotka tulee korjata ennen kuin esitystä viedään eteenpäin.

Suomessa on kaksi korkeakoulusektoria, joiden molempien tehtäviin kuuluu tutkimus. Yliopistojen tutkimus painottuu voimakkaammin perustutkimukseen kun taas ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalta edellytetään enemmän alueellisesti vaikuttavaa soveltavaa tutkimusta.

– Jos mietintö lähtee siitä että valtion tutkimustehtävä on nimenomaan alle vaalikauden mittaista ja suoraan päätöksenteon perustaksi käytettävän, helposti hyödynnettävän ja vaikuttavan tiedon tuottamista, pitäisi koko maan kattavan ammattikorkeakouluverkoston ja edellä mainitun alueellisen ja soveltavan tutkimustehtävän liittämisen mietintöön olla itsestäänselvyys, Arene toteaa lausunnossaan.

Mietinnössä on siten lähes kokonaan unohdettu ammattikorkeakoulusektori. Tehdyissä asiantuntijakuulemisissa ei ole kuultu ammattikorkeakoulujen asiantuntijoita.

Erityisen pahana Arene pitää sitä, että tutkimuslaitosten toiminnassa ei ole käsitelty sitä laajaa yhteistyötä, jota ammattikorkeakouluilla jo nykyisin on tutkimuslaitosten kanssa.

Alivaltiosihteeri Timo Lankinen on antanut ymmärtää, että ilmaisuissa on ollut huolimattomuutta.

Takki.info käsitteli teemaa jo aiemminkin.

Arene: Keinotekoisista rajoista pois

Julkaistu 09.01.2013 – Anna Taskinen

– Yliopistojen antaman sosiaalityön kandidaatti- ja maisterikoulutus tulee rinnastaa ammattikorkeakoulujen sosionomi (amk) ja sosionomi (ylempi amk) tutkintoihin lain tarkoittaman sosiaalityön osaamisen tuottavina tutkintoina eurooppalaisen vallitsevan käytännön mukaan, vaatii Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene.

Jako yliopistotutkinnon tuottaman sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen tuottaman sosiaaliohjauksen välillä on keinotekoinen eikä kuvaa tutkintojen tuottamaa todellista osaamista ja pätevyyttä.

Arenen mukaan sosionomi (amk) antaa hyvät teoreettiset ja käytännölliset edellytykset toimia sosiaalityön tehtävissä. Lisäksi ammattikorkeakoulujen sosiaalialan ylemmät tutkinnot (sosionomi yamk) tarjoavat perustutkintoa täydentävää maisteritason opetusta, joka tulee huomioida tasavertaiseksi korkeakoulututkinnoksi yliopistojen maisteriopintojen rinnalla.

Pidämme välttämättömänä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimusten uudistamista ennakkoluulottomasti näiden periaatteiden pohjalta, rehtorit linjaavat.

– Sosiaalityössä on tehtäviä, joissa tarvitaan ehdottomasti yliopistokoulutusta, ja tehtäviä, joissa ammattikorkeakoulujen vastaava master-tason koulutus on erinomaisen sopiva, sanoo rehtori Jorma Niemelä Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Ministeriöt panostaisivat ammattikorkeakoulujen TKI-työhön

Julkaistu 24.01.2013 – Jorma Niemelä

Suomen houkuttelevuuden lisääminen ja tki-järjestelmän kansainvälistymisen vahvistamiseksi ensimmäisenä toimenpiteenä vahvistetaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) määräaikaisella erityisrahoituksella. Tämä tulee olemaan opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla.

Näin linjaavat työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö yhteisessä tutkimus- ja innovaatiopoliittisessa linjauksessa, joka taannoin julkistettiin.

– Yliopistot ja ammattikorkeakoulut syventävät strategista yhteistyötään tutkimus- ja innovaatio-osaamisen vaikuttavuuden parantamiseksi, ohjelmassa sanotaan.

Edelleen ministeriöiden linjauksessa painotetaan, että ammattikorkeakoulujen roolia alueiden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa tuetaan ja niiden työelämäyhteistyötä vahvistetaan, TKI-toimintaa kehitetään erityisesti tuotanto- ja palvelusektorin sekä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä.

– Tässä uudistustyössä on tärkeää varmistaa, että myös innovaatiorahoituksessa tunnistetaan ammattikorkeakoulujen merkitys tutkimus- ja innovaatiotoimijana, ministeriöt korostavat.

Toimintaohjelman tarkoituksena on konkretisoida ja vauhdittaa hallituksen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjausten toimeenpanoa sekä kirjata keskeiset kehittämistoimet ja tarpeelliset täsmennykset hallituskauden jälkipuoliskolle.

Professori Peter Maassenin (kuva) johtama kansainvälinen asiantuntijaryhmä edellytti Suomelta juuri tällaisia linjauksia ja toimia.

Amkit reagoivat kaivosteollisuuden koulutustarpeisiin

Julkaistu 11.12.2012 – Turo Kilpeläinen

Ammattikorkeakoulut ovat nopeasti reagoineet kaivosalan kasvavaan työvoimatarpeeseen. Pohjoisen ammattikorkeakoulut ovat yhdistäneet voimansa ja osaamisensa.

Osaamisen kasvattamisessa liittoudutaan tunnettujen kansainvälisten kaivosalan korkeakoulujen kanssa.

Kajaanin, Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen kesken on tehty tiivistä yhteistyötä vuodesta 2008 alkaen erityisesti kaivannaisalan ammattikorkeakoulutuksen opetuksen sisällön kehitystä silmälläpitäen. Tässä työssä ovat olleet mukana myös muut Pohjois- ja Itäsuomen ammattikorkeakoulut muodostaen säännöllisen alan elinkeinoelämän kanssa vuoropuhelua käyvän foorumin.

Tässä laajassa, yhteensä seitsemän eri ammattikorkeakoulun edustuksen taustatyöhön pohjautuvassa osaamisen kehittämisen tarpeen tunnistamisen perusteella ovat Kajaanin, Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut käynnistäneet yhteisen kehittämishankkeen, missä ne lähtevät kehittämään yhteistä, ”Kaivos- ja mineraalitekniikan” osaamisen sisältöä tärkeimpänä osana valtakunnallista ammattikorkeakoulutuksen vastausta kaivannaisalan osaajatarpeeseen tällä vuosikymmenellä.

Hankkeet on käynnistetty 1.1.2012 ja työn menossa siten, että 40 yhteistä opiskelijaa aloittavat syksystä 2013 alkaen oheisen perusrungon ja ammattikorkeakoulukohtaisen profilaation perusteella korkeakouluopintonsa.

Tavoitteena siis myös yhteisen insinöörikoulutuksen toimintamallin suunnittelu ja toteutuksen käynnistys, työtä rahoittaa hankkeiden muodossa sekä Kainuun, että Lapin elyt.

Hankkeet ovat samansisältöiset tavoitteiltaan, toimintamuodoiltaan ja niillä on vahva alan elinkeinoelämän ohjausinstrumentti. Hankkeille onkin yksi yhteinen ohjausryhmä, jossa elinkeinoelämän edustuksena mukana ovat mm. Kevitsan, Suurikuusikon, Laivakankaan, Talvivaaran, Kemin kaivoksen, Tukesin ja Lapin liiton edustajat.

Yhteistyötä Tekesin ja yliopistojen kanssa

Opetuksen sisällön kehittämisen lisäksi teemme yhteistyötä myös alan TKI-mahdollisuuksissa ja olemmekin saaneet Tekesin Green Mining ohjelmaan hankkeen, jossa toimijoina ovat mm. Kajaanin ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut.

Tiedekorkeakoulujen osaamista toimintaamme tuovat Oulun yliopisto (Oulu Mining School) ja Lapin yliopisto, jotka ovat osaltaan mukana myös Kainuun korkeakoulustrategiassa, joka on päivitetty vuoden 2012 alkupuolella.

Edellä kuvatun ja rahoitusta saaneen toimintamuodon lisäksi pyrimme hakemaan lisärahoitusta ammattikorkeakoulujen henkilöstön alan osaamisen kehittämiseen tavoitteena mahdollistaa asiantuntijavaihdot työelämässä ja tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnassa niin Suomessa olevissa alan teollisuuden toimijoissa, kuin myös ulkomaisissa huippuasiantuntijalaitoksissa, kuten esim. Luleån ja Toronton yliopistot sekä Colorado School of mines Yhdysvalloissa, joihin olemme luoneet toimivat ja monipuolisia mahdollisuuksia antavat verkostot.

EU-tasolta teemme alan osaamisen kehittämisen eteen töitä myös Puolan Silesian ja Espanjan Castilla la Manchan yliopistojen kanssa.

Tästä työstä olemme saaneet tunnustusta myös Teknologiateollisuudelta.

Yli 5000 uutta ammattilaista tarvitaan

Vuoriklusterin koulutustyöryhmässä mukana olleena ammattikorkeakouluna saimme keväällä 2012 tehdyn hyvin laajan kyselyn perusteella seuraavan yhteenvedon kaivannaisalan yrityksiltä seuraavan kymmenen vuoden tarpeesta:

Vuosina 2012-2022 lisätarve on 5316 ammattilaista, joista työntekijöitä on 3885, toimihenkilöitä 645 ja ylempiä toimihenkilöitä 786. Rakennusvaiheen työvoima ei ole mukana luvuissa.

Ja näistä juuri tuo toimihenkilöryhmä, eli 645 on se, mihin amk-tutkinnon suorittaneiden oletetaan työllistyvän, joten näyttää siltä, että olemme oikeilla jäljillä.

Turo Kilpeläinen

KTT

Arene: Ammattikorkeakoulujen alv-kohtelu yhtenäistettävä

Julkaistu 28.11.2012 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston mukaan korkeakoulusektoreita kohdellaan räikeän eriarvoisesti arvonlisäverokohtelussa. Ylläpitäjäseminaariin kokoontuneet rehtorit ja ylläpitäjät vaativatkin tilanteen selkiyttämistä. Kyse on mittavasta asiasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on osana korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä suosittanut ammattikorkeakouluille osakeyhtiötä ylläpitomuotona. Osakeyhtiö on katsottu sekä rakenteellisen kehittämisen että joustavien toimintatapojen näkökulmasta parhaaksi vaihtoehdoksi korkeakoulujen muutostilanteessa.

Osakeyhtiölaki ja siihen liittyvät verolait on kuitenkin säädetty ja tarkoitettu ennen kaikkea liikeyrityksille, jotka myyvät tuotteita avoimilla markkinoilla. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden osalta tämä on joissakin tapauksissa johtanut korkeakoulujen toiminnan ja talouden kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin.

Osakeyhtiömuotoiset ammattikorkeakoulut eivät voi kunta- tai kuntayhtymämuotoisten ammattikorkeakoulujen tapaan vähentää palvelujen ostoista, hankinnoista tai investoinneista maksamiaan arvonlisäveroja. Arvonlisävero jää koulutuksen järjestäjälle todelliseksi kustannukseksi.

Yksityisille, osakeyhtiömuotoisille ammattikorkeakouluille osa menetystä kompensoidaan korkeammalla yksikköhinnalla valtionosuusrahoituksessa. Kompensaatio ei kuitenkaan läheskään korvaa kaikkea arvonlisäverosta aiheutuvaa lisärasitusta. Näin on etenkin tilanteissa, joissa ammattikorkeakoulut toteuttavat rakennusinvestointeja tai mittavia kone- ja laitehankintoja.

Koskee käyttötaloutta ja investointeja

Vuonna 2011 ammattikorkeakoulujen käyttötalouden arvonlisäverot olivat kaikkiaan 32,6 miljoonaa euroa ja investointien arvonlisäverot 11,5 miljoonaa euroa. Viiden vuoden jaksolla (2007 – 2011) ammattikorkeakoulut ovat maksaneet käyttötalouden arvonlisäveroja 164,9 miljoonaa euroa ja investoinneista 52,4 miljoonaa euroa eli yhteensä 217,3 miljoonaa euroa.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan muistiossa (28.9.2012) linjataan, että vuoden 2014 alusta lukien ammattikorkeakoulujen rakennusinvestointien arvonlisäverot voidaan saada takaisin. Korkeakoulujen yhteisiä kampusrakenteita vauhdittamaan myös yliopistoilta voidaan vuokrata tiloja ilman arvonlisäveroseuraamuksia.

Palvelujen ostojen, hankintojen sekä kone- ja laiteinvestointien osalta ammattikorkeakoulut ovat tämän rakennusinvestointien arvonlisäveron palautusta koskevan myönteisen parannuksen jälkeenkin toiseen korkeakoulusektoriin eli yliopistoihin nähden epätasa-arvoisessa asemassa. Yliopistolakia uudistettaessa yliopistot saivat oikeuden arvonlisäveron palautukseen sekä investointien että käyttötalouden ostojen osalta.

Ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää saada vuoden 2014 alusta suunnitellun ammattikorkeakoululain uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa osakeyhtiömuotoisille ammattikorkeakouluille oikeus arvonlisäveron palautukseen niin investointien kuin palvelujen ostojen ja hankintojenkin osalta samaan tapaan kuin yliopistot ja kuntamuotoiset ammattikorkeakoulut saavat. Ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämisen kannalta tämä olisi ensiarvoisen tärkeää myös siksi, että nykyinen järjestelmä ei kannusta ammattikorkeakouluja ostamaan edes osaa tarvitsemiaan palveluja ulkopuolelta, vaan pikemminkin tuottamaan ne itse. Tämä voi joissakin tapauksissa estää toiminnan järkevää tehostamista.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n syyskokous edellyttää, että ammattikorkeakoulujen nykyinen epätasa-arvoinen asema julkisina, yhteiskunnallisia koulutuspalveluja tuottavina organisaatioina korjataan ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa siten, että osakeyhtiömuotoisten ammattikorkeakoulujen arvonlisäverokohtelu on sama kuin muillakin vastaavilla julkisilla toimijoilla.

Ylijohtaja Lehikoinen: Korkeakouluilta leikataan 230 miljoonaa

Julkaistu 08.11.2012 – Jorma Niemelä
– Valtion menosäästöt merkitsevät sitä, että korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen kohdentuu valtion rahoituksen säästöjä vuosien 2012–2015 aikana yhteensä yli 230 miljoonaa euroa, totesi ylijohtaja Anita Lehikoinen Takki-verkoston seminaarissa 7.11.

Takki-verkoston uusin seminaari oli nimetty ”Ammattikorkeakoulujen paradoksiseminaariksi” otsikolla ”Vähemmällä rahalla vieläkin enemmän tulosta?”.Ammattikorkeakoulutus on nopeasti kehittynyt työllistäväksi ja taloudelliseksi koulutusmuodoksi. Nyt sen rakenteita ja rahoitusta uudistetaan julkisen talouden leikkausten keskellä. Seminaarissa pohdittiin, miten tässä uudistuksessa onnistutaan?

Leikkaukset alkavat parin kuukauden päästä. Ammattikorkeakoulujen keskimääräisten yksikköhintojen alentamisen ja opiskelijamäärän vähentämisen arvioidaan alentavan valtion ja kunnan rahoitusta vuonna 2013 yhteensä 47,7 miljoonaa euroa. Kustannustason muutoksia koskevien tarkistusten tekemättä jättämisestä johtuva vaikutus ammattikorkeakoulujen valtion rahoitukseen on vuonna 2013 noin 11,6 miljoonaa euroa.

Ylijohtaja Anita Lehikoisen mukaan Suomen tulisi hyödyntää uutta teknologiaa tehokkaammin, hillitä inflaatiota ja pyrkiä parantamaan heikkeneviä kokonaistaloudellisia näkymiä parantaakseen sijoitustaan kansainvälisessä kilpailussa.

Ammattikorkeakoulujen roolin vahvistamista osana suomalaista koulutus- ja innovaatiojärjestelmää hän piti tärkeänä.

– Uuden lakiluonnoksen myötä toimilupien myöntämisperusteet uudistetaan. Kaikki nykyiset toimiluvat lakkaavat vuoden 2013 lopussa ja uudet toimiluvat ovat voimassa 1.1.2014 lukien, mikäli lakiesitys aikoinaan eduskunnassa hyväksytään, Lehikoinen totesi.

Myös perusrahoituksen määräytymisperusteet uudistetaan. Jatkossa korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella.

Asiantuntija Mikko Vieltojärvi Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOKista piti uudistuksia välttämättömänä, koska ammattikorkeakouluverkko on hajanainen, koulutustarjontaa on liikaa ja koulutusajat ovat pitkiä.

Vieltojärvi peräänkuulutti suuria ja monialaisia kampuksia, vahvoja koulutusaloja riittävän suurine opetusryhmineen ja monimuotoisen ja joustavan opetuksen tarjontoineen sekä yhteistyötä ammattikorkeakoulun sisällä sekä muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.

Amkit aluekehityksen moottoreina

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen tarkasteli ammattikorkeakouluja aluekehityksen moottorina.

– Aluekehittäminen lähtee alueiden omista vahvuuksista – ja alueiden omat vahvuudet osaamisesta, Tuppurainen linjasi.

Ammattikorkeakoulut ovat hänen mielestään ammatillisen osaamisen ja soveltavan tutkimuksen tuottajia.

Hallitus on Tytti Tuppuraisen mukaan sitoutunut aluekehittämiseen jo hallitusohjelmassa. Siellä korostetaan, että ”yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä alueidensa innovaatiotoiminnan keskeisiin toimijoihin vahvistetaan”, muodostetaan ”vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä” ja että ”yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut … sopivat alueiden… kehittämisestä”.

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen oli huolissaan siitä, että talouskriisi on nyt iskenyt keskuskaupunkeihin:

– Alueveturien verkosto on vaikeuksissa, Tuppurainen sanoi. Uusi kasvu ja tasapainoinen aluekehitys edellyttävät uutta otetta ja aiempaa vahvempaa panostamista osaamiseen. Ammattikorkeakoulut ovat osaamisen verkostoissa keskeisiä.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju peesasi Tuppuraisen kantaa ja hänkin korosti ammattikorkeakoulujen merkitystä entisenä kunnanjohtajana ja nykyisenä maakuntajohtajana – ja isänä.

– Kunnat eivät aina tajuakaan, kuinka merkittävästi ammattikorkeakoulut tuottavat niille työvoimaa, Pauli Harju korosti.

YT-ralli alkanut

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Timo Luopajärvi kertoi, että 21 ammattikorkeakoulussa 25:stä on meneillään yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut. Väkeä on jo jonkin verran irtisanottu, määräaikaisuuksia ei ole uusittu ja lomautuksiinkin on turvauduttu.

Luopajärven mukaan lapissa yhdistyminen ja yhtiöittäminen etenee, Kymenlaakso ja Mikkeli etenevät suunnitellusti yhetistoiminnan tiellä, FUAS-liittouma on kolmen itsenäisen amk:n (HAMK, LAMK, Laurea) strateginen liittouma ja ISAT-yhteistyössä (Karelia-Savonia) edetään mutta ei fuusioiduta.

Yhtiöittämisvalmistelut käynnissä useissa ammattikorkeakouluissa

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Aila Paloniemen mukaan erot ammattikorkeakoulujen välillä tulevat lisääntymään merkittävästi.

– Tuloksiin perustuva rahoitusmalli suosii vetovoimaisia ja tuloksiin kykeneviä ammattikorkeakouluja, Paloniemi sanoi.

Mutta Aila Paloniemen mukaan rahoitusmallissa on korjattavaa. Laadusta ei palkita edelleenkään riittävästi eikä ammattikorkeakoulujen tuloksia uuden yrittäjyyden luomisessa ei huomioida riittävästi. TKI-toiminnan painoarvo jää alhaiseksi kokonaisrahoituksessa. Aikuiskoulutuksen painotus alhainen ja 55 op:n suoritusvaatimus indikaattorina saattaa vähentää aikuiskoulutuksen resursseja.

HAAGA-HELIAN rehtori Ritva Laakso-Manninen kertoi ammattikorkeakoulunsa haastaneen koko henkilöstönsä parantamaan tulosta.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun rehtori Martti Lampelan mukaan nyt tarvitaan strategista priorisointia, toimintamallien muuttamista, oppimisnäkemyksen uusintamista, TKI:n ja työelämän tiivistä integrointia ja tuloshakuisuutta läpi organisaation.

Nyt tarvitaan leikkausten kohdentaminen rakenteisiin. On etsittävä pysyviä ratkaisuja, ei ”laastarointia” samalla kun ydintoiminnat varmistetaan.

– Hallinnon keventäminen ja mataloittaminen on myös tärkeää, Lampela sanoi.

Seminaari päättyi kansanedustaja Sauli Ahvenjärven yhteenvetoon. Seminaarin puheenjohtajana toimineen Jorma Niemelän avaus löytyy myös linkin takaa.

Kuvat: Hanna Hauta-aho

Seminaari: Vähemmällä rahalla enemmän tulosta?

Julkaistu 18.10.2012 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulutus on nopeasti kehittynyt työllistäväksi ja taloudelliseksi koulutusmuodoksi. Nyt sen rakenteita ja rahoitusta uudistetaan julkisen talouden leikkausten keskellä. Miten tässä uudistuksessa onnistutaan?

Tätä pohditaan Takki-verkoston seminaarissa keskiviikkona 7.11.2012 kello 15-18 eduskunnan päärakennuksen auditoriossa.

Luennoitsijoina ovat mm. ylijohtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, asiantuntija Mikko Vieltojärvi opiskelijajärjestö Samokista, kansanedustaja Tytti Tuppurainen, maakuntajohtaja Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan liitosta, toiminnanjohtaja Timo Luopajärvi rehtorineuvosto Arenesta, kansanedustaja Aila Paloniemi, rehtori Ritva Laakso-Manninen Haaga-Heliasta ja kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Eduskunnan ulkopuolelta tulevat ilmoittautuvat osoitteella paivi.simola@eduskunta.fi 1.11.2012 mennessä.

Seminaarin ohjelma julkaistaan ensi maanantaina tällä sivustolla.

Sektoritutkimusryhmä unohti amkien voimavarat

Julkaistu 21.09.2012 – Jorma Niemelä

Tutkimus- ja innovaationeuvoston asettama asiantuntijaryhmä esittää valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta vuodesta 2014 lukien. Ryhmä kyllä huomio ammattikorkeakoulut toimija-analyysissä, mutta sivuuttaa ne totaalisesti ratkaisumalleissa.

Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen ja jäseninä toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi sekä professori Sixten Korkman.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä oli uudistaa sektoritutkimusta. Toimeksiannon mukaan ryhmän tuli valmistella ehdotus valtion tutkimuslaitoskentän kokonaisuudistuksesta ja esittää malli, jolla toteutetaan valtion tutkimuslaitoskentän rakenteellinen uudistaminen, vahvistetaan tutkimuslaitosten ohjausta, uudistetaan laitosten rahoitusta ja parannetaan voimavarojen kohdentumista yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.

Toimija-analyysissä vielä ammattikorkeakoulut ovat mukana: ”Tässä kentässä keskeisiä toimijoita ovat valtioneuvosto ja sen ministeriöt, valtion tutkimuslaitokset, yliopistot ja osaltaan ammattikorkeakoulut, yksityiset tutkimuslaitokset ja yhteisöt, institutionaaliset rahoittajaorganisaatiot (Suomen Akatemia, Tekes, Sitra, EU).”

Ongelma-analyysissäkin ammattikorkeakoulut ovat mukana: ”Tutkimuslaitoksilla on myös päällekkäisiä toimintoja korkeakoulujen kanssa. Työnjako ei ole selkeä. Tutkimuslaitoskenttä on myös toimipisteverkoltaan erittäin hajanainen, toimipisteet ovat pieniä ja niillä on usein päällekkäisiä tehtäviä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.”

Mutta sitten johtopäätöksissä todetaan, että ”tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä syvennetään ja kehitetään siten, että yliopistoista ja tutkimuslaitoksista muodostetaan tutkimuksen, innovaatioiden ja korkeimman opetuksen keskittymiä ja keskeisiä toimijoita yhteiskuntaa tukevassa tutkimuksessa”.

Johtopäätösten teossa unohtuivat ammattikorkeakoulut, joilla olisi annettavaa mm. luonnonvara-aloilla, sosiaali- ja terveyskysymyksissä ja vaikkapa mittaustekniikassa ja monilla muilla erityisaloilla. Melkoinen joukko asiantuntijoita ja soveltavan tutkimuksen spesialisteja unohdettiin.

Suomen tiedepolitiikka on eräiltä osin perin ristiriitaista. Monet tiedepoliittiset linjanvedot korostavat nimenomaan sitä tarvetta, että yliopistojen pitäisi keskittyä enemmän perustutkimukseen. Kun sektoritutkimusta mietitään, niin eikö juuri silloin pitäisi katsoa yhteyksiä niihin tahoihin, joilla on jo lainsäädännön perusteella soveltavan tutkimuksen tehtävä?

Ammattikorkeakoulut antavat palvelulupaukset kunnille

Julkaistu 19.09.2012 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on julkistanut kuntavaaliehdokkaille napakan materiaalin ammattikorkeakouluista ja niiden merkityksestä kunnille.

Kuntien palvelukyvyn turvaaminen on eräs ammattikorkeakoulujen keskeisistä tehtävistä, materiaalissa todetaan.

Ammattikorkeakoulut kouluttavat kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen pääosan sosiaali- ja terveysalan, tekniikan, median, kulttuurin sekä matkailu- ja ravitsemusalan ammatillisista asiantuntijoista.

Hyvänä esimerkkinä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta mainitaan hyvinvointia ja työllisyyttä sekä kuntien ja alueiden palveluja koskevat kehittämishankkeet.

Ammattikorkeakoulut antavat materiaalissa neljä palvelulupausta kunnille:

Turvaamme osaavan työvoiman kuntaan ja sen alueella toimiviin yrityksiin
Kehitämme alueellisesti tasapainoista Suomea ottamalla vastuuta koko maasta
Autamme kuntaasi kansainvälistymään
Kehitämme uusia palveluinnovaatioita kuntalaisten parhaaksi

Materiaalista on sekä tekstiversio että PowerPoint-versio – molemmat tässä pdf-tiedostoina.

Arenesta voi tilata materiaalin myös alkuperäisenä, eija.antila@arene.fi.

Kirje kärkiministereille: Arene vetosi hallitukseen

Julkaistu 30.08.2012 – Jorma Niemelä

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, opetusministeri Jukka Gustafsson, elinkeinoministeri Jyri Häkämies ja työministeri Lauri Ihalainen saivat Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenelta vetoomuksen, jossa kiirehdittiin ammattikorkeakoulu-uudistusta ja pyydettiin suuntamaan TKI-rahoitusta ammattikorkeakoulujen hyvin kehittyneeseen toimintaan.

– Taloudellisesti vaikean siirtymävaiheen 2013-2015 aikana kansallisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksia kohdennetaan ammattikorkeakouluille, vaatii Arenen puheenjohtaja Markku Lahtinen (kuva).

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulu-uudistuksen toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa on välttämätöntä.

Arenen mielestä uudistuksessa tulee edetä niin, että osaavan henkilöstön asema ja uudelleen sijoittuminen kyetään turvaamaan mahdollisimman hyvin.

Arene muistutti ministereirä kevään 2012 aikana toteutetusta ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kansainvälisestä arvioinnissa (KKA 7:2012).

Arviointiryhmä kiteytti näkemyksensä TKI-toiminnan kehittämisestä seuraavasti: ”Arviointiryhmän näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ohjausta sekä lainsäädäntöä ja rahoitusta on vahvistettava huomattavasti, jotta ne voisivat saavuttaa täyden potentiaalinsa. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rahoitus on sirpaleista ja siitä puuttuu läpinäkyvyys.”

Edelleen kansainvälinen arviointi toteaa:

”Lisäksi rahoituksen tasoa voidaan kokonaisuutena pitää liian alhaisena. Merkittävimmille suomalaisille tutkimusrahoittajille, TEKES´ille ja Suomen akatemialle ei ole osoitettu selvää roolia TKI-toiminnan rahoituksessa, joka osaltaan tukisi koko sektorin jatkokehitystä. Olisi myös hyvin tärkeää antaa ammattikorkeakoulusektorille selvä signaali TKI-toiminnan jatkokehityksen poliittisesta merkityksestä.”

Edellisten pohjalta Arene esittää, että vuoden 2013 talousarvioon tulisi vielä 20M€:n määräraha ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kehittämiseen.

Ammattikorkeakoulujen säästöt realisoituvat

Julkaistu 07.08.2012 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakouluille ehdotetaan valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä 411 299 000 euroa valtionosuutta vuodelle 2013. Tälle vuodelle summa oli 429 833 000 euroa. Vähennystä on 18 534 000 eli 4,3 prosenttia.

Euroina summathan ovat paljon suuremmat, koska kunnat maksavat enemmän kuin puolet kuluista. Ollaan siis yhteensä noin 43 miljoonan euron säästösummassa, kun otetaan huomioon valtion ja kuntien raha.

Tätä leikkausta ei hoideta aloituspaikkaleikkauksilla. Myös yksikköhintarahaan tulee leikkaus. ”Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) muuttamiseksi siten, että ammattikorkeakoulun yksikköhintoja alennetaan menosäästön vuoksi”, lukee valtion talousarvioesityksessä. Yksikköhintaraha putoaa keskimäärin 2,9 prosenttia.

Eikä tässä kaikki. Kuten kevään kehysriihessä hallitus päätti, korkeakouluilta meni myös inflaatiokorjaus ensi vuoden osalta. Inflaatioprosentti on huidellut kuluttajahinnoissa liki kolmen prosentin tietämillä. Jos se on ensi vuonna 3 prosenttia, tämä tietää säästettävää lisää sellaiset 28 miljoonaa euroa.

Toisaalta ensi vuoden inflaatiota on ennustettu matalammaksi taloudellisen taantuman vuoksi. Eräiden arvioiden mukaan se on 1,5 prosenttia, mutta yksistään palkkaratkaisut ovat tuota luokkaa.

Näin ollen rahoitus muuttuu pahimmillaan suunnilleen 70 miljoonaa euroa huonompaan suuntaan. Jos inflaatiokehitys jäisikin kokonaisuudessaan puolentoista prosentin luokkaa, säästöjen ja leikkausten määrä jää alle 60 miljoonan euron.

Osa edellä mainitusta ammattikorkeakoulujen rahoituksen leikkauksesta toteutetaan siis aloituspaikkojen vähennysten kautta. Niitä leikataan 2030, mutta operaation kustannusvaikutus ajoittuu usealle vuodelle – ovathan tänä vuonna sisään otetut opiskelijat vielä monta vuotta opiskelijoina. Erään karkean laskelman mukaan aloituspaikkojen leikkausten säästövaikutus ensi vuodelle olisi noin 15 miljoonaa euroa.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan perusesittely

Julkaistu 22.08.2012 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakoulut ovat linkki yliopistojen perustutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä, tiivistää AMKtutkan esittelymateriaali ammattikorkeakoulujen roolin yhteiskunnassa. – Yliopistoissa tehtävän tieteellisen tutkimuksen tuottama uusi tieto viedään käytäntöön ja hyödyntämään yrityksiä.

Ammattikorkeakoulujen henkilöstön osaamisessa yhdistyy pätevyys tieteelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön sekä laaja-alainen kokemus yritysmaailmasta.

Ammattikorkeakoulujen palvelutoimintaan liittyvät opinnäytetyöt, opiskelijoiden osana opintoja toteuttamat toimeksiannot, harjoittelujaksot, koulutuspalvelut, kansainvälistymisen tukeminen sekä hankemuotoinen tutkimus- ja kehitystyö.

Toiminnan lähtökohtana ovat alueen yritysten ja yhteistyökumppaneiden todelliset kehittämistarpeet. Yhteistyö tuottaa konkreettisia tuloksia kuten uusia tuotteita tai palveluita, uusia toimintatapoja, toiminnan tehostamista, kustannussäästöjä ja myös uusia markkinoita tai asiakasryhmiä.

AMKtutka-toiminta on ollut Mikkelin ammattikorkeakoulun koordinoima, vuoden 2007 alussa käynnistynyt valtakunnallinen kehittämisverkosto. Se on ollut ammattikorkeakoulujen yhteinen oppimis- ja kehittämisfoorumi.

Rehtorit: Uudistus ja toimintaedellytykset turvattava

Julkaistu 21.06.2012 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen rehtoreiden kesäkokouksessa Jyväskylässä oli suuri huoli ammattikorkeakoulu-uudistuksen hajoamisesta useisiin osauudistuksiin. Vaiheittainen eteneminen tuo epävarmuutta ja vaikeuttaa toiminnan ennustettavuutta.

Amk-uudistus oli kuin kesäinen purjehdus Päijänteellä. Alku oli aurinkoista, mutta lopussa sää kääntyi uhkaavan pilviseksi ja tuuliseksi.

Pääviesti rehtorikokouksesta oli se, että uudistus tulisi toteuttaa ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytykset tulisi turvata.

Kv. arviointi: Amkien TKI-toimintaa vahvistettava

Julkaistu 10.05.2012 – Jorma Niemelä

Nyt ovat eväät ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön vahvistamiselle.

Korkeakoulujen arviointineuvoston asettama kansainvälinen arviointiryhmä on julkaissut raporttinsa suomalaisten ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta (TKI). Arviointiryhmän näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ohjausta, lainsäädäntöä ja rahoitusta on vahvistettava huomattavasti.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rahoitus on sirpaleista, ja siitä puuttuu läpinäkyvyys. Lisäksi rahoituksen tasoa voidaan kokonaisuutena pitää liian alhaisena.

Merkittävimmille suomalaisille tutkimusrahoittajille, TEKESille ja Suomen akatemialle, ei ole osoitettu selvää roolia TKI-toiminnan rahoituksessa, joka osaltaan tukisi koko sektorin jatkokehitystä.

Olisi myös hyvin tärkeää antaa ammattikorkeakoulusektorille selvä signaali TKI-toiminnan jatkokehityksen poliittisesta merkityksestä.

TKI-toiminnassa olisi löydyttävä strateginen tasapaino koulutuksellisen välineen ja toisaalta itsenäisen tieteellisen toiminnan välillä.

Myös ylemmän AMK-tutkinnon asemaa TKI-toiminnan kokonaisuudessa tulisi selvittää tarkemmin. Henkilökunnan koulutuksessa ja urasuunnittelussa tulisi nykyistä selvemmin priorisoida ja korostaa TKI-taitoja, -valmiuksia ja -tietoja.

Vaikka kansainvälistymiseen onkin luotu varsin vahva strateginen painotus, TKI-toiminnan kansainvälistymistä ei stimuloida tehokkaalla tukirakenteella. Arviointiryhmä esittää kansallisen tukimekanismin perustamista kansainvälisten TKI-rahoitushakemuksien kehittämiseksi. Ammattikorkeakoulujen TKI-tarjonnan ja -osaamisen tulisi lisäksi olla näkyvämmin esillä alueellaan.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan varhaisesta kehitysvaiheesta johtuen indikaattoreita tulisi hyödyntää toiminnasta oppimisen ja kehittämisen apuvälineenä, ei laskentaan tai rankaisuun. Lisäksi olisi eduksi hyödyntää kansainvälisten, lähinnä eurooppalaisten, tunnuslukuprojektien työtä suunnittelussa. Indikaattoreiden kehittämiseen ja luotettavan datan keräämiseen liittyvää raakaa työtä ei tulisi aliarvioida.

Arviointiryhmän puheenjohtajana toimi professori Peter Maassen Oslon yliopistosta. Ryhmän muut ulkomaiset jäsenet olivat Jack Spaapen Alankomaiden kuninkaallisesta tiede- ja taideakatemiasta ja Roswitha Wiedenhofer FH Joanneum -ammattikorkeakoulusta Itävallasta.

Suomalaiset jäsenet olivat Outi Kallioinen Lahden ammattikorkeakoulusta, Päivi Keränen SAMOK ry:stä ja Markku Penttinen Junttan Oy:stä.

Takin uusin pyöreä pöytä: Vaarantuuko jo laatu?

Julkaistu 10.04.2012 – Jorma Niemelä

Takki-verkosto järjesti pyöreän pöydän keskustelun 10. huhtikuuta eduskunnassa. Keskustelussa pyrittiin kolmen hallituspuolueen ja kahden oppositiopuolueen voimin hahmottamaan ammattikorkeakoululaitosta kaikkien leikkausten ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen jälkeen.

Kysymyspatteristossa oli esillä jo vuonna 2013 toteutuvat leikkaukset, jotka ovat mittavat. Kun koulutus ja osaaminen kuitenkin ovat hallitusohjelmassa kasvun ja kehittämisen keskiössä, nousee keskeiseksi haasteeksi se, kuinka laadukas koulutus ja osaaminen voidaan taata yhteiskunnalle näinkin mittavien leikkausten myötä.

Valitettavana pidettiin sitä, että hallitus ei pystynyt päättämään 100%:n valtion perusrahoitukseen siirtymisestä ja itsenäisestä oikeushenkilöasemasta uudistuksen etenemisen tahdissa, vaan myöhensi toteutusta muun valtionosuusuudistuksen yhteyteen.

Uudistuksen valmistelussa huoli on myös ohjausryhmän roolista sekä sen ja ammattikorkeakoulujen todellisesta mahdollisuudesta vaikuttaa uudistuksen etenemiseen.

Kysymyksen taustalla on huoli siitä, että useamman vuoden ajan – itse asiassa v. 2003 lähtien – ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan perusrahoitukseen on esitetty voimavarojen lisäystä eri tahojen toimesta (TIN ja useat työryhmät, 20-30M€/v). Kun TKI-toimintaan esitettyä lisärahoitusta ei ole tulossa, vaan sen perusrahoitus otetaan ammattikorkeakoulun rahoitusraamin sisältä, koetaan ongelmaksi se, että TKI-toiminnan rahoitus entisestään leikkaa opetukseen suunnattavia resursseja.

Keskustelussa todettiin, että ammattikorkeakouluilla on erilaiset lähtökohdat TKI-toimintaan ja siten myös sen volyymi on erilainen eri ammattikorkeakouluissa. Osa ammattikorkeakouluista toimii erittäin aktiivisesti ja TKI-toiminnan kokonaisvolyymi on 20-30% koko ammattikorkeakoulun vuotuisista kokonaiskustannuksista.

Jotkin ovat keskittyneet voimakkaammin koulutukseen tai joiden aloilla ulkopuolista rahoitusta on vähemmän haettavissa ja TKI-toiminnan kustannukset ovat alle 10% kokonaiskustannuksista. Tämä riippuu mm. ammattikorkeakoulujen sijainnista (onko alueella muita korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia) sekä niiden koulutusaloista.

Opetuksen voimavarojen vähenemiseen voidaan vastata siten, että TKI-toiminta kytketään vielä nykyistä tiiviimmin opetukseen siten, että opiskelijat osallistuvat nykyistä vahvemmin TKI-hankkeiden toteutukseen. Esitetyt rahoitusmallit tunnistavat vain ulkopuolisen rahoituksen ja palveluiden myynnin – ei muuta yhteistyötä työelämän kanssa.

Keskeinen korkeakoululaitoksen toimintaan kuuluva ominaisuus on aktiivinen ja laadukas tutkimustoiminta, joten ammattikorkeakoulujen osalta erittäin tärkeänä on nähtävä sen kyky palvella oman toiminta-alueen julkista sektoria ja erityisesti pk-sektorin yritystoimintaa aktiivisen ja laadukkaan TKI-toiminnan avulla. Tämä liittyy myös vahvasti ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisyyden korostamiseen. Siksi TKI-toimintaan tulee perusrahoituksessa suunnata voimavaroja.

Kysymykseen rahoitusta kompensoivista vaihtoehtoisista ratkaisuista todettiin edellisten lisäksi, että koulutusvientitoimintaa tulee helpottaa avaamalla nykyisiä säädöksiä. TKI-toiminnan korvaavia rahoitusratkaisuja tulee löytää sekä TEM´in rahoituksen kautta (esim. pk-yritysten kehittämisrahoitus) että myös muista rahoituslähteistä (Tekes, Akatemia, EU-rahoitus).

Koko keskustelusta on laadittu muistio.

Kehysriihi nosti amkien leikkaukset 155 miljoonaan euroon

Julkaistu 30.03.2012 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen rahoitusta tullaan leikkaamaan tällä hallituskaudella kaiken kaikkiaan vähintään 155 miljoonalla. Se on huomattava summa 900 miljoonan rahoituksesta.

Hallitusohjelman yhteydessä päätettiin 126 miljoonan euron leikkauksista. Kehysriihessä päätetty indeksin poistaminen merkitsee lisäleikkausta noin 2,0 – 3,1 miljoonaa euroa inflaatiokehityksestä riippuen.

Tampereen ammattikorkeakoulun kokoisessa toiminnassa indeksikorotuksen poistaminen merkitsee noin 30 henkilötyövuoden palkkarahoja.

Leikkaukset merkitsevät jo vuonna 2013 vähintään 68 miljoonan euron katoamista ammattikorkeakoulujen rahoituspohjasta.

Aloituspaikkaleikkaukset ovat osa näitä säästöjä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan vähentämisestä. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa vähennetään yhteensä 2 030 aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö muutti alkuperäistä esitystä jonkin verran ammattikorkeakoulujen toiveiden mukaisesti.

Aloituspaikkaleikkausten merkitys on noin 4 prosenttiyksikköä leikkauksista. Se on vain pieni osa kaikkiaan noin 16-17 prosentin leikkausista.

KE Tytti Tuppurainen: Oulun mallissa pitkäjänteinen turva

Julkaistu 22.02.2012 – Jorma Niemelä

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen esitteli Takki-verkoston ”Enemmän irti innovaatiopolitiikasta – ammattikorkeakoulujen osaaminen täysimittaisesti käyttöön” –seminaarissa 22.2. Pikkuparlamentin auditoriossa keskeisen avaimen ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittymiseen: Oulun mallin.

– Oulussa on taattu, että kuntarahoitusta tulee hankkeisiin, kansanedustaja Tytti Tuppurainen sanoi. Juuri kuntarahoituksen saaminen on pullonkaula EU:n rakennerahastojen hyödyntämisessä.

Taustalla on Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, VTT:n ja Technopolis Oyj:n vuonna 2009 muodostama strateginen sopimus.

Tarkoituksena oli jatkaa Oulun pitkää perinnettä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän sekä julkisen sektorin välisessä yhteistyössä. Jo aikoinaan 80-luvulla Oulun teknologiaimago rakentui juuri tiiviin yhteistyön varaan.

– Tavoitteena pitää Oulu maailmankartalla tunnettuna innovaatiokeskuksena, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi.

Perustajajäsenet ovat sitoutuneet keskittämään toimintaansa sovituille innovaatioaloille, investoimaan sovittuihin infrastruktuureihin ja kehittämään mekanismeja yhteiseen käyttöön. Kohdealat ovat internet-tutkimus, painettu elektroniikka ja kansainvälinen liiketoiminta.

– Puitesopimus tki-työn taloudellisena turvana, Tytti Tuppurainen, seitsemän vuotta ammattikorkeakoulussa työskennellyt kansanedustaja, sanoi.

Kysymys ei ole vain hankerahoituksesta vaan pitkäjänteisestä korkeakoulujen kehittämistyöstä! Innovaatiokeskittymissä toimiminen vahvistaa Oulun seudun ammattikorkeakoulua sen valitsemilla monialaisilla painoaloillaan.

Oulun mallia kiiteltiin seminaarissa – aina pääjohtaja Markku Mattilaa myöten.

Seminaariyhteenvedossa rehtori Jorma Niemelä kokosi toimet, joilla ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa voidaan viedä tulevaisuuteen.

Kv. arviointiryhmä ihmettelee: Amkit jätetty oman onnensa nojaan

Julkaistu 22.02.2012 – Jorma Niemelä

Suomi on yksi Euroopan johtavia maita ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotehtävän kehittämisessä. Tulevat vuodet osoittavat, pystyykö Suomi hyödyntämään tätä etumatkaa vai menevätkö muut maat ohitse.

Tähän arvioon on jo tässä vaiheessa tullut ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan kansainvälinen, Peter Maassenin johtama arviointiryhmä. Arviointi oli esillä Työelämän ja ammatillisen korkeakoulutuksen verkoston (Takki) seminaarissa keskiviikkona 22.2.2012 eduskunnassa.

Paljon edistystä on tapahtunut ammattikorkeakoulujen tki-toiminnassa sitten vuoden 2003, jolloin tehtävä laissa ammattikorkeakouluille annettiin.

Ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan ohjaus – ihan valtakunnan ylimmältä tasoltakin – sekä oikeudellinen ja rahoituksellinen rakenne vaativat kuitenkin huomattavaa vahvistamista ennen kuin ammattikorkeakoulusektori voi osoittaa täyden potentiaalinsa tki-toiminnassa.

Arviointia ja sen väliraporttia esitteli ryhmän jäsen, dosentti Outi Kallioinen luennossaan. Kallioinen on tuleva Lahden Ammattikorkeakoulun rehtori.

– Suomessa eikä muualla Euroopassa ole kirkasta, yhteisesti hyväksyttyä visiota tai ymmärtämystä ammattikorkeakoulujen tki-toiminnasta, oli arviointiryhmä todennut Outi Kallioisen mukaan.

Laki velvoittaa, muu rempallaan

Arviointiryhmä ihmettelee, miksi Tekesille ja Suomen Akatemialle ei ole annettu selvää ohjeistusta ja roolia AMK-sektorin tki-toiminnan rahoittajana.

– Tki-toiminnan kehityspotentiaali näkyy ammattikorkeakoulujen suhteessa nopeana kilpaillun rahoituksen kasvuna. Johtopäätös on silti karu: Ammattikorkeakoulujen tki-toimintaa ei tueta tai kannusteta rahoituksen keinoin, Kallioinen kuvasi tilannetta.

Korjattavaa on ammattikorkeakouluissakin. Arviointiryhmän mielestä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ei ole integroitu tehokkaasti koulutukseen kaikissa amkeissa.

Ammattikorkeakoulujen tki on riippuvainen varsin pienestä joukosta omistautunutta ja motivoitunutta henkilökuntaa.

Tki-toiminnan kansainvälinen ulottuvuus vaatii niin ikään merkittävää vahvistamista. Järjestelmällinen yhteys on rakennettava ammattikorkeakoulujen tki-strategioiden ja osaamisen sekä alueen tki-tarpeiden välille.

Ryhmä varoittelee mittari-innosta. Onkin korostettava oppimista: Mittareita tulisi käyttää tki-toiminnasta oppimiseen ja jatkuvaan parantamiseen, ei tuloksellisuuden seuraamiseen ja rankaisemiseen. Olisi tarpeen hyödyntää myös kansainvälistä, eritoten eurooppalaista mittareiden kehitystyön tuloksia.

Hyöty Suomelle

Ammattikorkeakoulujen tutkimusjohtajien verkoston puheenjohtaja Petteri Ikonen puhui rahoitusjärjestelmien kehittämisestä. Ikonen on siirtymässä Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun rehtoriksi.

Jos eurooppalaista ja laajempaakin kansainvälistä rahoitusta kyetään paremmin hyödyntämään, se on Suomen etu.

Ammattikorkeakouluilla on kuitenkin suuri haaste: Opiskelijoita suunnilleen sama määrä kuin yliopistoilla ja kuitenkin henkilöstöä on vain kolmasosa. Tässä on yksi syy tki-toiminnan vähäisyyteen.

Kasvu lähes gaselliluokkaa

Ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan määrälliset luvut ovat pieniä, mutta kasvu on lähes gaselliyritysluokkaa.

Petteri Ikonen edellytti, että strategialähtöinen tki-toiminnan rahoitus on ammattikorkeakoulu-uudistuksessa kirjattava lakiin.

ESR- ja EAKR-rahoitus tulee vähenemään ja se tulee vaikuttamaan alueilla. Se tulee suoraan vaikuttamaan ammattikorkeakoulujen rahoitusasemaan.

Tekesillä tarjottavaa

Palvelututkimus ja työelämän kehittäminen uusia, ammattikorkeakouluille erittäin sopivia kehittämisalueita, yksikönjohtaja Eero Silvennoinen Tekesistä sanoi esityksessään.

Ammattikorkeakouluille sopii hänen mielestään parhaiten osaamisen siirto.

– Suurin osa amkeista on ollut Tekesin asiakkaina, mutta ammattikorkeakoulujen Tekesiltä saama rahoitus vaihtelee vuosittain suuresti, Silvennoinen sanoi. – Metropolia, Laurea, Savonia ja Ramk ovat suurimmat hanketoimijat Tekesin tallissa.

Akatemiarahoitus harvinaista herkkua

Pääjohtaja Markku Mattilan mukaan Suomen Akatemian rahoitus on ammattikorkeakouluille harvinaista herkkua. Akatemia tukee korkeatasoista tieteellistä tutkimusta.

– Hakijoina ovat tutkijat ja kansainvälisillä arvioinneilla varmistetaan, että ollaan korkealla kansainvälisellä tasolla, sanoi pääjohtaja Markku Mattila.

Ammattikorkeakouluissa on Mattilan mukaan huippupäteviä tutkijatohtoreita, jotka ovat valinneet työympäristökseen ammattikorkeakoulut.

Mutta Suomen Akatemialla ei ole erilaisia kategorioita millekään ryhmälle.

– Emme näe mahdollisena lohkaista jotain osaa, Mattila sanoi.

Mattila suositti pääsyä Akatemia rahoituksiin yhteistyön kautta yliopistojen kanssa. Hän kuvasi erilaisia rooleja, joissa ammattikorkeakoulujen henkilöstö ja opiskelija voivat olla ja ovat olleet hankkeissa.

Amkien tki-seminaari: Suuri potentiaali mutta sekava rahoitus

Julkaistu 22.02.2012 – Jorma Niemelä

– Suomen nousu 1990-luvun alun lamasta perustui pitkälti koulutuksen ja innovaatiopolitiikan voimavarojen vahvaan kasvattamiseen ja yrittäjyyden rohkaisemiseen, sanoi Takki-verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi avatessaan ”Enemmän irti innovaatiopolitiikasta – ammattikorkeakoulujen osaaminen täysimittaisesti käyttöön” –seminaarin 22.2. Pikkuparlamentin auditoriossa.

Maahamme on viime vuosina onnistuttu luomaan yksi maailman edistyksellisimmistä innovaatiojärjestelmistä. Uusi teknologia, uudet tuotteet ja tuottavuuden parantuminen on ollut keskeinen syy Suomen talouden muuta euroaluetta nopeampaan kasvuun.

– Ammattikorkeakoulut ovat olennaisen tärkeä osa alueellista innovaatiojärjestelmää. Ne ovat myös merkittävin pk-yritysten kehittämiskumppani nyt ja tulevaisuudessa, puheenjohtaja Paloniemi korosti.

Kansanedustaja Aila Paloniemen mukaan edessä on rankka työ julkisen sektorin palvelujen uudistamisessa. Keskeinen haaste on erityisesti sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteen kehittäminen.

– Ammattikorkeakoulut toimivat yritysten ja yhteisöjen tukena niiden kansainvälistymisen ja kansainvälisten hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Lokaalin ja globaalin yhteyden edistäminen on yksi ammattikorkeakoulujen keskeisistä tehtävistä.

Ammattikorkeakoulut sijoittuvat hyvin

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2009 teettämä Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi Evaluation of the Finnish National Innovation System paikantaa ammattikorkeakoulut tärkeäksi osaksi Suomen alueellista innovaatiojärjestelmää. Arviointiraportissa ammattikorkeakoulujen nähdään sekä tuottavan ammattilaisia alueellisiin tarpeisiin että palvelevan paikallisia ja alueellisia työ- ja elinkeinoelämän tarpeita soveltavalla tutkimuksella.

Aila Paloniemi muistutti, että arviointiryhmän mukaan ammattikorkeakoulut ovat sijoittuneet tämän alueellisen kehitystehtävänsä kannalta maantieteellisesti paremmin kuin yliopistot. Ammattikorkeakouluille pitäisi vuoden 2009 arvioinnin mukaan antaa kannustimia edelleen erikoistua alueellisiin tarpeisiin.

Suomen Akatemian vuonna 2009 tekemän Suomen tieteen tila ja taso -tutkimuksen mukaan Suomi on jäljessä palveluiden tutkimus- ja kehitystoiminnassa verrattuna muiden OECD-maiden keskiarvoon. Tilanteen korjaamiseksi ammattikorkeakoulujen tulisi entisestään vahvistaa palvelusektorin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa tilanteessa, jossa tieteen tilan arviointi suosittaa yliopistoille vahvempaa panostusta perustutkimukseen.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto esitti jo vuonna 2008, että ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan kehittämiseen varattaisiin perusrahoitusta vuositasolla 30 miljoonaa euroa. Nyt toiminta on hankerahoituksen varassa.

Kun rahoituspohja on epävarma, se johtaa osin sirpaloituneeseen ja rahoituslähteistä ohjautuvaan hanketoimintaan, jonka vaikuttavuus heikko.

– Ammattikorkeakoulujen rooli kansallisessa innovaatiojärjestelmässä on edelleen epäselvä ja osin kiistanalainen, harmitteli Aila Paloniemi.

Suuri potentiaali, sekava rahoitus

Vuonna 2010 tki-toiminnan menot olivat yhteensä 148 miljoonaa euroa. Mukana tki-toiminnassa oli 5491 henkilöä. Näistä oli tohtoreita 283 htv/612 hlöä, lisensiaatteja 110 htv/374 hlöä.

Ammattikorkeakoulujen ulkopuolinen rahoitus oli yhteensä 98 miljoonaa euroa (66%), EU-rahoitus yhteensä 37 miljoonaa euroa (25%), TEKES-rahoitus yhteensä 7,9 miljoonaa euroa (5,3%), Suomen Akatemian rahoitus yhteensä 0,48 miljoonaa euroa (0,3%), yritysten rahoitus yhteensä 8,9 miljoonaa euroa (6%) ja OKM-hankerahoitus yhteensä 19 miljoonaa euroa (12,8%).

Aila Paloniemi kysyi seminaariavauksessa, mitkä sitten ovat ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan haasteet tällä hetkellä?

– Kovimmat haasteet asettaa epävarma tki-toiminnan rahoituspohja, joka on liiaksi hankemuotoinen ja riippuvainen EU-rahoituksesta. Hanketoiminta on myös osittain sirpaloitunutta ja rahoituslähteistä ohjautuvaa alueellista hanketoimintaa, jonka vaikuttavuus on heikko. Yritysrahoituksen osuus on niinkin alhainen kuin 6%, kirjasi Paloniemi ongelmia.

Paloniemen mukaan toimintaa ei tunneta tarpeeksi valtakunnallisesti. Ammattikorkeakoulujen rooli kansallisessa innovaatiojärjestelmässä on epäselvä ja osin kiistanalainen. Ammattikorkeakoulut mielletään pitkälti opetusorganisaatioiksi.

Kytkennät ammattikorkeakoulujen omiin strategioihin ja painoaloihin jäävät vielä osin löyhiksi.

Suunnitellut 126 miljoonan euron leikkaukset 2013-2016 uhkaavat syödä ammattikorkeakoulujen omarahoituskyvyn tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. EU:n rakennerahastokauden vaihtuminen vuosina 2013-2014 saattaa aiheuttaa rahoituskatkoja ja epäjatkuvuutta tki-toiminnassa.

Nyt luotava nousun eväitä

Innovaatiopolitiikan merkitys korostuu Aila Paloniemen mukaan tässä ajassa, jossa Suomen on valmistauduttava talouskriisin jälkeiseen nousuun. Teollisten työpaikkojen vähentyessä elinkeinorakenteen muutos on väistämätön tosiasia ja se edellyttää määrätietoisia toimia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvan elinkeinorakenteen vahvistamiseksi.

Menestyvä, osaamislähtöinen innovaatiopolitiikka edellyttää sekä osaajista että luovasta innovaatioympäristöstä huolehtimista. On tehtävä paljon nykyistä enemmän töitä sen eteen, että yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä myös ammatillisen koulutuksen ja työelämän kesken sujuu saumattomasti. Innovaatiotoiminta tapahtuu yhä enemmän verkostoissa, joissa t&k-toiminta sekä käytännön tuotanto- ja palvelutoiminta ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa, kansanedustaja Aila Paloniemi korsti.

– Ammattikorkeakoulut toimivat kaikissa maakunnissa ja niillä on vahvat yhteydet työelämään. Ne toimivat sekä kysyntä- että osaamislähtöisesti alueellisen innovaatiotoiminnan keskiössä ja niiden keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä aluevaikuttavuutta, Aila Paloniemi muisutti.

Innovaatiopolitiikan onnistuminen edellyttää yhä parempaa ennakointiosaamista. On tunnistettava ajoissa yhteiskunnan muutostrendejä ja osattava ottaa kiinni niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Esimerkiksi ilmastoteknologian kehittäminen sekä bio- ja nanoteknologia synnyttävät paitsi uutta tietoa myös mahdollisuuksia uusille sovelluksille.

Innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia on vahvistettava myös julkisella sektorilla. Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät sitä, että hyvinvointipalveluihin liittyvät palveluinnovaatiot lisääntyvät.

Pj. Lahtinen: Ei enää lisäsäästöjä!

Julkaistu 21.02.2012 – Jorma Niemelä

– Ei enää enempää säästöjä, huokaa Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvoston Arenen puheenjohtaja Markku Lahtinen. Hän odottelee kauhulla tulevaa kehysriihtä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi ammattikorkeakouluille esityksen aloituspaikkaleikkauksista ja toimipisteverkon kokoamisesta 5.10.2011. Ammattikorkeakouluilta ja niiden ylläpitäjiltä pyydettiin palautetta 17.2.2012 mennessä.

Suurinta huomiota herättivät julkisuudessa ammattikorkeakoulukohtaiset aloituspaikkojen leikkaukset vuodesta 2013 alkaen. Voimakkaimman keskustelun ovat herättäneet kulttuurialan aloituspaikkojen leikkaukset ja joidenkin koulutusalojen tai –ohjelmien kokonaan lopettamiseen liittyneet esitykset.

Ammattikorkeakoulut ovat valmiita noin kahteen kolmasosaan ehdotetuista säästöistä, kerrottiin Arenen toimittajainfossa tiistaina 21.2.2012.

Osa odottaa lisäneuvotteluja, osalle päätöksenteko oli mahdoton, osalla oli vankkoja ja laajoja perusteluita kannanotoilleen.

Saamiensa palautteiden pohjalta monet ammattikorkeakoulut ovat vahvistaneet yhteistyötään. Kaksi ammattikorkeakoulua on käynnistänyt fuusioneuvottelut ja lisäksi yhteistyön tiivistämistä koskevia neuvotteluja on laajennettu useilla paikkakunnilla palautteiden pohjalta.

Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät perustivat palautteen valmisteluaikana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiön korkeakoulujen yhteiseksi omistajaksi.

Tämän lisäksi monet ammattikorkeakoulut ovat ilmoittaneet lopettavansa nuorisoasteen tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaisuudessaan useista sivutoimipisteistään ja siten kokoavansa toimintojaan keskuskampuksilleen.

Arene: Uudistusten olisi edettävä liukkaasti

Julkaistu 21.02.2012 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen siirron kunnilta valtiolle ja itsenäisen oikeushenkilöaseman muuttamisen viivästyminen vaikeuttavat ja hidastavat merkittävästi tavoitteiden mukaisen ammattikorkeakoulu-uudistuksen toteuttamista, harmittelee Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Timo Luopajärvi.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena tulee olla ammattikorkeakoulut, jotka ovat kansainvälisesti arvostettuja, autonomisia ja vastuullisia osaajien kouluttajia, alueellisen kilpailukyvyn rakentajia, työelämän uudistajia sekä innovaatioiden kehittäjiä.

Arenen johto tapasi tiedotusvälineiden edustajia infossa tiistaina 21.2.2012.

Ammattikorkeakoulujen ylläpitomuodoksi esitetään osakeyhtiötä.

– Yhteinen ylläpitomuoto takaa nykyistä yhtenäisemmän toiminnan sekä joustavamman siirtymisen itsenäisiksi ammattikorkeakouluosakeyhtiöiksi, kun perusrahoituksen siirtyminen valtiolle ja itsenäinen oikeushenkilöasema on ratkaistu, korostaa Arenen puheenjohtaja, rehtori Markku Lahtinen.

Mutta Lahtisen mukaan ylläpitomuodon muutoksesta ammattikorkeakouluille aiheutuvat verotukselliset taloudelliset seuraamukset tulee ottaa huomioon rahoituksessa.

Uusi koulutusvastuuajattelu tervetullut

Tavoitteena on, että valtioneuvoston asetuksella säädetään mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu voi antaa. Arene pitää hyvänä, että opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan koulutuksen työelämävastaavuuden ja reagointiherkkyyden vahvistamiseksi. Yhdessä määritetään koulutusvastuut.

Arene pitää tärkeänä, että rahoitusta koskeva lainsäädäntö muutetaan niin, että rahoituksen määräytymisperusteissa ja -kriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta (koulutus, TKI-toiminta, aluekehitys) korostaen toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälisyyttä.

Nykyisellään rahoituksesta tulee 30 prosenttia tuloksellisuuden perusteella. Ainoana kriteerinä ovat suoritetut tutkinnot.

Ei näennäiskierroksille

Toimilupakriteerit tulee päättää alkuperäisen aikataulun mukaisesti vuoden 2012 alussa, jotta ammattikorkeakouluilla on riittävästi aikaa tehdä tarvittavat muutokset ja toimenpiteet. Arene korostaa, että uudistukset tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä OKM:n, ylläpitäjien sekä ammattikorkeakoulujen johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.

Arenen väkeä kauhistaa se, jos toimilupaprosessiin satsataan valtava työmäärä ja jos lopullinen päätös on kuitenkin poliittinen. Nyt kaivataan poliittista linjausta.

Arenen näkemyksen mukaan uudistuksen toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa on välttämätöntä.

Jotta hallitusohjelmassa päätetyt leikkaukset kyetään toteuttamaan laadukkaan ammattikorkeakoulutuksen toimintaa vaarantamatta, tulee uudistuksen yhteydessä tehdä tarvittavat rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet. Uudistuksessa tulee edetä niin, että osaavan henkilöstön asema ja uudelleen sijoittuminen kyetään turvaamaan mahdollisimman hyvin.

Eurooppalaiseen nimikkeistöön

Markku Lahtisen mukaan kansainvälistymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää vakiinnuttaa ammattikorkeakoulujen englanninkielinen nimi kaikkien viranomaisten käytössä nimikkeeksi University of Applied Sciences.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tunnettuuden vahvistamiseksi tulee ottaa käyttöön tutkintonimike maisteri-AMK.

Arene on koonnut liudan toimenpiteitä, joita tulisi käyttää ammattikorkeakoulujen rajujen rahoitusleikkausten kompensoimiseksi.

Rehtori Halttunen: Amkien tki:n asema selkiytettävä

Julkaistu 20.02.2012 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnalla on useissa arvioinneissa todettu olevan merkittävä rooli suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä, sanoi Jyväskylän Ammattikorkeakoulun rehtori Jussi Halttunen ammattikorkeakoulujen tki-päivillä Joensuussa.

Halttusen mielestä Tki-toiminnan laadun edelleen kehittämiseksi ja osaamisen vakiinnuttamiseksi sen rahoitus on turvattava ammattikorkeakoulujen perusrahoituksessa.

Rahoituksen perustana olevien mittareiden tulee tukea ammattikorkeakoulujen TKI‑toiminnan strategista kehittämistä sekä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011-2016 tavoitteita.
Haasteita Halttusen mielestä on tällä hetkellä paljon. Rahoituspohja on epävarma, joka johtaa osin sirpaloituneeseen ja rahoituslähteistä ohjautuvaan hanketoimintaan, jonka vaikuttavuus heikko. Yritysrahoituksen osuus on edelleen alhainen.

Asema selkiytettävä

Rooli kansallisessa innovaatiojärjestelmässä on Halttusen mukaan edelleen epäselvä ja osin kiistanalainen.

Omissakin nurkissa on korjattavaa. Opetushenkilöstön kiinnostus ja osallistuminen tki-toimintaan on edelleen liian vähäistä vaikkakin kasvusuunnassa. Opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiota on vahvistettava.

Rehtori Halttunen kauhisteli, että suunniteltu 126 M€ leikkaus 2013-2016 uhkaa syödä ammattikorkeakoulujen omarahoituskyvyn tki-toiminnasta.

Myös EU:n rakennerahastokauden vaihtuminen v. 2013-14 saattaa aiheuttaa rahoituskatkoja ja epäjatkuvuutta

Takki: Korkean tason raati pohtii amkien innovaatiotehtävää

Julkaistu 05.02.2012 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen asema ja merkitys alueellisessa innovaatiotoiminnassa tunnustetaan, mutta onko sen rahoituksesta huolehtiminen jätetty retuperälle? Tätä arvioidaan Työelämän ja ammatillisen korkeakoulutuksen Takki-verkoston seminaarissa eduskunnassa 22.2. klo 11-13.30.

Meneillään on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tilaama ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi. Joulukuisessa väliraportissa Peter Maassenin johtama arviointiryhmä antaa ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan kehitykselle tunnustusta, mutta pitää rahoitusjärjestelmiä ammattikorkeakoulujen kannalta konservatiivisina. Mitä nyt pitäisi tehdä?

Kansainvälisen arviointiryhmän työstä raportoi kehitysjohtaja, arviointiryhmän suomalaisjäsen Outi Kallioinen.

Tekesin roolia ammattikorkeakoulujen tki-rahoituksessa kuvaa yksikön johtaja Eero Silvennoinen, ja Suomen Akatemian mahdollisuuksia pääjohtaja Markku Mattila (kuva).

Oulun mallista rakennerahastojen hyödyntämisessä kertoo kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

Rahoitusjärjestelmien kehittämisestä ja alueellisesta innovaatiojärjestelmästä visioivat ammattikorkeakoulujen tutkimusjohtajien verkoston puheenjohtaja Petteri Ikonen ja rehtori Jorma Niemelä.

Tilaisuuden avaa ja katsauksen ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan nykytilaan luo kansanedustaja, Takki-verkoston puheenjohtaja Aila Paloniemi, joka myös johtaa puhetta.

Tilaisuuteen on ilmoittauduttava 17.2. mennessä osoitteessa täältä.

Ministeri Gustafsson: Amkeille ei lisäsäästöjä

Julkaistu 19.01.2012 – Jorma Niemelä

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) lupailee, ettei ammattikorkeakouluille tule enää lisää säästöjä. Taloustilanteen vuoksi valtiolta on perätty uusia säästötoimia jo keväällä.

Päähallituspuolueen Jan Vapaavuori (kok) ilmaisi kantansa jo syksyllä Suomen Kuvalehdessä. Hänen mukaansa opetuspuoleen ei pidä enää tarttua seuraavalla säästökierroksella.

Gustafssonin mukaan ammattikorkeakoulujen säästöosuus on jo ennestään iso ja merkittävä. Gustafsson sanookin aikovansa taistella, jotta ammattikorkeakouluille ei tulisi enää euroakaan lisää säästettävää. Ministeri puhui asiasta korkeasti koulutettujen etujärjestön Akavan seminaarissa Helsingissä.

Ammattikorkeakoulujen rahoitukseen on kaavailtu jo nykyisellään noin 126 miljoonan euron leikkauksia vuoteen 2015 mennessä. Leikkaus on noin 13 prosenttia ammattikorkeakoulujen budjetista.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder vaati, että ammattikorkeakoulujen tulisi saada rahoitusta muun muassa suoritetuista tutkinnoista, työllistyneistä opiskelijoista ja hyvästä koulutuksen laadusta.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta tulee jo nyt 30 prosenttia suoritetuista tutkinnoista. Koulutuksen laatua on palkittu erillisellä tuloksellisuusrahoituksella. Ammattikorkeakouluista valmistuneet ovat työllistyneet kaikista koulutusmuodoista parhaiten viime vuosina.

Takki-seminaari: Enemmän irti innovaatipolitiikasta?

Julkaistu 14.01.2012 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen asema ja merkitys alueellisessa innovaatiotoiminnassa tunnustetaan, mutta onko sen rahoituksesta huolehtiminen jätetty retuperälle, kysytään Työelämän ja ammatillisen korkeakoulutuksen eduskuntaverkoston (Takki) seminaarissa keskiviikkona 22. helmikuuta 2012 klo 11.00-13.30. Tilaisuus pidetään eduskunnan Pikkuparlamentin auditoriossa.

Meneillään on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tilaama ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi.

Joulukuisessa väliraportissa Peter Maassenin johtama arviointiryhmä antaa ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan kehitykselle tunnustusta, mutta pitää rahoitusjärjestelmiä ammattikorkeakoulujen kannalta konservatiivisina. Mitä nyt pitäisi tehdä?

Ilmoittautumistiedot ja ohjelma julkaistaan ensi viikolla.

Tuore kirja: Koulutus osaksi kestävän kehityksen ohjelmaa

Julkaistu 15.12.2011 – Anna Taskinen

Uudessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa eli Kesussa on eräänä keskeisenä painopistealueena koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma.

Kesun mukaan mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu koulutuksessa kun kaikilla on taustastaan riippumatta mahdollisuus hakeutua koulutukseen eikä tausta ennusta koulutukseen osallistumista tai oppimistuloksia. Tuoreessa kirjassa koulutus nostetaan oleelliseksi osaksi sosiaalisesti kestävää kehitystä.

Samalla hetkellä kuin valtioneuvosto hyväksyi Kesun, Tasavallan Presidentti oli juhlistamassa Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliiton Sosiaalisesti kestävän kehityksen juhlaa Finlandia-talolla. Tarja Halonen oli myös yksi professori Anneli Pohjolan ja toiminnanjohtaja Riitta Särkelän toimittaman kirjan Sosiaalisesti kestävä kehitys –kirjan kirjoittajista.

Vaikka Tarja Halonen ei olekaan silloin enää presidenttinä, Suomen tavoitteena on ensi kesäkuussa Rio de Janeirossa YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa Rio +20:ssä palauttaa keskusteluun sosiaalinen kestävyys, joka yleensä jää ekologisen ja taloudellisen kestävyyden varjoon.

Koulutus ja sosiaalipolitiikka sidoksissa

Yksi sosiaalisesti kestävän kehityksen avain on koulutus. Tuossa Sosiaalisesti kestävän kehityksen kirjassa YTT Jorma Niemelä ja FT Seppo Niemelä jäsentävät nonformaalin koulutuksen ja formaalin koulutuksen merkitystä ja edelleen kehittämistä sosiaalisen kestävyyden kannalta. Vähän yksinkertaistaen kirjoittajien väite on se, että sosiaalipolitiikka on tuomittu epäonnistumaan, ellei ole luotu ihmisen kasvun edellytyksiä.

Vaikka Suomessa on aivan loistava koulutusjärjestelmä, ei sekään ole valmis ja ongelmaton – ei ainakaan sosiaalisen tasa-arvon kannalta, kirjoittajat toteavat.

Keskeisten ministeriöiden strategioiden tarkastelussa kirjoittajat ehdottavat, että Suomen tulisi ottaa kansansivistys osaksi kehitysyhteistyöpolitiikkaansa vahvistamaan sosiaalisesti kestävää kehitystä, demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntia.

Tekeillä toimenpideohjelma

Koulutuksellinen eriytyminen alkaa Kesun mukaan varhaisessa vaiheessa. Useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että ylimpiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvien perheiden nuoret saavuttavat parempia oppimistuloksia kuin alempien sosioekonomisen luokkien nuoret. Sosiaalinen tausta vaikuttaa tutkimusten mukaan yhä myös korkeakoulutukseen hakeutumiseen ja eri opintoaloille valikoitumiseen.

Hallitus käynnistää laajapohjaiset toimet, joilla sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan ja sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumisessa vähennetään.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman. Tavoitteena on, että valtioneuvosto hyväksyy koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman vuoden 2012 loppuun mennessä.

—

Sosiaalisesti kestävä kehitys –kirjan kirjoittajat ovat presidentti Tarja Halonen (puhumassa), eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander, ympäristöasiantuntija Leo Stranius, YTT Raija Julkunen, johdon työnohjaaja ja Nokian entinen johtaja Anne-Liisa Palmu, OTT Pentti Arajärvi, sosiaalijohtaja emerita Aulikki Kananoja, Kelan asiantuntijat Marketta Rajavaara, Robert Hagfors ja Merja Komu, sosiaalipolitiikan dosentti Jouko Kajanoja, professori Anneli Pohjola, VTT Tarja Heino, Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori Jorma Niemelä, tietokirjailija Seppo Niemelä, DI Jussi Mankki, A-klinikkasäätiön entinen toimitusjohtaja Lasse Murto ja toiminnanjohtaja Riitta Särkelä (oikealla).

Arene pettyi aikataulujen sekavuuteen

Julkaistu 15.12.2011 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen rehtorit ovat pettyneitä Valtioneuvoston tämänpäiväiseen päätökseen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011-2016 ammattikorkeakoulujen uudistuksen osalta.

Kesussa siirretään myöhempään ajankohtaan jo hallitusohjelmassa ja uudelleen hallituksen iltakoulussa 16.11.2011 sovitut päätökset ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen siirtämisestä valtiolle ja ammattikorkeakoulujen muuttumisesta itsenäisiksi oikeushenkilöiksi.

– Olemme erittäin huolestuneita koko kentän motivoimisesta kuitenkin välttämättömän uudistuksen toteuttamiseen ottaen huomioon samanaikaisesti tehtävät merkittävät ammattikorkeakoulujen taloudelliset leikkaukset, sanoo rehtorikunta puheenjohtajan sijaisuutta hoitavan Henrik Wolffin (kuvassa keskellä) suulla.

Ammattikorkeakoulujen rehtorit kannustavat hallitusta sekä opetus- ja kulttuuriministeriötä välttämättömän ammattikorkeakoulujen uudistuksen eteenpäin viemiseksi.

– Korostamme, että prosessi kohti uutta ammattikorkeakoulujärjestelmää ei saa keskeytyä.

Arvio: Nyt solmuja aletaan avata oikeasta päästä

Julkaistu 09.12.2011 – Jorma Niemelä

Vihdoinkin ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta perusteellisesti läpivalaistaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti keväällä 2010 teettää Korkeakoulujen arviointineuvostolla ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan kansainvälisen arvioinnin.

Arviointiryhmä on tuottanut 9.12.2012 uudistustyötä varten väliraportin Evaluation of research, developmentand innovation activities of Finnish universities of applied sciences, A Preliminary Report (FINHEEC/KKA 16:2011). Siinä arvioidaan erityisesti ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan asemaa kansallisessa innovaatiojärjestelmässä sekä TKI-toiminnan tunnuslukuja.

Peeter Maassenin johtama arviointiryhmä ilmaisee ihailunsa siitä edistyksestä, joka on tapahtunut ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa sitten vuoden 2003. Silloin tehtävä amkeille annettiin. Ryhmä arvostaa sitoutuneisuutta ja innostusta ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioväen keskuudessa.

Kansainvälinen arviointiryhmä on kuitenkin ihmeissään toiminnalle suunnatun perusrahoituksen vähäisyydestä ja passiivisuudesta rohkaista Suomen Akatemiaa ja TEKESiä suuntaamaan panostustaan ammattikorkeakouluille.

Asiaa pyrittiin nostamaan esiin korkeakoulujen johdon päivillä marraskuun lopussa. Yliopistojen osalta – aivan niin kuin pitääkin – pyritään laajaan tutkimus- ja tiedepoliittiseen rintamaan. Ammattikorkeakouluille annetaan tehtäväksi tehdä tki-toiminnassa yksin ja itse läpimurto. Niiden on pitänyt sopeuttaa hakemuksensa rahoittajien ohjelmiin – sopivatpa ne sitten tai ei.

Nyt ensimmäistä kertaa oikein aidosti ja virallisesti kysytään niiden ohjelmien soveltuvuutta. Kansainvälinen arviointiryhmä pitää tärkeinä ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan ohjauksen, säädöstön ja rahoituksen tarkastelua ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä. Vaikka ammattikorkeakoulut tekevät innostuneesti ja yhä osaavammin tutkimus- ja kehitystyötä, ei merkittävää edistystä tapahdu ilman laajaa koko toimija- ja rahoituskentän tarkastelua.

Perusrahoituksen sijasta maksuvelvollisuus

Metropolialueen tiede- ja ammattikorkeakoulujen rehtorifoorumi ehdotti joulukuun alussa EU:n rakennerahasto-ohjelmille, että korkeakoulut on vapautettava omarahoitusosuuksista ja että hankerahoituksen maksatusta pitäisi nykyisestään joustavoittaa.

Ammattikorkeakoulutkin ovat olleet tärkeässä asemassa rakennerahastohanketoiminnan toteuttajina Suomessa, mutta niiden on pitänyt usein maksaa osallistumisestaan sen sijaan että niiden perusrahoituksesta olisi huolehdittu.

On suuri harha luulla, että ammattikorkeakoulujen tki-rahoitus tulee kuntoon rahoitusjärjestelmän uudistuksella. Jos ammattikorkeakoulujen rahoituksen kokonaistasoa leikataan 13 prosentilla, tki-toiminnan laadun ja laajuuden ottaminen rahoituskriteeriksi on oikeansuuntainen mutta täysin riittämätön toimi. Maassenin ryhmän raportti tulee kreivin aikaan ammattikorkeakoulu-uudistuksen kannalta vaan ei ehkä julkisen talouden kurimuksen kannalta.

Ministeri Gustafsson: Finanssisijoituksissa edistysaskel

Julkaistu 17.11.2011 – Jorma Niemelä

Hallituksen iltakoulu linjasi 16.11. ammattikorkeakoulu-uudistusta, mutta ei tuonut helpotuksia kohtuuttomiin leikkauksiin.

Myöskään ammattikorkeakoulujen toivomusta lakiin kirjaamisesta ei kuultu, vaikka perustuslaki edellyttää aika vahvaa lakikirjausta julkisen tehtävän siirrosta.

Erityisen tärkeänä STT:n haastattelema opetusministeri Jukka Gustafsson piti hallituksen sitoutumista ammattikorkeakoulujen vakavaraisuuden vahvistamiseen finanssisijoituksilla.

– Siihen ei otettu vielä kantaa, mitä se taloudellisesti sitten olisi.

Vielä tiistaina ministeri Gustafsson lupasi ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille ja johdolle taistella ”kuin leijona” ammattikorkeakoulujen puolesta.

Iltakoulun linjaus on luettavissa tästä.

Markku Lahtinen Arenen johtoon

Julkaistu 16.11.2011 – Jorma Niemelä

Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtinen valittiin Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvoston Arenen puheenjohtajaksi neuvoston syyskokouksessa.

Uudeksi jäseneksi hallitukseen tuli myös Tarmo Kekäle Vaasasta.

Arene kokoaa ylläpitäjiä ja rehtoreita yhteiseen neuvostoon. Syyskokousta johti Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja Sari Rautio.

Arene: Leikkaukset vaarantavat uudistuksen

Julkaistu 15.11.2011 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry kannattaa opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemaa ammattikorkeakoulu-uudistusta, mutta muistuttaa, että samaan aikaan toteutettavat rahoitusleikkaukset vaarantavat uudistuksen hyvät tavoitteet.

Esitetty 126 M€:n leikkaus on 13 % koko AMK-budjetista. Sitä ei voida toteuttaa ilman että vaarannetaan koko AMK-sektorin toiminta ja kehittäminen.

Rehtorit esittävät, että hallituksen iltakoulussa 16.11.11 sovitaan linjauksista, joilla turva-taan tärkeälle korkeakoulu-uudistukselle riittävät resurssit.

Arenen mukaan korkein mahdollinen leikkaus vuonna 2015 voisi olla 79 M€, jossa on hallitusohjelman leikkaus 51 M€ lisättynä vuoden 2013 kuntaosuudella 28 M€.

Vuosilta 2014 ja 2015 ei tule leikata kunta-osuutta, koska ammattikorkeakoulut ovat silloin valtion rahoituksessa. Vuodelle 2013 esitetty 2200 aloituspaikan leikkaus tuottaa säästöjä vain 40 M€ vuoteen 2015 mennessä.

Arene vaatii myös, että uudet ammattikorkeakoulut tulee kirjata vuonna 2014 voimaan astuvaan uuteen lakiin. Tällä varmistetaan uudistusprosessin järkevä eteneminen, riittävän autonomisten ammattikorkeakoulujen muodostuminen sekä tasavertainen kohtelu yliopistoihin nähden.

Arene muistuttaa, että ammattikorkeakoulutus on jo tällä hetkellä tehokkain ja taloudellisin koulutusmuoto Suomessa. Leikkausten toteuttaminen merkitsee jo nyt huomattavia henkilöstövähennyksiä. Se tarkoittaa myös opiskelija/opettaja-suhteen heikkenemistä ja on vastoin valtion talousarvioesityksessä 2012 esitettyä tavoitetta (16,4 opiskelijaa/opettaja). Opiskelija-opettajasuhde on noussut jo nyt. Se oli 17,9 opiskelijaa/opettaja v. 2010.

Arenen kannanotto kokonaisuudessaan on luettavissa tästä.

Euroopassa pinnalla: Sosiaalinen ulottuvuus korkeakoulutukseen

Julkaistu 14.10.2011 – Jorma Niemelä

14. lokakuuta 2011 järjestettiin Brysselissä Academic Cooperation Association (ACA) seminaari ”Eurooppalaisen korkeakoulutuksen sosiaalinen ulottuvuus”.

Euroopan komissio antoi 20.9.2011 tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma”. Sen mukaan Euroopassa on kyettävä houkuttelemaan ihmisiä koko yhteiskunnan laajuudelta – myös muita heikommassa asemassa olevista ryhmistä – hakeutumaan korkea-asteen koulutukseen ja varattava resursseja tähän haasteeseen vas-taamiseen.

Teemalla on historiallista taustaa. 1970-luvun eurooppalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa nousi esiin koulutuksellinen tasa-arvo.

Sosiaalinen ulottuvuus nousi esiin uudestaan Bologna-prosessin yhteydessä. Lontoon julistuksen (2007) mukaan korkeakoulutukseen tulevien, osallistuvien ja läpäisevien pitäisi heijastaa väestö-jemme moninaisuutta (the diversity of our populations).

Espanjan puheenjohtajakaudella korkeakoulutuksen sosiaalinen ulottuvuus nousi vahvasti EU:n agendalle.

Faktoja Eurydice-verkostolta

Eurydice julkaisi havainnollisen ja laajan selvityksen teemasta nimellä ”Modernisation of Higher Education in Europe; Funding and the Social Dimension” (European Commission 2011). Tähän raporttiin kannattaa tutustua ja se on saatavissa verkkoversiona.

Eurydicen raportissa käsitellään mm. vaihtoehtoisia reittejä korkeakoulutukseen. Toisissa maissa tavoitteena on laajentaa yleisiä mahdollisuuksia osallistua, toisissa taas pyritään tekemään erityispolkuja aliedustetuille ryhmille ja noin puolessa tutkituista maista ei ole mitään vaihtoehtoista reittiä eikä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista.

Toinen huomionarvoinen seikka on rahoitusjärjestelmä. Se tukee tutkimuksen korkeatasoisuutta tai koulutuksen tehokkuutta, mutta ei sosiaalipoliittisia tavoitteita laajentaa koulutuksen osallistumista. Ja seminaarissa korostettiin, että aliedustettuja ryhmiä ja mm. vammaisia tulee tukea sisäänpääsyssä ja opiskelun sujumisessa aina valmistumiseen saakka.

Maita tarkasteltiin myös sen mukaan, joutuvatko opiskelijat, siis myös vähemmistöryhmät, maksamaan lukukausimaksuja ja millaisia ovat opiskelun tukimuodot. Näissä Suomi ja pohjoismaat sijoittuvat luonnollisesti parhaaseen kategoriaan.

Demograafisiin muutoksiin tulisi varautua laajentamalla opiskelumahdollisuuksia uusiin ryhmiin tukemalla opiskelijakunnan monimuotoistuimista ja tukemalla elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Tässä Suomessa tehtiin juuri päinvastainen ratkaisu eli supistettiin tarjontaa.

Yhteenvetopäätelmiä

Seminaarin pohjalta voisi tehdä muutamia päätelmiä. Suomalainen järjestelmä on tehokas ja koulutuspoliittisesti tuloksellinen universaalina ja lukukausimaksuttomana, mutta hyvän järjestelmän kääntöpuolena on tietty kyvyttömyys tehokkaasti tarttua aliedustettujen ryhmien tilanteeseen.

Suomen julkilausutut politiikkatavoitteet ovat hyviä, mutta rahoitusjärjestelmästä käydyssä keskustelussa keskitytään kaikkiin muihin paitsi sosiaalisen tasa-arvon insentiiveihin. Nyt sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistamisessa tämä tulisi ottaa valmisteluun mukaan.

Valintajärjestelmissä tulisi harkita käyttöönotettavaksi aidosti tasa-arvoa lisääviä erityismahdollisuuksia muodollisen tasa-arvon sijasta. Aikaisemmin hankitun tunnistamisessa ja tunnustamisessa (AHOT) ollaan hyvällä tiellä.

Jyväskylän yliopiston ja Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoimat esteettömän opiskelun ESOK-hankkeet ovat olleet äärimmäisen tärkeitä ja niiden tuloksia on implementoitu korkeakoulujen normaaliin toimintaan. Myös Diakin koordinoima CDS-hanke oli juuri eurooppalaisen keskustelun ja toiminnan ytimessä.

Maahanmuuttajien orientoivia opintoja edellytetään rahoitettavan normaalilla rahoituksella. Nyt kun ammattikorkeakoulujen rahoitusta leikataan rajusti 13 prosentilla, orientoivien opintojen rahoitus tulisi nopeasti järjestää kestävällä tavalla.

Jorma Niemelä

rehtori

Ministerin pakeilla: Amkit ymmällään säästöjen toteutuksesta

Julkaistu 18.10.2011 – Jorma Niemelä

2200 aloituspaikan leikkauksella vuonna 2013 alkaen saavutettavat säästöt ovat vuonna 2015 korkeintaan 40 miljoonaa euroa, joten säästettävää jää vielä vuoteen 2015 mennessä yli 80 miljoonaa euroa.

Vaihtoehtoina tämän saavuttamiseen olisivat paikkojen lisäleikkaukset, ”juustohöylä” eli yksikköhintojen leikkaukset tai rakenteellisen uudistuksen tuottamat säästöt, jotka tällä aikataululla näyttävät epätodennäköisiltä.

Akateemisia työttömiä tulee paljon.

Ammattikorkeakoulujen rehtorit tapasivat tänään opetusministeri Jukka Gustafssonin. Ministeriö ei luovu säästötavoitteistaan.

Ammattikorkeakoulujen uudistamisen tarpeellisuudesta ja suuntaviivoista ollaan pitkälle samaa mieltä.

Kuitenkin sellaiset keskeiset tekijät kuten ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten turvaaminen uudistuksessa, rahoituksen ja vakavaraisuuden turvaaminen, finanssisijoitusten saaminen käyttöön sekä arvonlisäverotuksen täydellinen kompensoiminen ovat niitä asioita, joista pitäisi saada varmuus pikaisesti.

Rajut leikkaukset vaikeuttavat huomattavasti koko uudistuksen toteuttamista niin valtakunnan tasolla kuin ammattikorkeakoulujen toiminta-alueilla ja ammattikorkeakoulujen sisällä.

Säästöjä voidaan eräillä alueilla saavuttaa myös alueen ammattikorkeakoulujen ja yliopiston yhteistyön tiivistämisellä, joten tämän yhteistyön mahdollisuutta tulisi vahvistaa tulevassa uudistuksessa.

Arene ja Samok yhdessä eduskunnassa

Julkaistu 04.10.2011 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry ja Suomen ammattikorkeakoulu-opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry järjestivät tietoiskun ammattikorkeakoulutuksesta 4.10.2011 eduskunnan Kansalaisinfossa. Tilaisuudessa esiteltiin myös Takki-verkostoa ja sen sivuja.

Seminaari oli avoin kaikille kansanedustajille ja heidän avustajilleen.

Seminaarissa käsiteltiin ammattikorkeakoulujen toimintaa ja ammattikorkeakoulujen ja opiskelijoiden näkemyksiä ammattikorkeakoulu-uudistuksen toteuttamisesta.

Arene: Toimintaedellytyksiä ei saa viedä!

Julkaistu 07.10.2011 – Jorma Niemelä

Rajuilla leikkauksilla korkeakoulutukseen ei luoda maailman osaavinta kansaa, totesivat ammattikorkeakoulujen rehtorit leikkauslistat luettuaan. Julkista taloutta on tasapainotettava ja ammattikorkeakoulut ovat olleet valmiita 51 miljoonan leikkauksiin. Yli 120 miljoonaa on kohtuuton säästötavoite.

Hallituksen historiallinen ammattikorkeakoulu-uudistus on kääntymässä näpertelyksi yksityiskohdista ja toimintaedellytysten romuttamiseksi. Nyt tuntuu puuttuvan visio sekä ammattikorkeakoulujen merkityksestä että laman torjunnasta. Aloituspaikkojen rajun leikkaamisen lisäksi uhkana on yksikköhintarahan leikkaus koulutusmuodossa, joka jo nyt on edullisin ja tehokkain.

Rehtorit kokoontuivat kokoukseensa päivää myöhemmin kuin opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauslistat tulivat julkisuuteen. Päivän suunniteltu ohjelma meni uusiksi.

Keskustelussa käytiin laajasti läpi myös suunniteltu hallinnon ja rahoituksen uudistus. Sen perustaksi kaivattiin kunnon keskustelua ammattikorkeakoulujen paikasta yhteiskunnassa. Nyt tehdyt linjaukset ja toimenpiteet laittoivat rehtorit kysymään, onko taustalla lainkaan visiota ammattikorkeakoulujen merkityksestä.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene korostaa ammattikorkeakoulutettujen keskeistä merkitystä yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämisessä ja kehittämisessä koko Suomen alueella. Ammattikorkeakoulut tuottavat kansalaisten arkielämän kannalta tärkeät perusosaajat kuten sairaanhoitajat, insinöörit, tradenomit ja kulttuurin ammattilaiset.

Visioon liittyy ammattikorkeakoulujen selkeä potentiaali toimia merkittävänä osana Suomen innovaatiojärjestelmää.

Kokonaisuutena tehokas koulutusmuoto

Ammattikorkeakoulut ovat lyhyen historiansa aikana luoneet tehokkaan korkeakoulutusmuodon, jonka läpäisy ja työllistäminen ovat hyviä. Lisäksi tutkintojen tuottamiseen nähden se on yhteiskunnalle edullinen.

Ammattikorkeakoulut ovat olleet valmiit omalta osaltaan toteuttamaan julkisen talouden säästöjä. Hallitusneuvotteluissa sovitun 51 miljoonan euron sijasta aiotaankin leikata yli 120 miljoonaa euroa, koska sääs-töihin on lisätty kuntarahoituksen osuus. Näin suuri leikkaus uhkaa vakavasti ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä.

Panostaminen Taideyliopiston synnyttämiseen Helsingissä on tärkeää, mutta siihen ei tulisi kerätä rahoja ajamalla alas muun Suomen kulttuuriopetusta.

Ammattikorkeakoulut ovat olleet valmiit jatkamaan rakenteellista kehittämistä mm. yksikköjä kokoamalla. Eilen julkisuuteen tulleet leikkaukset hämmentävät, koska ne eivät perustu aiemmin julkilausuttuihin periaatteisiin laadun merkityksestä.

Työvoimatarpeen ennakointitietoja käytetään nyt raa’asti supistuksiin, vaikka opetusministeri Jukka Gustafsson on ollut huolissaan korkeakoulutettujen määrän vähäisyydestä Suomessa kansainvälisessä vertailussa. Mitä pienemmäksi ikäluokat käyvät, sitä osaavampaa väestöä tarvitaan kansainvälisessä kilpailussa selviämiseen.

1990-luvulla taloudellista lamaa torjuttiin panostamalla osaamiseen. Nyt lamaan panostetaan korkeakoulutuksen supistamisella ja noin 2 000 korkeakouluopettajan irtisanomisilla. Näin ei luoda maailman osaavinta kansaa.

Rehtorineuvosto edellyttää, että säästöt rajataan hallitusohjelman mukaiseen 51 miljoonaan euroon. Hallituksen edellytetään peruvan kaavaillut yksikköhintarahan leikkaukset.

Takin pyöreä pöytä: Amk-uudistuksessa myös kipeitä kohtia

Julkaistu 28.09.2011 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen suuntaviivat –asiakirja sai eilen monilta osin myönteisen vastaanoton Takki-verkoston pyöreän pöydän keskustelussa eduskunnassa 27.9.

Rajuista samanaikaisista säästötoimista johtuen joidenkin muutosten toteuttamisessa tulee kiperiä, jopa mahdottomia tilanteita.

Pyöreä pöytä –keskustelujen idea on siinä, että avoimessa ilmapiirissä eduskuntaryhmien edustajat, opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja, opiskelijajärjestö Samokin edustajat ja rehtorineuvosto Arenen edustajat käyvät jotakin uudistusta tai asiakokonaisuutta läpi. Järjestyksessään toinen keskustelu käsitteli opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemia ammattikorkeakoulu-uudistuksen suuntaviivoja.

Suuntaviivojen monet linjaukset saivat kiitosta, mutta eivät kaikki. Erityisesti hämmästeltiin, miten voidaan näissä oloissa linjata niin, että ”päätoimisen henkilöstön asema turvataan”. Leikkaukset merkitsevät noin 1 500 ihmisen irtisanomista.

Ehkä laajimman keskustelun herätti se, pitäisikö rahoituksessa ottaa huomioon Kataisen hallituksen, kesu-luonnoksen, OECD:n ja viimeksi EU:n komission linjaukset, joissa korostetaan korkea-asteella opiskelumahdollisuuksia erilaisille oppijoille, kulttuurisen monimuotoisuuden huomioon ottamista, positiivista diskriminaatiota aikaisemmin huonosti opiskelussa menestyneille, kannustimia laajentaa koulutukseen osallistumista ja erityistukea opiskelijoille, joilla on huono-osainen tausta. Asian huomioiminen sai laajaa kannatusta, vaikka selkeää rahoitusmallia ei löytynytkään.

Ammattikorkeakoulujen tulevasta hallintomallista, ruotsinkielisen koulutuksen järjestelyistä ja konsortioiden mahdollisuuksista oli myös erilaisia painotuksia.

Komissio: Ei yhtä huippumallia – tukekaa diversiteettiä!

Julkaistu 27.09.2011 – Jorma Niemelä

Euroopan unioni patistelee eurooppalaisia korkeakouluja uudistumaan. Komission tiedonanto korostaa kuitenkin sitä, ettei ole olemassa mitään ylivertaista mallia.

”Eurooppa tarvitsee laajan moninaisuuden korkean asteen oppilaitoksia ja jokaisen niistä tulee tavoitella huippua oman missionsa ja strategisten painopisteiden kautta”, komissio korostaa 20.9. antamassaan tiedonannossa.

Euroopan unionissa on arviolta 4 000 yliopistoa ja muuta korkea-asteen oppilaitosta ja yli 19 miljoonaa opiskelijaa. Korkeakoulujen määrä ja valikoima sekä opiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi.

Niiden rahoitus, hallintorakenteet ja opetussuunnitelmat eivät kuitenkaan ole aina pysyneet kehityksen tasalla.

Korkea-asteen koulutus ei toimi tarpeeksi hyvin tarjotakseen Euroopalle riittävästi työvoimaa, jolla on oikeanlaiset taidot kasvun ja työpaikkojen luomiseksi. Maailmanlaajuisesti Euroopan kilpailijat, erityisesti nousevan talouden maat, lisäävät nopeasti investointejaan korkea-asteen koulutukseen.

Juuri kun Suomessa on päätetty leikata korkeakoulutuksen aloituspaikkoja, komissio patistelee lisäämään korkeakoulutettujen määrää.

Koulutusmahdollisuuksia lisättävä

Komissiolta tulee myös vahva vetoomus satsata voimavaroja haavoittuvien ja epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmin koulutukseen pääsylle.

Niin ikään komissio patistelee kehittämään virtuaalisia etä- ja monimuotokoulutuksia.

Jäsenvaltioiden tulisi tiedonannon linjausten mukaan tukea erilaisia profiileja ja strategisten valintojen monimuotoisuutta. Tulisi myös tukea huippuyksikköjen syntyä.

Kansainvälistyminen ja työelämän kanssa muodostettavat tietoallianssit ovat myös korkealla prioriteettilistalla.

Suuntaviivat: Amkit lakiin, rahoitus leikkausten jälkeen indeksiin

Julkaistu 23.09.2011 – Jorma Niemelä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut ammattikorkeakoulu-uudistuksen suuntaviivat, jotka lähtivät lausunnolle eri tahoille. Ministeriö on jossain määrin täsmentänyt tavoitteitaan niin, että korkeakoulusektoreita käsitellään tasavertaisemmin kuin aiemmissa linjanvedoissa. Tärkein niistä on se, että ammattikorkeakoulut tullaan nimeämään laissa ja rahoitus – tosin kovien leikkausten jälkeen – sidotaan indeksiin.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Rahoitusmalli muuttuu

Suuntaviivoissa toistetaan periaate, että uudistetaan korkeakoulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen.

Vaikka hallitusohjelmassa ja ns. kesussa korostetaan koulutuksellista tasa-arvoa, niitä ei mainita rahoitusperusteissa. Ammattikorkeakouluilla on hyvä lähtöasema toteuttaa näitä tavoitteita, koska läpäisy ja työllistyminen ovat jo parasta – parannettavaa on tosin parhaissakin luvuissa.

Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten. Ammattikorkeakoulujen yksikkörakenteita kehitetään siten, että kaikilla yksiköillä on edellytykset tarjota opiskelijoille laadullisesti tasavertainen koulutus ja opiskelijapalvelut sekä toteuttaa korkeatasoista työelämää, pk-yrityksiä ja alueita palvelevaa tki-toimintaa.

Mahdoton yhtälö

Samassa paperissa on maininta leikkauksista ja siitä, että päätoimisen henkilöstön asema turvataan. Yhtälö on mahdoton, jos 13 prosenttia rahoituksesta leikataan.

Positiivista jatkon kannalta on se, että ammattikorkeakoulujen kustannustason nousu turvataan valtionosuuslain ja yliopistolain tapaan.

Laadun ja vaikuttavuuden lisäksi rahoituksella tuetaan rakenteellista kehittämistä ja korkeakoulujen profiloitumista.

Yhteen hallitukseen?

Valtio huolehtii, että oikeushenkilöaseman muutoksista eli osakeyhtiöittämisestä tai säätiöittämisestä ei aiheudu verotuksellisia tai muita vastaavia seuraamuksia ammattikorkeakoululle.

Ammattikorkeakoululla on hallitus, jossa tulee olla korkeakoulun tärkeimpien koulutusalojen työelämän edustajia ja tiivis kytkentä toimialueeseen – näinhän tosin on jo nytkin monilla, varsinkin yksityisillä ammattikorkeakouluilla. Hallituksessa tulee olla myös henkilöstön ja opiskelijoiden edustus.

Kesu-luonnos: Finanssisijoituksia vahvistamaan amkien toimintakykyä

Julkaistu 14.09.2011 – Jorma Niemelä

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman lausunnolla olevassa luonnoksessa varaudutaan vahvistamaan ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä finanssisijoituksin vuosina 2014-2015.Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä toteutetaan samoin painotuksin mitä hallitusohjelmassa on.

Aloittajamääriä pudotetaan 2200 aloituspaikalla kulttuuri-, matkailu- ja ravitsemus- sekä tekniikan ja liikenteen aloilla. Sosiaali- ja terveysalalla on lievää koulutuksen lisäystarvetta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti 14.9. lausunnolle luonnoksen vuosia 2011–2016 koskevaksi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi.

EON: Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset uhka Suomen menestymiselle ja kilpailukyvylle

Julkaistu 13.09.2011 – Jorma Niemelä

– Suomen menestyminen avoimessa kilpailussa ja alati muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää, että koulutuksemme ja osaamisemme nostetaan maailman kärkeen kaikilla koulutuksen tasoilla ja työpaikoilla, sanotaan Elinikäisen oppimisen neuvoston kannanotossa 13.9. – Elinikäistä oppimista vahvistamalla varmistetaan osaamisen kasvu läpi koulutuksen ja työuran.

EK:n koulutusjohtaja Markku Koposen johtama Elinikäisen oppimisen neuvosto on syksyllä 2009 perustettu, opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin. Elinikäisen oppimisen neuvosto on huolestunut hallitusohjelmassa koulutukseen ja oppimiseen kohdistuvista mittavista menoleikkauksista.

Hallitusohjelmassa mainitut säästöt toisen asteen koulutuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa sekä aikuiskoulutuksessa heikentävät elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia ja vaarantavat nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen. Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet, opettajien korkea osaaminen ja riittävien resurssien kohdentaminen koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen ovat olleet vahvuuksiamme.

Monet koulutusta koskevat signaalit nostavat kuitenkin uhkakuvia Suomen kilpailukyvylle ja menestymisen mahdollisuuksille tulevaisuudessa. Näitä ovat mm. kasvava riski nuorten syrjäytymiseen, koulutuksen keskeyttämisten suuri määrä, koulujen välisten erojen kasvu, heikko kansainvälistyminen sekä putoaminen kansainvälisestä kärjestä mm. koulutukseen osallistumisessa sekä tieto- ja viestintäteknologisessa osaamisessa. Koulutukseen kohdistuvat merkittävät menoleikkaukset tulevat entisestään vahvistamaan näitä uhkakuvia.

Elinikäisen oppimisen neuvosto käsittelee elinikäisen oppimisen edellytyksiin ja aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi neuvosto edistää koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Neuvosto tuottaa asiantuntijanäkemyksiä koulutus- ja työvoimapoliittisen keskustelun virittäjiksi ja tuoreita ratkaisuja elinikäisen oppimisen edistämiseksi.

Ministeri Gustafsson: Amk-leikkaukset suuria

Julkaistu 06.09.2011 – Jorma Niemelä

Ministeri Jukka Gustafsson piti ammattikorkeakouluille suunnattuja leikkauksia kovina. Hän lupasi pyrkiä pitämään huolta siitä, että säästöjä ei tehtäisi juustohöylällä jolloin opetuksen taso laskisi.

Ministeri Gustafsson oli korkeakoulujen johdolle ja sidosryhmille suunnatussa tilaisuudessa valmis sosiaalipoliitikkona seuramaan, ettei opetussektorin säästöjä siirry nuorten yhteiskuntatakuun kautta muiden sektoreitten hoidettavaksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esitteli ammattikorkeakoulu-uudistuksen suuntaviivat korkeakoululaitoksen johdolle ja keskeisille sidosryhmille seminaarissa Hankenilla 6. syyskuuta. Suuntaviivoista järjestetään laaja lausuntokierros vielä alkusyksystä.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen suuntaviivat löytyvät ministeriön sivuilta.

Arene: Leikkauskaavailut vaarantavat hallituskauden tärkeimmän korkeakoulu-uudistuksen

Julkaistu 05.09.2011 – Jorma Niemelä

Hallitusohjelman keskeinen tavoite on suomalaisten osaamisen nostaminen maailman kärkeen tällä vuosikymmenellä. Korkeakoulupolitiikan suurimman uudistuksen – ammattikorkeakoulujen uuden hallinto- ja rahoitusmallin – on määrä tukea tätä tavoitetta. Tarkoituksena on lisätä tämän jo nyt läpäisyltään ja työllistävyydeltään parhaan sektorin laatua ja vaikuttavuutta entisestään.

Valtiovarainministeriön talousarvioesityksen tilastojen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon vuonna 2010 suorittaneista nuorista 87 prosenttia työllistyy tämän vuoden loppuun mennessä. Vastaavat luvun ovat toisen asteen ammatillisissa perustutkinnoissa 66 % ja yliopistojen maisteritutkinnoissa 86 %. Ammattikorkeakouluista siirrytään työelämään runsaat kaksi vuotta aiemmin kuin yliopistoista, mikä vastaa yleisiin työuran pidentämistavoitteisiin.

Ammattikorkeakoulut tuottavat myös määrällisesti suurimman osan korkeakoulutetuista: 2010 ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin 20 500 ja yliopistojen maisteritutkintoja 14 400. Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoja suoritettiin 43 500. Yksikköhinnaltaan amk-tutkinnot ovat näistä kaikkein edullisimpia.

Korkeakoulutuksen resursoinnissa ammattikorkeakoulut ovat selvästi jäljessä yliopistosektorista, vaikka otettaisiin huomioon yliopistojen perustutkimustehtävä ja tohtorikoulutus. Ammattikorkeakouluissa on kolmannes yliopistojen henkilöstömäärästä, ja niiden julkinen rahoitus on puolet yliopistojen saamasta.

Yhteiskuntatakuu ja leikkaus ristiriidassa

Hallitusohjelman koulutussektoria koskevat leikkaukset ovat kriittisiä suhteessa tavoitteenasetteluun. Ammattikorkeakoulut ovat erityisen huolissaan osaamisen ja jatkuvuuden sekä perusturvan varmistamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa maailmantalouden kasvavien uhkakuvien edessä.

Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden 14 prosentin taso on kasvanut prosenttiyksiköllä vuodessa, vaik-ka työllisyys muutoin on parantunut. Hallituksen lupaama nuorten yhteiskuntatakuu on perusteltu vastaus tähän ongelmaan. Hallitusohjelman mukaisesti ”jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta”.

Tehokkain tapa nuorten syrjäytymisen estämiseen on koulutus, ja korkeakoulutuksessa erityisesti ammattikorkeakouluilla on tässä asiassa aluevastuu. Ammattikorkeakoulut tukevat laajemminkin koulutuksella ja TKI-toiminnalla sekä alueiden kilpailukykyä että sosiaalista koheesiota.

Ammattikorkeakouluissa julkisen talouden haasteita tarkastellaan realistisesti ja ollaan valmiita sitoutumaan yhteisiin säästötavoitteisiin. Siksi hallitusohjelman viiden prosentin (n. 50 M€) säästötavoitetta on pidetty mahdollisena. Ammattikorkeakoulujen nykyisen, valtion ja kuntien rahoitus-osuuksista koostuvan rahoitusmallin pohjalta on myös esitetty, että ammattikorkeakoulujen leikkaukset olisivat yli 120 M€ eli 13 prosenttia!

13 prosentin leikkaus merkitsisi ammattikorkeakoulutuksen ottamista suhteellisesti suurimmaksi leikkauskohteeksi julkisessa taloudessa. Näin suuri leikkaus vaarantaisi ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn. Se heikentäisi oleellisesti monien alueiden kilpailukykyä ja jopa mahdollisuutta vastata korkeakoulutettujen perusosaajien kysyntään esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Leikkauksen säästöhyöty olisi marginaalinen samanaikaisesti toteutettavan yhteiskuntatakuun vuoksi – korvaavia koulutuspaikkoja tulisi luoda tuhansia.

Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto ARENE esittää vakavan vetoomuksen, että ammattikorkeakoulu-uudistusta ei vesitettäisi kohtuuttomilla leikkauksilla. ARENE näkee, että ammattikorkeakoulujen oikeushenkilöasema, uusi tulosrahoitusmalli ja toimipisteverkon kokoaminen riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukevat osaavan Suomen rakentamista. Vielä nykyistäkin tehokkaampi ja laadukkaampi ammattikorkeakoulujärjestelmä on keskeinen edellytys tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle.

Ministeri Gustafsson: Leikkauksia tulossa mutta ei juustohöylällä

Julkaistu 31.08.2011 – Jorma Niemelä

– Tämän hallituskauden keskeisin korkeakoulupoliittinen tapaus on ammattikorkeakoulu-uudistus, sanoi opetusministeri Jukka Gustafsson Tampereen ammattikorkeakoulun lukuvuoden avajaisissa 31.8.2011.

Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta

Ministeri Jukka Gustafsson sanoi tavoiteltavan laadukasta ja tehokasta korkeakoulujärjestelmää, jossa jokainen yksikkö on laadukas – jossa jokainen yksikkö tarjoaa monipuolista ja laadukasta opetusta – jossa jokainen yksikkö tarjoaa monipuoliset opiskelumahdollisuudet – ja jossa jokaisessa ihmisten ja alojen vuorovaikutus tuottaa uusia ajatuksia niin tutkimuksen ja kehitystyön kuin koulutuksenkin puolella.

Leikkauksia tulossa

Yhteiskunnan osaamistarpeiden ja myös menosäästöjen näkökulmasta ministeri ennakoi ammattikorkeakoulujen tarjonnassa olevan 2 200 aloittajan vähennystarve.

– Vähennystarve ei jakaannu tasaisesti eri aloille ja alueille. Sitä ei voikaan toteuttaa juustohöylällä, vaan on tarkasti arvioitava työvoimatarpeet ja eri yksiköiden toimintakyky, Gustafsson korosti.

Gustafssonin mukaan tulevaisuudessa koulutustarvetta on eritoten sosiaali- ja terveysalalla sekä palveluissa. Sen sijaan viestintä- ja taidealalla työllistymisen ennustetaan vaikeutuvan.

– Korkeakouluilta tarvitaan vahvaa strategista näkemystä, johtajuutta sekä kykyä tehdä päätöksiä, opetusministeri Jukka Gustafsson korosti.

Mekaanisten ratkaisujen sijaan tarvitaan ministerin mielestä strategista ajattelua. Koulutuksen alueellinen kattavuus huomioiden tulee kriittiseen tarkasteluun ottaa sellaiset yksiköt, joissa toimintaedellytykset tai laatutaso eivät tue toiminnan jatkamista. Tässä muutoksessa ammattikorkeakoulut tulevat olemaan merkittävässä roolissa.

Puhe löytyy kokonaisuudessaan sivuiltamme.

Valtiovarainministeriön esitys: Amk-tutkinto työllistävin ja taloudellisin

Julkaistu 22.08.2011 – Jorma Niemelä

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen johdolla valmistellussa valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodella 2012 on koulutuspoliittisten linjavetojen perusteeksi tärkeitä perustietoja. Talousarvioesityksen tietojen vertailu osoittaa, että ammattikorkeakoulut ovat useilla mittareilla mitattuna maan tehokkain ja työllistävin koulutusmuoto. Ne ovat myös vertailussa edullisin tapa tuottaa tutkintoja.

Politiikan yleistavoitteena on työurien pidentäminen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ennakoidaan siirtyvän ensi vuonna työelämään 24,5-vuotiainen ja yliopistomaisterin 26,7-vuotiaana. Tämä runsaan parin vuoden ero on ollut jo vuoden 2009 toteutumissa.

Yliopistokoulutus on pidempi ja siksi ero on osin perusteltu. Mutta eroon vaikuttaa myös se, että läpäisy eli tavoiteajassa valmistuneiden osuus aloittaneista on ollut ammattikorkeakouluissa paras vuonna 2009. Yliopistoissa seitsemän vuoden tavoiteajassa valmistui 55 prosenttia, ammatillisessa koulutuksessa kolmen vuoden tavoiteajassa 59,5 prosenttia ja ammattikorkeakoukuissa 62 prosenttia.

Vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi kaikkien koulutusmuotojen petranneen, mutta edelleen parasta tulosta odotetaan ammattikorkeakouluilta.

Amk-tutkinnolla työllistyy

Talousarvioesityksessä ennakoidaan, että vuonna 2012 kaikkein parhaimmin työllistyy aikuiskoulutuksena suoritetulla ammattikorkeakoulututkinnolla (92 %) ja seuraavaksi parhaiten nuorten koulutuksena suoritetulla ammattikorkeakoulututkinnolla (87 %). Heti peesissä on yliopistoissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto (86 %). Opetussuunnitelmaperustainen toisen asteen tutkinto on kaukana jäljessä (67 %).

Luvut on saatu historian osalta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoista. Niiden perusteella on tehty ennakointia.

Kansainvälistymisessä ammatti- ja tiedekorkeakoulut ovat edenneet ritirinnan. Vuonna 2009 yliopistoissa oli ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita 6 984 ja ammattikorkeakouluissa 6 962.

Ensi vuodelle valtiovarainministeriö asettaa kovat vaatimukset yliopistoille. Niillä pitäisi olla liki yhdeksän tuhatta ulkomaista tutkinto-opiskelijaa eli noin 2 000 opiskelijan lisäys. Amkeilta odotetaan sitä, että ne saavat 1250 enemmän kuin em. viralliset ja viimeiset tilastoluvut kertovat.

Talousarvioluvuista käy myös ilmi, että ammattikorkeakoulujen yksikköhintaraha on edullisempi tuin toisen asteen koulutuksen. Ammattikorkeakoulut tulevat toimeen puolta pienemmällä rahoituksella ja kolmanneksella henkilökunnalla kuin yliopistot, joskin yliopistoilla on laajempi tutkimusvelvoite ja tohtorikoulutus.

Talousarvioesityksen tietojen vertailu osoittaa, että ammattikorkeakoulut ovat useilla mittareilla mitattuna maan tehokkain ja työllistävin koulutusmuoto. Ne ovat myös vertailussa edullisin tapa tuottaa tutkintoja.

Työllistävimmästä leikataan

Vuoden osalta 2012 ammattikorkeakoulutukseen suunnatut leikkaukset ovat vielä marginaalisia, mutta hallitusneuvotteluissa sovittiin yli 120 miljoonan euron leikkauksista. 51 miljoonan kirjattuun säästöön kun pitää lisätä vielä kuntaosuus.

Työllistävin koulutusmuoto joutuu 13 prosentin leikkauksen kohteeksi.

Pääministeri Kataisen hallitusohjelma: Koulutuseroja kavennettava

Julkaistu 22.06.2011 – Jorma Niemelä

Pääministeri Jyrki Kataisen johtaman hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu selkeä tavoite eri väestöryhmien välisten erojen kaventamisesta korkeakoulutukseen hakeutumisessa. Tämä on kova tavoite, kun samanaikaisesti säästöpuolella on noin 120 miljoonan euron leikkaus.

– Suomen koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset, korostetaan hallitusohjelmassa.

Tärkeä linjaus hallitusohjelmassa on se, että ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuutta niiden rahoituksesta vahvistetaan nykyisestä.

Rakenneremontti jatkuu

Korkeakoulujen nykyisen toimipisteverkon kokoaminen riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi jatkuu. Jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu, luvataan.

Aivan kuten selvityshenkilötyönä asiaa on valmisteltu, uudistetaan korkeakoulutuksen rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusaloilleen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskevan lainsäädännön uudistaminen. Tärkeä uudistus on se, että vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle. Lopuistakin ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä – monethan ovat jo toimineet tosiasiallisesti yhtenä ja samana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

Koulutukseen pääsyä helpotetaan

Uusi hallitus lupaa sujuvoittaa korkeakouluopintoihin pääsyä. Opiskelijavalinnan päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opinto-oikeutta. Opiskelijat valitaan pääsääntöisesti nykyistä laajempiin koulutusalakokonaisuuksiin, alakohtaiset erot huomioiden.

Hallituksen mukaan luodaan joustavia siirtymämahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä mm. erillisvalintoja kehittämällä. Näillä keinoin puretaan hakijasuma vuosikymmenen loppuun mennessä, mitä tulee hankaloittamaan ammattikorkeakoulutuksen rajut 13 prosentin leikkaukset.

Opiskelijavalintojen uudistamisen vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ja koulutuksen periytyvyyteen arvioidaan. Arvioidaan ns. pakkohaun tarkoituksenmukaisuus.

Akavan Fjäder: Amkien rahoitus saatava vakaaksi

Julkaistu 17.06.2011 – Jorma Niemelä

– Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja tulee kehittää yhtenä kokonaisuutena ja sen tulee tapahtua tasapuolisesti, totesi Akavan uusi puheenjohtaja Sture Fjäder.

Ammattikorkeakouluilla on tärkeä tehtävä erityisesti käytännönläheisessä innovaatiotoiminnassa, joka tuo Suomeen hyvinvointia ja vaurautta.

– Ammattikorkeakoulut toteuttavat tutkimus- ja tuotekehitystehtäväänsä osana opetusta. Se on osa suomalaista menestysreseptiä, joka edellyttää vakaata rahoitusta. Rahoituksessa laadun tulee painaa tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Osan ammattikorkeakoulujen rahoituksesta pitää perustua siihen, miten hyvin niistä valmistuneet pääsevät oman alansa töihin, sanoi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

– 40 prosenttia jäsenistöstämme on jo ammattikorkeakouluväkeä ja Akava tulee ottamaan enemmän askelia ammattikorkeakoulupuolella, puheenjohtaja linjasi.

OAJ:n varapuheenjohtaja Päivi Koppanen näki, että Akava on muuttumassa yliopistokeskeisyydestä myös julkisen puheen tasolla molempien korkeakoulusektorien järjestöksi.

Puheenjohtaja Saarikoski: Ammattikorkeakoulut tehokkaita

Julkaistu 11.05.2011 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen puheenjohtaja Vesa Saarikoski on lopen kyllästynyt niihin mielikuviin, joita synnytetään, kun yliopistoja ja ammattikorkeakouluja asetetaan vastakkain.

Seinäjoella ammattikorkeakoulupäivillä 11.5. puhuneen Saarikosken tarkoitus ei ollut asetella vastakkain ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, mutta toivoi kohtuutta esimerkiksi tehottomussväittämiin.

– Olemme tukeneet yliopistojen uudistamista ja kiittäneet julkista valtaa lisärahoituksen antamisesta yliopistoille. Näemme selkeästi, että Suomen tulevaisuuden hyvinvointi riippuu pitkälti korkeakoulujärjestelmän toimivuudesta, Saarikoski sanoi.

– On kuitenkin todettava, että julkisuudessa ei ole ollut oikeaa kuvaa ja käsitystä järjestelmään tehdyistä panostuksista ja sen tuottamista tuloksista. Mielikuvia ja ennakkokäsityksiä on ollut sitäkin enemmän.

Kummallakin korkeakoulusektorilla on käytännössä sama määrä opiskelijoita, mutta yliopistoilla on kaksinkertainen rahoitus ja kolminkertainen henkilöstö.

Saarikoski ei kiistänyt, etteikö ammattikorkeakoulujärjestelmässä olisi tehostamisen ja tiivistämisen tarvetta. Ammattikorkeakoulut ovat tämän itse todenneet ja mm. aktiivisesti tukeneet hallinto- ja rahoitusmallin selvittämistä.

– Me olemme valmiita jatkamaan rakenteellista kehittämistä järkevällä tavalla ja olemme vahvasti sitoutuneet laadun, läpäisyn ja vaikuttavuuden parantamiseen, puheenjohtaja Saarikoski linjasi.

Saarikosken teesejä:

Tulevalle hallitukselle Vesa Saarikoski listasi seuraavat toiveet:

• Me haluamme vakautta ja pitkän aikavälin tavoitteenasettelua.

• Me haluamme lisäresursseja silloin, kun meille annetaan selvästi lisätehtäviä.

• Rakenteellisen kehittämisen konkreettiset toimenpiteet – sanotaan vaikka toimipisteverkoston tiivistäminen – vaativat erillistä rakennerahoitusta.

• Me haluamme oikeushenkilöaseman ja olemme valmiit kantamaan sen mukaan tuoman lisävastuun.

• Olemme halukkaat entistä vaikuttavampaan tulosrahoitusmalliin, kunhan sen mittarit ovat kun kunnossa ja sellaisia, että ammattikorkeakoulut voivat niiden miittaamia asioita omilla toimillaan edistää.

• Me haluamme myös ALV-kohtelussa tasaveroisen aseman yliopistosektorin kanssa. Mikä mieli on siinä, että oy-mallisissa ammattikorkeakouluissa kymmeniä miljoonia euroja valuu käytännössä pois korkeakoulutuksesta?

Saarikosken faktoja:

• Ammattikorkeakouluissa työskentelee 11 000 ihmistä, yliopistoissa kolminkertainen määrä 31 000.

• Ammattikorkeakoulujen julkinen rahoitus on lähes miljardi euroa, yliopistojen julkinen rahoitus on kaksinkertainen, lähes 2 miljardia.

• Ammattikorkeakouluissa on läsnä olevia amk-tutkinto-opiskelijoita 152 000 ja niiden FTE-opiskelijaluku on 107 000; yliopistoissa on läsnä olevia perustutkinto-opiskelijoita 131 000 ja niiden FTE-opiskelijaluku on 114 000.

• Tästä yhtälöstä seuraa, että – edelleen OKM:n lukujen mukaan – ammattikorkeakouluissa on 16,7 opiskelijaa / opettaja ja vastaavasti yliopistoissa on 8,2 opiskelijaa /opettaja-tutkija.

• Ammattikorkeakouluissa tuotetaan vuosittain 20 000 amk-tutkintoa ja 1000 yamk-tutkintoa. Yliopistot tuottavat 11 000 maisterintutkintoa ja 1600 tohtorintutkintoa.

• Siten ammattikorkeakouluissa tuoteaan 3,3 amk-tutkintoa/opettaja/v, vastaavasti yliopistoissa 0,8 maisteria/opettaja-tutkija/v.

• Amk-tutkinnon läpäisee 60% viidessä vuodessa – maisterintutkinnon läpäisy on 49% seitsemässä vuodessa.

• Amk-tutkinnon työllistävyys on monena vuonna ollut korkeampi kuin maisterintutkinnon; taantumavuoden 2009 lopussa maisterintutkinnon työllistävyys oli kuitenkin vuosi aikaisemmin valmistuneiden joukossa prosenttiyksikön parempi.

Tilastokeskus: Amkeista 22 000 tutkintoa

Julkaistu 10.05.2011 – Jorma Niemelä

Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010. Määrä on neljä prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Eniten tutkintoja suoritettiin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Naisten osuus suoritetuista tutkinnoista oli 63 prosenttia.

Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin 1 253, joista naisten osuus oli 64 prosenttia.

Yliopistoissa oli 170 000 opiskelijaa vuonna 2010, ammattikorkeakouluissa hieman vajaa 140 000. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on huomattavasti pienempi kuin yliopistojen sekä absoluuttisesti että suhteellisesti.

Aiesopimus: Arcada ja Diak keskittävät Kalasatamaan

Julkaistu 07.05.2011 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulu Arcada ja Diakonia-ammattikorkeakoulu ovat päättäneet solmia aiesopimuksen yhteisestä kampushankkeesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Diak keskittää Etelä-Suomen osalta ns. Diak Etelä -toiminnot Arcadan kampus-alueelle Helsinkiin ja erilliset kampukset Helsingin Alppiharjussa, Kauniaisissa ja Järvenpäässä lakkaavat vuonna 2015. Alustavien suunnitelmien mukaan toiminta aloitetaan yhteisellä kampuksella syksyllä 2015.

Arcadan nykyinen kampus Arabianrannassa laajenee uusilla toimitiloilla. Arabianrannan ja Kalasataman raja-alueelle rakennetaan ammattikorkeakoulu Arcadan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun uusi yhteinen korkeakoulukampus.

– Tällä ratkaisulla tehostamme toimintaamme, sanoo Diakin toimitusjohtaja ja rehtori Jorma Niemelä. Niemelän mielestä Diakin nykyisten toimitilojen keskittäminen Etelä-Suomen osalta yhteen paikkaan ja yhteisen kampusalueen rakentaminen Arcadan kanssa on Diakin osalta erinomainen ratkaisu.

– Yhteinen kampus tuo molemmille osapuolille selviä ja positiivisia toiminnallisia ja tilankäytöllisiä hyötyjä. Voimme erityistilojen hyödyntämisen lisäksi tehdä yhteistyötä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Tavoitteena on myös yhdistää tukitoimintoja. Erityisen hyvin voimme hyödyntää toistemme voimavaroja kansainvälisessä toiminnassa, uskoo Niemelä.

Diakilla on kansallinen erityistehtävä kirkon alan kouluttajana. Se on sopinut opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, että sillä on jatkossakin alueellisia yksiköitä muualla Suomessa. Järvenpäässä jatkuu Eteva kuntayhtymän ja Seurakuntaopiston kanssa perustettu vammaisalan kehittämiskeskus, toteaa Niemelä.

Arcada ja Diak jatkavat itsenäisinä ja yksityisinä ammattikorkeakouluina

– Tämä kampus-hanke on uusi ja nykyaikainen yhteistyömuoto ammattikorkeakoulusektorilla Suomessa ja on osa maamme korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä, toteaa Henrik Wolff, Arcadan rehtori ja säätiön toimitusjohtaja. Wolff painottaa, että suunniteltu yhteistyö ei vaikuta ammattikorkeakoulujen omistuspohjiin, strategioihin eikä missiohin.

– Arcada tulee jatkossakin tekemään työtä kaksikielisen maamme puolesta ja vaalii pohjoismaista yhteistyötä. Kampus-hanke vahvistaa ja parantaa sekä Arcadan että Diakin tulevaisuuden mahdollisuuksia tarjota laadukasta koulutusta ja toteuttaa meidän perustehtäviämme, sanoo Wolff. Tämä yhteistyö ei sulje pois Arcadan ja Diakin yhteistyötä muiden tiede- ja ammattikorkeakoulujen kanssa Suomessa ja kansainvälisesti.

Alustavien suunnitelmien mukaan kampus-alueelle rakennetaan kaksi toimitaloa – yksi Arcadalle ja yksi Diakille. Yhteisten tilojen tarve selvitetään. Uuden kampuksen opiskelijamäärä tulee olemaan noin 4 000–4 500. Tarkoitus on selvittää mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä myös opiskelija-asuntoasioissa.

– Nykyisten 227 opiskelija-asunnon lisäksi tullaan kampusalueen laajennushankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakentamaan 179 uutta opiskelija-asuntoja, kertoo Arcada Novan toimitusjohtaja Stefan Wiklund. Arcada Nova on Arcada-säätiön kiinteistöyhtiö.

– Helsingin kaupunki hyväksyi opiskelija-asuntojen rakennusluvan 26.4.2011 ja rakentamisen odotetaan alkavan toukokuussa, toteaa Wiklund. Tähän hankkeeseen osallistuvat Arcada-säätiön lisäksi Nylands nation vid Helsingfors universitet, Svenska Studenters Bostadsstiftelse, Tekniska Läroverkets Kamratförbund ja Driftsingenjörsförbundet i Finland.

Arcadan kampus-alueeseen kuuluu tällä hetkellä opiskelija-asuntojen lisäksi Arcadan toimitilat, Cor-huset (Arcadan opiskelijakunnan oma toimitalo) sekä ammattiopisto Prakticumin toimitilat.

FUAS ja 4Y: Pääkaupunkiseudulla liittoudutaan

Julkaistu 06.05.2011 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulut ovat tehneet yhteistyöliittoumia eri puolilla Suomea. Tuorein tulokas on 4Y-liittouma, jonka kautta yksityiset ammattikorkeakoulut tiivistävät yhteistyötä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Toinen metropolialueen liittouma on kunnallisten FUAS.

Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Haaga-Helia Oy, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy ja Stiftelsen Arcada ovat perustaneet 6.5.2011 Neljä yksityistä –liittouman 4Y. Puolen vuosikymmentä jatkunut yhteydenpito siirtyy nyt käytännön yhteistyöhön.

Ammattikorkeakoulut aloittavat yhteistyön selvittämällä mahdollisuudet joustaviin opinto-oikeuksiin kaikille opiskelijoille, yhteisiin kesälukukausiopintoihin, hankeyhteistyön ja yhteisiin palveluihin. Arcada ja Diak lähtevät selvittämään myös yhteisen kampuksen rakentamista.

Omistukseltaan täysin yksityiset ammattikorkeakoulut muodostavat merkittävän koulutuskokonaisuuden. Jokaisella niillä on oma erityinen tehtävä, omistuspohja ja profiili.

Yhteistyön avulla ammattikorkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoilleen paremman palvelun, laajemman koulutustarjonnan ja vahvistamaan TKI-toimintaansa sekä rationalisoimaan toimintaansa ja toteuttamaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeisiä tavoitteita.

4Y-liittouma tulee tarjoamaan joustavan opiskeluoikeuden (JOO) kautta laajan koulutustarjonnan opiskelijoilleen humanistisella ja kasvatusalalla, kulttuurialalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla, tekniikan ja liikenteen alalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon aloilla.

Diakilla ja Humakilla on myös valtakunnallisia tehtäviä ja sen mukaiset rakenteet. Ne ovat mukana eräissä alueellisissa JOO-sopimuksissa.

Nettisivu avautuu tulevalla viikolla osoitteessa 4Y.fi.

Kunnallisilla yhteistyötä

Jo aiemmin kolme kunnallista metropolialueen ammattikorkeakoulua ovat perustaneet FUAS-liittouman. FUAS-liittoumalla on 21 000 opiskelijaa, 4Y-liittoumassa taas 18 000.

FUAS (Federation of Universities of Applied Sciences) on Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma, joka on sopinut yhteisen tahtotilan vuodelle 2010.

Tahtotilana on olla kansainvälisesti arvostettu, Helsingin laajan metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä vahvistava itsenäisten korkeakoulujen liittouma, joka tarjoaa toimialallaan kaikki metropolialueen elinkeinoelämän ja väestön tarvitsemat korkeakouluopetus-, tutkimus- ja aluekehityspalvelut.

FUASin strategisia tavoitteita toteutetaan käytännössä yhteisten hankkeiden ja työryhmien kautta sekä jatkossa yhteisen strategisen ohjauksen toimintamallin avulla.

Ministeri Virkkunen: Amk-rahoitus uudistettava

Julkaistu 12.04.2011 – Jorma Niemelä

Opetusministeri Henna Virkkunen pitää välttämättömänä, että ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistetaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin on Virkkusen mielestä tuettava ensisijaisesti opetuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

– Ammattikorkeakoulujen nykyinen kustannuspohjainen rahoitusmalli ei tue tarpeeksi koulutuksen laadun ja toiminnan kehittämistä. Rahoituksen on pohjauduttava tulevaisuudessa nykyistä vahvemmin toiminnan tuloksellisuuteen. Myös työllistyminen on otettava yhdeksi rahoituskriteeriksi, Virkkunen sanoi puhuessaan 12.4. Turussa.

Nykyisin ammattikorkeakoulujen rahoituksesta 70 prosenttia määräytyy opiskelijamäärän ja 30 prosenttia suoritettujen tutkintojen perusteella. Virkkusen asettamat selvityshenkilöt esittivät viime joulukuussa muun muassa, että jatkossa ammattikorkeakoulujen rahoitus siirrettäisiin kokonaan valtiolle, kaikista muodostettaisiin osakeyhtiöitä ja samalla ammattikorkeakoulujen toimiluvat käytäisiin uudelleen läpi.

Virkkusen mukaan ammattikorkeakouluja on edelleen kannustettava yhteistyöhön, omien vahvuuksiensa kehittämiseen ja päällekkäisyyksien poistamiseen.

– Suomessa on 25 ammattikorkeakoulua ja niillä noin 160 toimipistettä. Kaikkien koulutusohjelmien ja toimipisteiden vetovoimaa, läpäisyä ja työllistyvyyttä on syytä arvioida kriittisesti. Korkeakoulutuksen laatua on vahvistettava, Virkkunen painottaa.

Amkien viestintä: Nuori korkeakoulu tarvitsee markkinointia

Julkaistu 08.04.2011 – Jorma Niemelä

– Markkinointia on jouduttu lisäämään, koska nykyinen korkeakoulujen hakujärjestelmä on hyvin puutteellinen sellaisen hakijan näkökulmasta, joka haluaisi arvioida ja vertailla koko maan koulutustarjontaa, sanoon viestintäpäällikkö Marja Metso Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta.

Metson mukaan ammattikorkeakoulut ovat usein puun ja kuoren välissä – kirjaimellisesti. Puutekniikka on esimerkki alasta, joka ei houkuttele nuoria mutta jolle teollisuus edellyttää koulutettavan nuoria! Siksi sen hyvistä puolista kuten hyvästä työllisyydestä ja monipuolisista työtehtävistä kertomiseen on panostettava kaikin mahdollisin viestinnän ja markkinoinnin keinoin.

Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 41 korkeakoulua, joista yliopistoja 16 ja ammattikorkeakouluja (AMK) 25. Korkeakoulut sijoittuvat maan eri osiin: kasvukeskuksiin ja pienemmille paikkakunnille. Tänä vuonna korkeakouluihin haetaan yhtä aikaa eli hakuaika päättyy molemmilla 12.4.2011. Kahden vuoden päästä otetaan käyttöön korkeakoulujen yhteinen yhteishaku.

Markkinointi on tärkeää ensinnäkin, jotta Suomen eri alueiden korkeakoulut saavat äänensä kuuluviin ja toimintansa näkyviin muillekin kuin lähimmän alueensa väestölle. Ammattikorkeakoulut ovat vielä suhteellisen nuoria ja osin tuntemattomiakin ja siksi niistä pitää saada tietoa esiin. Markkinointi on vain jäävuoren huippu, korkeakoulut tuovat toimintaansa esille myös monilla muilla tavoilla.

Ammattikorkeakoulut eivät käytä markkinointia opiskelijamäärän kasvattamiseen, vaan ne ovat sopineet jo etukäteen vuosittaisissa tavoitesopimusneuvotteluissaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa, montako aloituspaikkaa kussakin on.

Liikkeellä virheellisiä perustietoja

Mikään ammattikorkeakoulu ei ”haali” opiskelijoita saadakseen rahoitusta, vaan täyttää kaikki sopimuksessa olevat paikat, mikäli se on mahdollista eli jos kaikkiin paikkoihin on tullut tarpeellinen määrä kyvykkäitä (pääsykokeet läpäiseviä) hakijoita. Tällä hetkellä AMK:n rahoitus muodostuu 30% suoritetuista tutkinnoista ja 70% opiskelijamäärästä. Markkinoinnin avulla ei pyritä nostamaan opiskelijamäärää, vaan saamaan enemmän hakijoita.

Marja Metso muistuttaa, että myös ammattikorkeakoulun koulutusohjelmavalikoima sovitaan neuvotteluissa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ammattikorkeakoulut eivät siis voi käynnistää itse esim. media-alan koulutuksia, vaikka usein niin väitetään.

Kunkin ammattikorkeakoulun tehtävä on kertoa koulutusohjelmistaan ja niiden aloituspaikoistaan laajasti ja eri tavoin kaikille potentiaalisille hakijoille. Kun haku päättyy ja hakijat ovat valinneet koulutusohjelman, johon haluavat ensisijaisesti, jokainen koulutusohjelma saa ns. vetovoimaluvun. Mitä suurempi luku, sen suositumpi koulutusohjelma. Toisaalta sitä harvempi halukkaista pääsee siihen sisään.

OKM vertailee ammattikorkeakouluja monin eri tunnusluvuin, joista yksi on ollut aina tuo vetovoima. Ammattikorkeakoululle vetovoimaluku on elintärkeä luku, varsinkin kun ministeriön tavoitteena on vähentää korkeakoulujen määrää tulevaisuudessa. Vetovoimainen korkeakoulu on luultavasti myös elinvoimainen korkeakoulu.

Hakujärjestelmä ei palvele hakijaa

Markkinointia on jouduttu lisäämään myös, koska nykyinen korkeakoulujen hakujärjestelmä on hyvin puutteellinen sellaisen hakijan näkökulmasta, joka haluaisi arvioida ja vertailla koko maan koulutustarjontaa. Hakija täyttää hakemuksen ammattikorkeakouluun verkossa www.amkhaku.fi, mutta sitä ennen hänen pitää olla jo hyvin perehtynyt kaikkeen tarjontaan, jotta osaisi täyttää sen.

Hakujärjestelmä ei anna hakijan käyttöön suoraan esim. tietokantaa, jonka avulla vaihtoehtoja voisi punnita ja arvioida. Sellainenkin on kyllä olemassa eli opetushallituksen ylläpitämä www.koulutusnetti.fi, mutta sen tuloksia hakijan pitää osata käyttää erikseen ja viedä ne hakujärjestelmään. Lisäksi on olemassa vielä monia muitakin järjestelmiä esim. OKM:n www.opintoluotsi.fi – sekä kaikki kaupalliset luettelot ja kokoomasivut.

Ammattikorkeakoulu on alueensa elinkeinoelämän tuki ja kehittäjä. Koulutusohjelmat pyritään toteuttamaan myös sen näkemyksiä kuunnellen. Jos työnantajat haluavat, että AMK:ssa on koulutettava esim. puutekniikan insinöörejä, näin pyritään myös toimimaan.

– Puutekniikka on kuitenkin esimerkki alasta, joka ei houkuttele nuoria. Siksi sen hyvistä puolista, kuten hyvä työllisyys ja monipuoliset työtehtävät, kertomiseen on panostettava kaikin mahdollisin viestinnän ja markkinoinnin keinoin, viestintäpäällikkö Marja Metso toteaa.

Vertailukelpoiset tehokkuudet

Ammattikorkeakoulut toimivat jo nyt erittäin kustannustehokkaasti. Vaikka yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on suunnilleen sama opiskelijamäärä (FTE), ammattikorkeakouluilla on puolta pienempi budjetti kuin yliopistoilla (yliopistot 1,9 mrd euroa, AMK:t 0,9 mrd euroa).

Ammattikorkeakouluissa on henkilökuntaa vain kolmannes yliopistojen henkilökunnasta (yliopistot noin 30 900, AMK:t noin 10 400). Ammattikorkeakouluissa jokaista opettajaa kohden on 16,6 opiskelijaa; yliopistoissa on 8,4 opiskelijaa yhtä opettajaa ja tutkijaa kohden. (Luvut OKM:n raportista 2009:49).

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluillahan on suunnilleen sama laskennallinen kokopäiväinen opiskelijamäärä eli FTE : yliopistoilla noin 112 000 ja AMK:eilla noin 104 000.

Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan vuonna 2011 ammattikorkea-koulututkintoja suoritetaan runsaat 22 000 ja ylempiä AMK-tutkintoja 1800. Yliopiston maisteritutkintoja suoritetaan vajaat 15 000 ja tohtorintutkintoja 1600. (Valtion talousarvio 2011).

Arenelta yrittäjyyssuositus ammattikorkeakouluille

Julkaistu 25.03.2011 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakoulujen yrittäjyyden kehittämistä koskevien suositusten tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen roolia yrittäjyyden edistäjänä muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä, todetaan ammattikorkeakoulujen yrittäjyyden kehittämistä koskevissa, juuri julkaistuissa suosituksissa.

Suosituksia valmisteli aiemman Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvoston ARENEn yrittäjyysstrategian 2006-2010 pohjalta hallituksen asettama työryhmä, jonka puheenjohtajana oli rehtori Anneli Pirttilä (kuva), jäseninä rehtorit Marja-Liisa Tenhunen ja Jussi Halttunen, vararehtori Helena Karento sekä Suomen Yrittäjien, työ- ja elinkeinoministeriön ja opiskelijajärjestö SAMOK´in edustajat.

Strategiassa todetaan, että globalisaation syveneminen ja siihen liittyvä elinkeinorakenteen muutos lisäävät yrittäjyyden merkitystä entisestään. Pienet kasvuyritykset ovat entistä tärkeämpiä innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan luojia.

Uutena näkökulman yhteiskunnallinen yritystoiminta

Perusteellisen yrittäjyysohjelman sisällä on uutena avauksena myös yhteiskunnallinen yrittäjyys.

Yhteiskunnalliset yritykset keskittyvät yhteiskunnallisten tai yhteisöllisten tavoitteiden toteuttamiseen. Tämän toiminnan päätoimialat EU-maissa ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämään integrointi, koulutus ja kuntoutus, henkilökohtaiset palvelut sekä heikommin menestyneiden alueiden paikallinen kehittäminen.

– Yhteiskunnallisen yrityksen yhteiskunnallinen tehtävä voi olla esimerkiksi taantuvien alueiden tukeminen, paikallisyhteisöjen kehittäminen, ympäristönsuojelu ja vastuullinen kauppa kehitysmaiden kanssa, todetaan suosituksissa.

– Osa hyvinvointialan yritystoiminnasta tulee tulevaisuudessa olemaan yhteiskunnallista yritystoimintaa. Tämän toiminnan kehittämiseen erikoistuu ainakin osa ammattikorkeakouluista, suosituksissa todetaan.

Vasemmistoprofessorilta väriä vaalikeskusteluun

Julkaistu 22.03.2011 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rehtorineuvostojen vaalipaneeli oli koonnut Haaga-Heliaan 20. maaliskuuta vain koulutuksen ystäviä. Kaikki pitivät korkeatasoista koulutusta jokaisella asteella tärkeänä: useampi paneelin nykyinen ja ehkä tuleva kansanedustaja – joukossa myös pari puolueensa varapuheenjohtajaa – piti tärkeänä, että tasosta pidetään kiinni niin peruskoulusta korkeakouluun asti.

Voimakkaimman väännön sai aikaan vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas, professori Heikki Patomäki. Hän suomi huippuyksikkötiedemiehen taustan ja kansainvälisen uran omaavana yliopistouudistusta akateemisen, kriittisen ja vapaan yliopiston tappajana.

– Raha menee hallintoon ja johdon palkkoihin. Aika menee hakemusten täyttämiseen, professori Patomäki latasi.

Hänen konkreettinen esityksensä oli, että esimerkiksi Akatemian raha jaettaisiin suoraan yliopistoille.

– Kilpailu tappaa Patomäen mukaan tutkijamoraalin ja kollegiaalisuuden.

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, tutkija taustaltaan itsekin, roikkui ehkä eniten Patomäen puheiden ja yliopistouudistuksen hyvien ansioiden välissä.

Keskustan varapuheenjohtaja Tuomo Puumalakin toivoi korkeakouluille koittavan pian työrauhan ajan, vaikka ”aloitetut uudistukset on vietävä loppuun”.

Perussuomalaiset niistäisivät koulutustasosta ja ruotsin kielestä

Toisen väännön sai aikaan perussuomalaisten Pekka M. Sinisalo. Hänen mukaansa Suomessa koulutetaan liikaa maistereita. Moniin opettajan hommiin riittäisi hänen mielestään kandidaatin tutkinto.

Yksi hermostuneista oli kokoomuksen kansanedustaja ja pitkäaikainen sivistyspolitiikan vaikuttaja Raija Vahasalo.

– Suomen Pisa-menestyksen taustalla on opettajien korkea koulutustaso, kansanedustaja Vahasalo sanoi ja ihmetteli, miksi tämä menestys pitäisi romuttaa.

Sinisalo ärsytti myös ruotsalaisten Mikaela Nylanderin kysymään, pitäisikö EU:ssakin kaikki paperit toimittaa vain saksaksi tai ranskaksi. Sinisalo kun ehdotti moneen otteeseen ruotsien kielen opetuksen ja aseman heikentämistä.

Indeksiin vai ei?

Opiskelijoillakin oli ystäviä. Opintotukien sitomista indeksiin tuettiin laidasta laitaan.

Vain demarien varapuheenjohtaja Ilkka Kantola nosti esille periaatekysymyksen: jos kaikki sidotaan indeksiin, talouskasvu syödään aina välittömästi.

Vaikka korkeakoulutuksen rahoituksen varmistaminen sai laajaa, yksimielistä tukea, Mikaela Nylander sanoi suoraan, että voi olla kova työ pitää kiinni edes nykytasoisesta perusrahoituksesta.

Kattava verkosto, mutta mikä on maakunta?

Korkeakoulutusta ja ainakin ammattikorkeakoulutusta vaadittiin säilytettäväksi kaikilla alueilla, mutta alueiden määrityksistä ei oltu ihan yksimielisiä: pitääkö jokaisessa nykyisessä maakunnassa olla korkeakoulutusta ja mitäpä sitten, jos maakuntia yhdistellään?

Keskustelu niin duaalimallista kuin autonomiasta oli epämääräistä ja sekavaa – eivätkä niitä keskusteluja helpottaneet puheenjohtajiston kysymyksenasettelutkaan – vaikka puheen johtaminen kävi skarpisti Arenen Vesa Saarikoskelta ja Unifin Lauri Lajuselta.

Kansainvälistymiskeskustelussakin oli tyrkyllä käsitteiden sekamelska.

Tasoa koko ketjuun

Kristillisdemokraattien Sari Palm muistutti, että jos aiotaan saada huippuja esille, tarvitaan panostamista perusopetukseen. Hänen mukaansa seuraavalla kaudella pitää panostaa erityisesti lukio-opetuksen kehittämiseen.

Keskustan Tuomo Puumala oli huolissaan myös pudokkaista ja syrjäytyvistä nuorista.

Keskustelun yhteenvedosta huolehtivat pääsihteerit Timo Luopajärvi (Arene) ja Liisa Savunen (Unifi). Luopajärvi totesi, että ammattikorkeakoulujen sataprosenttinen valtionrahoitus sai tuen, mutta ylläpitomuodon muodoista oli käsitysten hajontaa.

Talouselämä: Kajaanissa parhain ammattikorkeakoulu

Julkaistu 22.03.2011 – Jorma Niemelä

Talouselämä-lehti (10/2011) valitsi Suomen parhaan ammattikorkeakoulun kymmenen mittarin antaman kokonaispistemäärän perusteella. Parhaaksi ammattikorkeakouluksi nousi Kajaanin ammattikorkeakoulu.

– Tämä kuvastaa jälleen kerran, että meillä menee hyvin, Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen sanoo alueensa lehtihaastattelussa.

Vertailussa ammattikorkeakoulut saivat kouluarvosanan 4–10 muun muassa koulun vetovoimasta, opintojen sujumisnopeudesta, opiskelijoiden tyytyväisyydestä ja valmistuneiden työllistymisestä.

Myös ammattikorkeakoulun kansainvälisyys ja innovatiivisuus vaikuttivat lopputulokseen.

Koulujen paremmuuden ratkaissut mittaristo on poimittu ja kehitetty asiantuntijoita kuunnellen Talouselämän omana työnä.

Selvityksestä käy myös ilmi, että Haaga-Heliassa tutkinnon hinta on halvin. Haaga-Helia pääsi kakkostilalle.

Kolmostilan sai Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka on aina kaikissa mittauksissa pärjännyt hyvin. Jyväskylä oli kaikilla mittareilla varsin tasaisen hyvä.

Talouselämä-lehden tekemän selvityksen mukaan neljännen sijan saanut Diakonia-ammattikorkeakoulu saa täydet kymmenen pistettä eli on paras ammattikorkeakoulu mitattaessa opiskelijoiden tyytyväisyyttä. Selvityksen mukaan Diakissa myös opinnot sujuvat ja valmistuneet työllistyvät hyvin.

Yrittäjyyttä Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla

Hämeen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu erottuvat edukseen yrittäjiä synnyttävinä opinahjoina.

Koulujen vaikutukset alueelliseen kehitykseen jäivät tyydyttäviksi – tosin aluevaikutuksen mittaristokin on kehittymätöntä.

Talouselämä vertasi 25:tä ammattikorkeakoulua kymmenellä eri mittarilla. Mittarit rakennettiin tunnusluvuista, joiden arvot poimittiin opetus- ja kulttuuriministeriön Amkota-tietokannasta, Opetushallituksen kustannusraporteista, opiskelijapalautetta sisältävästä Opala-tietokannasta ja Tilastokeskuksen aineistosta. Vertailussa ei ole otettu huomioon alakohtaisia tarkasteluja.

Metropolialueella: Amkit, yliopistot, kaupungit ja ministeriöt yhteistyössä

Julkaistu 10.03.2011 – Jorma Niemelä

Diakonia-ammattikorkeakoulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Hanken Svenska handelshögskolan sekä Helsingin, Vantaan, Espoon ja Lahden kaupungit yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopivat kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka –yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2011-2014.

Sopimus solmittiin Gumbölen kartanossa 10. maaliskuuta 2011.Nyt solmittu sopimus perustuu korkeakoulujen ja kaupunkien 7.4.2009 hyväksymään kaupunkitutkimus- ja yhteistyöohjelmaehdotukseen, jolla edistetään monitieteistä, kansainvälisesti korkeatasoista ja metropolialueen erityispiirteistä lähtevää kaupunkitutkimusta sekä siihen tukeutuvaa kehittämistoimintaa.

Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustiedon hyödynnettävyyteen ja levittämiseen metropolialuetta kehitettäessä.

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -yhteistyöohjelma rakentuu neljän temaattisen painopistealueen ympärille tukien metropolipolitiikan määrittelyä ja toteuttamista:

• kaupunkirakenne ja elinympäristö,
• monikulttuurisuus ja maahanmuutto,
• hyvinvointipolitiikat ja -palvelut sekä
• talous ja kilpailukyky.

Elinympäristö ja kaupunkirakenne –kokonaisuuden kotipesänä on Aalto-yliopisto, Monikulttuurisuus ja maahanmuutto -osuuden vastuutahona on Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hyvinvointipolitiikat ja palvelut –kokonaisuudesta vastaavat Helsingin yliopisto (perustutkimus) ja Metropolia Ammattikorkeakoulu (soveltava/kehittävä tutkimus), Talous- ja kilpailukyky –hanke on jaettu Aalto-yliopiston sekä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun kesken.

Kuvassa vararehtori Jaakko Tarkkanen Laureasta, rehtori Risto Ilomäki Lamkista ja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Espoosta.

Amkit ja yliopistot: Korkeakoulut tukevat vetovoimaista metropolialuetta

Julkaistu 10.03.2011 – Jorma Niemelä

Metropolialueen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rehtorit esittivät maaliskuun kymmenentenä päivänä näkemyksensä tulevaan metropolipolitiikan valmisteluun ja tulevaan hallituskauteen. Rehtorit olivat koolla Gumbölen kartanossa Espoossa yhdessä kaupunginjohtajien kanssa.

Metropolialue maailmanluokan keskuksena tarvitsee vetovoimaiset korkeakoulut ja vastaavasti vetovoimaiset korkeakoulut vetovoimaisen metropolin. Metropolialueen korkeakouluyhteistyön tavoitteena on vahvistaa Helsingin seudun kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta koko maan kansantalouden suotuisan kehittämisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Kaupunginjohtajien ja rehtorien tapaamisen isäntänä oli Espoon uusi kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kuva).

Kannanotto korostaa, että metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rooli talouden kehityksessä, ihmisten hyvinvoinnissa, osaamisen ja teknologiansiirron prosessien vahvistamisessa sekä alueen tunnettuuden lisäämisessä tulee hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Korkeakoulut korostavat, että globaalissa toimintaympäristössä kilpailu alueen menestymisestä perustuu aitoon, kaikkia osapuolia hyödyttävään tavoitteelliseen yhteistyöhön. Resursointi, kumppanuuspolitiikka ja strateginen johtajuus ovat merkittävässä roolissa toiminnan onnistumisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa.

Kannanoton keskeiset teesit ovat seuraavat:

1. Metropolipolitiikkaa tulee hallitusohjelmassa jatkaa ja vahvistaa pysyvänä kansallisen kilpailukyvyn kehittämisen työvälineenä, joka luo vaurautta ja menestymisen edellytyksiä koko maalle.

Valtioneuvosto antoi metropolipolitiikan toteutumisesta selontekonsa eduskunnalle 5.11.2010. Selonteko sisältää 26 tulevaisuuden linjausta, jotka yhdessä tutkimus- ja innovaationeuvoston 17.12.2010 hyväksymien vuosille 2011-2015 tarkoitettujen linjausten kanssa ovat yhtenäinen perusta korkeakoulujen metropolipolitiikan tavoitteille. Osaamisen ja kilpailukyvyn tuottamiseen liittyvät rakenteellisten ja toiminnallisten linjausten ehdotukset tulisi toteuttaa välittömästi.

Metropolin käsite laajennetaan kattamaan koko laaja metropolialue niin, että myös
metropolimaaseudun mahdollisuudet ja tarpeet otetaan huomioon mm. luonnonvarojen hoidon ja niiden käytön, ympäristöliiketoiminnan, luovan talouden sekä sosiaalisten innovaatioiden sektoreilla.

2. Metropolin korkeakoulujen roolia uuden tiedon ja osaamisen tuottajina ja soveltajina tulee entistä vahvemmin painottaa ja luoda sellaiset rahoitusjärjestelmät, jotka takaavat tulokseen perustuvan läpinäkyvän ja kansainvälisesti merkittävän metropolipolitiikan toteuttamisen.

Metropolipolitiikan työvälineiden kehittäminen aloitetaan ja yhteistyön pitkäjänteinen
rahoituspohja varmistetaan ensitilassa kolmikantayhteistyönä. Korkeakoulut ovat valmiita panostamaan kehittämistyöhön.

3. Metropolialueen korkeakoulut terävöittävät profiiliaan ja vahvistavat yhteistyötään.

Metropolialueelle luodaan globalisaation haasteisiin vastaavat korkeakoulujen yhteistyörakenteet, joiden tunnuspiirteitä ovat erikoistuminen, monipuolisuus ja keskinäisen vuorovaikutuksen luoma uusi dynamiikka.

Metropolin yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään verkostona, jonka puitteissa voidaan tarkoituksenmukaisesti huolehtia työelämän tarpeiden mukaisen koulutuksen mitoituksesta sekä talouden ja hyvinvoinnin suotuisan kehityksen kannalta välttämättömästä TKI-toiminnasta. Yliopistot panostavat huipputasoisen perustutkimuksen ja siihen liittyvän opetuksen tuottamiseen ja ammattikorkeakoulut tehtävänsä mukaisesti osaamisen soveltamiseen ja siirtämiseen työelämän
sekä yritysten ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden raja-aitoja madalletaan niin, että kaikenlainen osaaminen on esteettä käytettävissä metropolin kilpailukyvyn eduksi.

Kansainvälisen tason kasvukykyiset ja uudet osaamiskeskittymät määritellään nopeasti ja niiden ympärille rakennetaan kolmikantaisesti sitoutuvia laaja-alaisia innovaatiohankkeita. Maailmanluokan innovaatiokeskittymiä ovat nyt mm. Espoon Otaniemi (tekniikka ja teollinen yhteistyö), Helsingin Viikki (bio- ja agrotieteet), Kumpula (perusluonnontieteet) ja Meilahti (lääketiede) sekä Vantaan Aviapolis (logistiikka, yritysklusterit). Metropolin innovaatiokeskittymille tulisi osoittaa erityistä painoarvoa ja mainita ne hallitusohjelmassa.

Helsingin laajan metropolin ainutlaatuista maailmanluokan toimintaympäristöjä ja
innovaatiokeskittymiä hyödynnetään tehokkaasti Suomen kansainvälisessä markkinoinnissa.

4. Selkiytetään kolmikantayhteistyön (valtio, kunnat, korkeakoulut) päämäärät ja toimintamuodot.

Korostetaan korkeakoulujen erityistä roolia metropolin menestymisessä, tunnistetaan yhteistyön keskeiset ja toteuttamiskelpoiset kehittämiskärjet ja karsitaan toiminnan sirpaleisuutta. Tämä näkyy konkreettisena yhteistoimintana mm. seuraavan alueen kilpailukykyyn liittyvän aiesopimuksen teemojen ja toimenpiteiden valmistelussa. Yhteistyö on ennakoivaa ja proaktiivista.

Korkeakoulujen edustajat kutsutaan tasapuolisella tavalla mukaan seuraaviin
aiesopimusneuvotteluihin metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Korkeakouluilla on mahdollisuus ja halu vahvemmin sitoutua teemoihin ja toimenpiteisiin, joista voivat itse olla sopimassa. Neuvottelussa on mukana laajan metropolialueen edustus.

5. Voimaannutetaan metropolialueen tutkimus- ja yhteistyöohjelma kaudeksi 2011-2014

Tutkimustiedon täysipainoinen hyödyntäminen on perusta metropolin elinympäristön ja aluerakenteiden, monikulttuurisuuden ja maahanmuuton, hyvinvointipolitiikan ja
-palveluiden sekä talouden- ja kilpailukyvyn edistämiselle.

Tutkimusohjelmaa suunnitellessa otetaan erityisesti huomioon metropoliajattelua tukevat korkeakoulujen kansainvälisesti kilpailukykyiset osaamisalueet.

Muotoilu (laajasti käsitettynä) nostetaan Suomen merkittäväksi kansainväliseksi kilpailuvaltiksi. Muotoilun monipuolista ja monialaista hyödyntämistä tuetaan merkittävästi mm. julkisten palvelujen kehittämisessä.

6. Opiskelun kansainvälistymistä ja osaamisen vientiä estäviä rakenteita ja säädöksiä puretaan tehokkaasti.

Parannetaan kansainvälisten huippuosaajien vaihdon edellytyksiä.

Ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointia ja asettautumista Suomeen tuetaan. Heidän asumispalveluita ja työllistymismahdollisuuksia kehitetään.

Koulutusvientiin kehitetään selkeä vientitukijärjestelmä ja koulutusvientiä tehostetaan
korkeakoulujen yhteistyönä.

7. Vahvistetaan metropolialueen kattavaa tukijärjestelmää tutkimusrahoituksen sekä tutkimusinvestointien ja tutkimustulosten hyödyntämisen palveluinfrastruktuurille.

Korkeakoulut tiivistävät TKI-toimintaa ja yrittäjyyttä edistävää yhteistyötä ja koulutusta vahvistamalla olemassa olevia yhteistyörakenteitaan. Ministeriöiden työnjakoa selkeytetään. TEM ottaa selkeän vastuun TKI-toiminnan ja tutkimustulosten hyödyntämisen operatiivisesta tuesta, OKM ottaa vastuun pitkäjänteisesti yrittäjyyttä ja innovaatiokulttuuria luovasta tuesta ja koulutuksesta korkeakouluissa.

Vahvistetaan metropolialueen korkeakoulujen yhteistä innovaatiopalveluiden verkostoa – Helsinki Metropolitan Innovation Platform (HMIP), joka vastaa osaltaan yhteen todettuun metropolialueen haasteeseen: erinomaisesta innovaatiopohjasta syntyviin uusiin yrityksiin ja liiketoimintamalleihin.

Innovaatioalustan kehittäminen vuosina 2011 – 2014 tulisi resursoida osana metropolipolitiikkaa. Innovaatioalustan välityksellä tulisi osoittaa riittävät voimavarat korkeakoulukeksintölain asettamien velvoitteiden toteuttamiseen ja niiden kautta nopeaan osaamisen ja teknologian siirtoon kansainvälisyyttä edistäviin yrityksiin ja organisaatioihin.

Opiskelijayrittäjyys on suuri innovatiivisuuden voimavara, joka on toistaiseksi hyödynnetty yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa heikosti. Valtakunnallisessa tukipolitiikassa pyritään liiallisesti kasvuyritysten synnyttämiseen, ilman, että tunnustetaan työntekijämäärältään pienten mutta erityisosaamiseen perustuvien yritysten suuri työllistävä ja kilpailukykyä kohottava merkitys. Opiskelijayritykset ovat useimmiten tällaisia korkean osaamisasteen yrityksiä.

Kuvassa Metropolia Ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Konkola.

Johtaja Sirén: Mitään ei ole vielä päätetty tehtäväjaosta

Julkaistu 03.03.2011 – Jorma Niemelä

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää kevään 2011 aikana koulutusalakohtaisia tilaisuuksia, joissa on tarkoitus keskustella yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustajien kanssa tutkinto- ja koulutusvastuusäädöksiin liittyvistä mahdollisista muutostarpeista sekä opiskelijavalinnan kysymyksistä. Takki-verkosto halusi kuulla, mitä tällä kokonaisuudella tavoitellaan.

– Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä linjasi kesällä, että yliopistojen koulutusvastuita säätelevät asetukset uudistetaan ja että ammattikorkeakoulujen toimilupiin tehdään tarkistuksia, kuvasi johtaja Hannu Sirén opetus- ja kulttuuriministeriöstä Takki-verkoston työvaliokunnassa.

Sirénin mukaa tiettyjä aloja on syytä tarkastella samanaikaisesti yliopisto- ja ammattikorkeakoulupuolella. Tarkastelukohteina ovat tutkinto- ja koulutusvastuut sekä opiskelijavalinnat. Kevään aikana käydään alat läpi työkokouksissa, ja kaksi tilaisuutta on jo ollut. Tiedot löytyvät tästä linkistä.

– Mitään ei olla päätetty. Nyt vasta selvitetään, johtaja Sirén korosti. Suuri merkitys on myöskin tulevilla hallitusohjelmalinjauksilla.

– Eurooppalaista tutkintojen viitekehystä ei ehkä ehditä käsitellä tässä eduskunnassa. On kiusallista, että Suomi ei ehdi hoitaa tätä asiaa, Sirén harmitteli.

– Aika monella taholla on esitetty ajatus, että valintojen tulisi tapahtua laajempiin kokonaisuuksiin, Hannu Sirén korosti. Hän kuitenkin korosti, että opetuksen ja sen järjestelyjen osalta suuri autonomia on korkeakouluilla.

ARENE: Tasavertaisen korkeakoululaitoksen kehittämiseen

Julkaistu 24.02.2011 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. esitteli medialle keskiviikkona 23.2. ajatuksia, joita suomalaisessa korkeakoulupolitiikassa pitäisi huomioida, kun seuraavaa hallitusohjelmaa tehdään. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENEn kannanottoja selvittivät puheenjohtaja, VTT Vesa Saarikoski (kuva) ja pääsihteeri, KT Timo Luopajärvi.

ARENEn mielestä korkeakoulutus tuottaa sen osaamisen, jonka varaan suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi ja menestys rakentuvat globaalissa maailmassa. Toiminnan vakauden ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi ammattikorkeakoulut on yliopistojen tapaan nimettävä niiden toimintaa määrittävässä laissa.

ARENE korostaa, että molempia korkeakoulusektoreita tulee resursoida riittävästi ja arvioiden aidosti niiden tehtävien laajuus ja vaikuttavuus. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluillahan on suunnilleen sama laskennallinen kokopäiväinen opiskelijamäärä eli ns. FTE-luku: yliopistoilla noin 112 000 ja AMK:eilla noin 104 000.

Koulutuksen rahoitus elintärkeää koko Suomen kehittämiselle

Suomessa on nyt yhteensä 41 korkeakoulua: 16 yliopistoa ja 25 ammattikorkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että vuonna 2020 yliopistoja on 15 ja ammattikorkeakouluja 18.

ARENE kannattaa rakenteellisen kehittämisen maltillista jatkamista. Säästyvät varat tulee sen mielestä käyttää korkeakoulutuksen laadun ja kansainvälisyyden kehittämiseen.

Selvityshenkilöt Hannele Salminen ja Pekka Ylä-Anttila ehdottivat joulukuussa ammattikorkeakoulujen rahoitus-, ohjaus- ja hallintomallin uudistamista.

ARENE kannattaa monia selvityksen ehdotuksia, mutta korostaa omassa lausunnossaan, että talouden ja hallinnon uudistamista ei tule käyttää välineenä ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksen supistamiseen. Kokonaisrahoituksen taso tulee turvata niin, että nuorisoasteen tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkamäärien vähenemisestä syntyvät säästöt siirretään kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja niiden laadun kehittämiseen. Rahoituksen vuosittainen kehitys tulee turvata yliopistoindeksin kaltaisella menettelyllä. (ks. koko lausunto).

Resurssikysymys on ammattikorkeakouluille elintärkeä. Ammattikorkeakoulut toimivat jo nyt erittäin kustannustehokkaasti.

Vaikka yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on suunnilleen sama FTE1, ammattikorkeakouluilla on puolta pienempi budjetti kuin yliopistoilla (yliopistot 1,9 mrd euroa, AMK:t 0,9 mrd euroa). Ammattikorkeakouluissa on henkilökuntaa vain kolmannes yliopistojen henkilökunnasta (yliopistot noin 30 900, AMK:t noin 10 400). Ammattikorkeakouluissa jokaista opettajaa kohden on 16,6 opiskelijaa; yliopistoissa on 8,4 opiskelijaa yhtä opettajaa ja tutkijaa kohden. (Luvut OKM:n raportista 2009:49).

Läpäisy on koko korkeakoulusektorin ongelma. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaa noin 60 prosenttia aloittaneista viidessä vuodessa ja yliopiston maisteritutkinnon noin 49 prosenttia seitsemässä vuodessa. Tutkinnot kuitenkin työllistävät hyvin: ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyy 87,2 prosenttia ja jatko-opintoihin siirtyy 3,3 prosenttia. Maisterintutkinnon suorittaneista työllistyy 85,6 prosenttia ja jatko-opintoihin siirtyy 3,8 prosenttia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan vuonna 2011 ammattikorkeakoulututkintoja suoritetaan runsaat 22 000 ja ylempiä AMK-tutkintoja 1800. Yliopiston maisteritutkintoja suoritetaan vajaat 15 000 ja tohtorintutkintoja 1600. (Valtion talousarvio 2011).

Resurssien jakokysymys on elintärkeä myös koko Suomen kehittämiselle. Ammattikorkeakoulut tuottavat yhteiskunnan perusosaajia elintärkeille aloille maan eri alueilla. Myös AMKien tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on löytämässä selkeän paikkansa Suomen innovaatiojärjestelmässä kuten pääministerin johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto on linjannut seuraaville vuosille. Ammattikorkeakoulujen TKI-panostus on kasvanut voimakkaasti. Nykytaso on 125 m€ vuodessa.

Pääsihteeri Timo Luopajärvi (kuva vasemmalla) muistuttaa, että päätökset on tehtävä nyt ja asiat huomioitava seuraavassa hallitusohjelmassa. Ammattikorkeakouluista valmistuu vuosittain noin 22 000 korkeakoulututkinnon suorittanutta eri alojen ammattilaista. He työllistyvät hyvin ja ylläpitävät yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Kuka siis hoitaa meitä, suunnittelee tai rakentaa infrastruktuuriamme parinkymmenen vuoden kuluttua, jos ammattikorkeakoulutusta leikataan väärästä kohdasta?

Keskustelu jatkuu

ARENE kannustaa kaikkia tahoja jatkamaan keskustelua ja vaikuttamaan Suomen korkeakoulutuksen tulevaisuuteen. Seuraavan kerran siihen on mahdollisuus, kun Suomen yliopistot UNIFI ry ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. järjestävät korkeakoulutuksen visioseminaarin ”Suomen korkeakoulutus 2020?” tiistaina 22.3.2011 klo 9–12.30 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun auditoriossa Pasilassa.

Ammattikorkeakoulut järjestävät myös omia keskusteluja aiheesta omilla alueillaan ja tiedottavat niistä itse.

Amkien kärkihankkeet palkittiin

Julkaistu 18.02.2011 – Jorma Niemelä

Suomalaista tuote- ja palvelukehittämistä tukeva kannustuspalkinto jaettiin ensi kertaa valtakunnallisilla ammattikorkeakoulujen TKI-päivillä Porissa 16.2.2011.

Kärjet 2010 -palkinnon avulla tuodaan esiin ammattikorkeakoulujen osaaminen ja merkitys suomalaisessa innovaatiotoiminnassa. Erityisesti palkinnolla korostetaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä suomalaisen kilpailukyvyn edistämisessä.

Palkinnot jakoivat EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen ja TKI-johtajat -verkoston puheenjohtaja, Laurean tutkimusjohtaja Petteri Ikonen.

Sarjassa työelämää hyödyntävän uuden tiedon tuottaminen palkittiin Rovaniemen ammattikorkeakoulu hankkeesta Lapin matkailun turvallisuusjärjestelmä.

Kansainvälistyminen –sarjassa voiton pokkasivat Satakunnan ammattikorkeakoulun Tekniikka ja merenkulku EGMDSS-projektilla ja GMDSS-järjestelmällä ja Turun ammattikorkeakoulu Tietoliikenne ja sähköinen kauppa, elektroniikan koulutusohjelman Broadcasting for the 21st Century (B21C) –hankkeella.

Työelämän käytäntöjen kehittämisessä kunnostautui Satakunnan ammattikorkeakoulu Sentteri – senioripalvelujen innovatiivinen kehittäjä –hankkeella.

Uudet avaukset & innovatiiviset toimintatavat -sarjassa palkinnon saivat Hämeen ammattikorkeakoulu hankkeella nimeltä Tuotantotalouden projektioppimisympäristö eli miten hanketoiminta jalkautettiin työelämälähtöiseksi projektioppimiseksi ja Diakonia-ammattikorkeakoulu DiakOppi – työelämän oppimisympäristö, joka palvelee viittomakielisiä ja on Kelan valitsema hanke.

Akatemian Löppönen: Amkit Nokian jälkihoitoon

Julkaistu 16.02.2011 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakoululla on suuri tehtävä olla selvittämässä tilannetta, jossa yksi ekosysteemi muuttuu voimakkaasti, sanoi johtaja Paavo Löppönen Suomen Akatemiasta ammattikorkeakoulujen TKI-päivillä Porissa.

– Nokian tilanne tulee luonnehtimaan ammattikorkeakoulujen elämää tulevina vuosina, hän ennusti.

Hyvinvointia ja kilpailukykyä – ammattikokreakoulujen rooli? oli teemana paneelikeskustelussa, jota veti Satakunnan Kansan päätoimittaja Petri Hakala.

Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtori Matti Lähdeniemi korosti nokialaisten osaamista, joka pitää nyt aktiivisesti hyödyntää muilla alueilla.

Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupungilta muisteli Matomäen lausetta, että Suomessa ei kannata valmistaa hevosta pienempää.

– Miten osaamiskapasiteetti saadaan käyttöön ja mitkä ovat uudet avaukset, Aro kyseli. Hänen mukaansa ei synny uutta Nokiaa, vaan uusia pieniä ja keskisuuria yrityksiä

Johtaja Antti Kivelä Sitrasta muistutti kuinka mm. konepajateollisuudesta lähti 27 000 työpaikkaa, pankkisektorilta aikoinaan 25 000 työpaikkaa,

– Tämä testaa nyt meidän uudistumiskykyä, Kivelä aprikoi.

Koulutusjohtaja Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitosta muistutti, että yritykset rekrytoivat amkeista vuosittain 10 000 työntekijää ja yliopistoista noin 7000. Hän peäänkuulutti vielä enemmän käytännön osaamisen merkitystä.

Keskustelua veti yhteen Tekesin johtava asiantuntija Christopher Palmberg.

Omaleimaisuus tärkeää

– Ammattikorkeakouluilla on nyt merkittävä mahdollisuus vaikuttaa alueellisella tasolla Nokian synnyttämään tilanteeseen, Palmberg kertasi.

Hänen mukaansa ammattikorkeakoulujen tulisi kehittää voimakkaasti omia, niille sopivia indikaattoreita ja tuli varoa sitä, että ne eivät olisi liian yksipuolisesti ”Brysselin käsissä” rahoituksessa.

Iltajuhlassa teillosuusneuvos Paula Nyberg työ- ja elinkeinoministeriössä piti amkien merkitystä merkittävänä tulevalla rakennerahastokaudella, koska ne ovat tärkeitä toimijoita eräillä innovaatiopolitiikan osa-alueilla.

– Ammattikorkeakouluilla pitää olla suuri rooli myös kuntien palveluiden kehittämisessä, teollisuusneuvos Nyberg korosti.

Tekesin Saarnivaara: Amkit osaajien kasvattajia ja tiedon siirtäjiä

Julkaistu 10.02.2011 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakoulut ovat tärkeitä osaajien kasvattajia. Niiden koulutus on käytännönläheistä mutta riittävällä teoreettisella pohjalla, arvioi Tekesin eli teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara STTK:n ja Arenen seminaarissa Kittilässä.

Ammattikorkeakouluille on mennyt Tekesin rahaa kymmenisen miljoonaa euroa vuosittain noin 50 hankkeen kautta.

– Tämä ei ole pysyvä tilanne, osuus voi kasvaakin, pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara aprikoi.

Ammattikorkeakoulujen historiaa Saarnivaara käsitteli kriittisesti. Kumulatiivista osaamisen kehittymistä ei ollut aikaisemmin, mutta tilanne on nyt parantunut.

– Ammattikorkeakoulujen on tehtävä strategisia valintoja, pääjohtaja painotti.

Tekesin pääpomo luetteli keskeisiä alueita, joilla ammattikorkeakouluilla on tai voisi olla merkitystä. Yhteistyö pk-sektorin kanssa, palveluinnovaatiot ja kansainvälistymisvalmiudet ovat keskeisiä.

– Amkeilla voisi olla yhä suurempi rooli työorganisaatioiden kehittämisessä, Saarnivaara ehdotti.

Tapausesimerkin kautta hän painotti myös sitä, että ammattikorkeakoulut voisivat vahvistaa rooliaan osaamisen siirtäjinä.

Kuvassa pääjohtaja Saarnivaara (oik.) kahvitauolla Arenen pääsihteerin Timo Luopajärven kanssa.

Selvitysraporttiin myötämielinen suhtautuminen ryhmissä

Julkaistu 27.01.2011 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen oikeudellinen muoto herätti ehkä eniten keskustelua, kun eduskunnan Takki-verkosto käsitteli 26. tammikuuta selvityshenkilöiden raporttia ammattikorkeakoulujen hallinnosta ja rahoituksesta. Eduskuntaryhmien kannat eroavat tässä asiassa ehkä eniten.

Takki-verkosto järjesti neliskanttisen pöydän ääressä pyöreän pöydän keskustelun. Raportista oli nostettu kymmenen avainteesiä. Suurin osa ehdotuksista sai täyden kannatuksen tai kannatuksen varauksin.

Paikalla oli ammattikorkeakouluasioihin perehtyneitä kansanedustajia ja ammattikorkeakoulujen hallinto- ja talousasiantuntijoita. Paikalla oli myös opiskelijoiden edustaja. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä oli mukana johtaja Anita Lehikoinen.

Kansanedustajia oli neljästä eduskuntaryhmästä.

KKA:n ryhmä: Amkien ylempi onnistunut

Julkaistu 14.01.2011 – Jorma Niemelä

Tutkintorakenteen uudistamista analysoineen, Helsingin yliopiston professorin ja dekaanin Jari Niemelän johtaman arviointiryhmän mukaan tutkinnonuudistukselle asetetuista tavoitteista täysin toteutuneina voidaan pitää yhteisen opintopistejärjestelmän (European Credit Transfer System) käyttöönottoa ja ammattikorkeakoulujen toisen syklin tutkintoon sekä sen työelämäläheisyyteen liittyvä kehitystyötä.

Työryhmä ehdottaa, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimikkeeksi otetaan maisteri (AMK).

Nykymuotoinen ylemmän ammattikorkeakoulu tutkinnon toteutustapa tulee arviointiryhmän mielestä säilyttää, mutta sen rinnalle tulisi luoda tapa, jossa työelämän kokemusvaatimuksesta voitaisiin joustaa ja mahdollistaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kokopäiväopiskeluna. Vaihtoehtoja kaivataan erityisesti nuorille, joilla ei ole työkokemusta ja ulkomaisille opiskelijoille.

Arvioinnin mukaan kaksiportainen tutkintorakenne ei toimi täysin tavoitellulla tavalla erityisesti yliopistosektorilla. Enemmistö yliopistoista edellyttää ”aitoon kaksiportaisuuteen” siirtymistä. Kandidaatin tutkinnon työmarkkinakelpoisuuden puuttuminen nähdään ongelmana.

Arviointiryhmä pitää tutkinnonuudistusta yleisesti ottaen merkittävänä, lyhyessä ajassa suoritettuna kansallisena kehittämisprojektina, jonka organisointi sujui hyvin. Alakohtaisella yhteistyöllä oli tutkinnonuudistuksen onnistumisen kannalta keskeinen merkitys.

Tutkinnonuudistuksen tavoitteisiin sisältynyt opintoaikojen lyhentäminen on arvioinnin mukaan jäänyt toteutumatta. Opintoaikojen lyhentämiseksi tarvitaan opintosuunnitelmiin, ohjaukseen ja opintososiaalisiin seikkoihin liittyviä toimenpiteitä.

Alemman korkeakoulututkinnon suunnittelu omaksi kokonaisuudekseen selkiyttäisi tutkintorakenteen kaksiportaisuutta, mikä voisi lyhentää opintoaikoja ja vähentää keskeyttämisiä. Korkeakoulujen tulee tehdä opintojen alusta asti systemaattista opiskelijoiden ajankäytön seurantaa opintojen kuormittavuuden arvioinnin tueksi.

Osin toteutuneina ryhmä pitää siirtymistä kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen, kandidaatin tutkinnon aseman vahvistamista, maisteriohjelmien toteuttamista, kotimaisen ja kansainvälisen liikkuvuuden edistämistä, opintojen mitoituksen kehittämistä ja osaamislähtöisyyden vahvistamista.

Opetussuunnitelmien uudistamistyö avasi molemmilla korkeakoulusektoreilla keskustelun tutkintojen työelämäläheisyydestä ja osaamisperustaisuudesta sekä korosti korkeakoulujen vastuuta opiskelijoiden työllistymisestä ja koulutuksen tuottamista työelämävalmiuksista.

Tutkintorakenteen uudistaminen sai alkunsa Bolognan julistuksesta vuonna 1999. Tavoitteena oli rakentaa tutkinnot kaksiportaisiksi, kansainvälisesti ymmärrettäviksi ja vertailtaviksi sekä luoda yhtenäinen opintojen mitoitusjärjestelmä. Uusi tutkintorakenne ja opintopistejärjestelmä tulivat voimaan Suomen korkeakouluissa vuonna 2005.

TIN: Ammattikorkeakoulut merkittäviä toimijoita

Julkaistu 12.01.2011 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakoulujen vahvuus on vuorovaikutus yritysten ja muiden tiedon soveltajien ja kehittäjien kanssa, toteaa tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) Tutkimus- ja innovaatiopoliittisessa linjauksessaan vuosille 2011–2015.

Linjauksessa nähdään, että ammattikorkeakoulujen perustehtävä on kouluttaa osaajia, jotka kykenevät uudistamaan osaamistaan ja soveltamaan tietoaan käytännössä. Ammattikorkeakoulut kehittävät tekniikkaa, johtamista, markkinointia, palveluita ja muita tiedon alueita, joilla on välitöntä merkitystä elinkeinoelämälle ja julkiselle sektorille.

– Ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus on luonteeltaan soveltavaa. Tutkimus- ja innovaationeuvoston mukaan ammattikorkeakoulut ovat merkittäviä toimijoita alueidensa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutoksessa ja kansainvälistämisessä

Pääministeri Mari Kiviniemen johtaja tutkimus- ja innovaationeuvosto asettaa tavoitteeksi, että ammattikorkeakoulujen asemaa innovaatiojärjestelmässä selkeytetään ja vahvistetaan. Sen tutkimustoimintaan halutaan selkeää perusrahoitusta.

– Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten on merkittävästi tiivistettävä ja monipuolistettava yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa sekä toteutettava yhteisiä infrastruktuureja ja palvelurakenteita.

TIN:n mukaan kaikkien tutkimusorganisaatioiden tulee tunnistaa vahvuusalueensa ja profiloitua kotimaassa ja kansainvälisesti.

Niiden on laadittava itselleen selkeät strategiat ja niiden pohjalta toteutettavat konkreettiset painopistevalinnat, linjauksessa todetaan.

Osuuttaan t&k-menoista ovat 2000-luvulla kasvattaneet vain yritykset ja ammattikorkeakoulut. Tutkimuslaitosten t&k-menojen kehitys oli maltillista koko vuosikymmenen, joskin niiden osuus kokonaismenoista väheni kaksi prosenttiyksikköä.

Puheenjohtaja Paloniemi: Kutsu pyöreän pöydän ääreen

Julkaistu 14.01.2011 – Jorma Niemelä

Takki-verkosto järjestää keskiviikkona 26. tammikuuta 2011 klo 17-19 Eduskunnan kabinetissa B 234 keskustelutilaisuuden ammattikorkeakoulujen hallinnosta ja rahoituksesta.

Tilaisuudessa ei ole varsinaisia alustuksia, vaan kansanedustajilla ja hallitusohjelmavalmistelijoilla on mahdollisuus keskustella ja kysyä asioista.

Vastaajina toimivat ammattikorkeakoulujen rehtorit (mm. Ritva Laakso-Manninen/Haaga-Helia, Pentti Rauhala/Laurea, Vesa Saarikoski/Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu), muut asiantuntijat sekä johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Paikalla on myös mahdollisesti asiantuntija valtionvarainministeriöstä.

Sovimme Takki-verkostossa, että työvaliokunnan kansanedustajajäsenet sopivat oman ryhmänsä kanssa edustajasta ko. tilaisuudessa. Pyydän ystävällisesti saada ilmoittautumiset avustajalleni Päivi Simolalle (paivi.simola@eduskunta.fi) ma 17.1. mennessä.

Opetusministeri Henna Virkkusen asettamien selvityshenkilöiden KT Hannele Salmisen (Kuntaliitto) ja KTL Pekka Ylä-Anttilan (ETLA) raportti on valmistunut. Heidän tehtävänään oli laatia ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa ja sen uudistamista koskeva selvitys.

Aila Paloniemi

kansanedustaja

Amk-opiskelijoiden terveydenhuoltokokeilua kiirehditään

Julkaistu 06.12.2010 – Jorma Niemelä

– Hyvin järjestetty koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä. Varhaisella puuttumisella voidaan myös vähentää mielenterveysongelmia ja niihin liittyviä kalliita korjaavia toimia, kirjasi Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto juuri hyväksyttyyn budjettimietintöönsä.

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyölle annettiin myös lisärahoitusta.

Mietinnössä nostetaan esiin sekä ammatillisessa koulutuksessa olevien terveydenhoidon parantaminen että myös vauhditetaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden niin sanottua YTHS-kokeilua.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistä pohtinut STM:n työryhmä ehdotti että se pitäisi toteuttaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, YTHS:n järjestämänä. Uudistuksen toteuttamista varten on suunniteltu kokeilua, jossa amk-opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelut laajennettaisiin YTHS-mallin mukaisesti koskemaan kahdella paikkakunnalla myös heitä. Hankkeen edistämiseksi on äskettäin perustettu uusi laajapohjainen työryhmä, jonka tehtävänä on pilotoinnin valmisteleminen ja toimeenpano.

Toiseksi kokeilupaikkakunnaksi tulisi valita sellainen, jossa jo toimii YTHS, ja toiseksi paikkakunta, jolla vastaavaa toimintaa ei vielä ole.

– Kolmivuotisen pilottikokeilun kustannuksiksi on arvioitu noin 750.000 euroa vuodessa. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto sai nyt neuvoteltua ensimmäisen vuoden rahat budjettiin, toteaa Takki-verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi.

Alueellinen palvelu saa tunnustusta

Toinen positiivinen signaali ensi vuoden budjettilisäyksissä liittyy kansanedustaja Aila Paloniemen mukaan ammattikorkeakoulujen t&k&i –rahoituksen kasvattamiseen. Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto lisäsi soveltavan tutkimuksen rahoittamiseen 600.000 euron lisärahan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan hankerahoituksena ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen 10,1 miljoonaa euroa.

Sivistys- ja tiedejaoston budjettimietinnössä tunnustetaan ammattikorkeakoulujen merkittävä rooli pk-sektorin yritysten, julkisen sektorin ja alueen palvelutoiminnan kehittämisessä. Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät myös aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi, mietinnössä todetaan.

Selvityshenkilöiden raportti saa tuen amkeilta

Julkaistu 01.12.2010 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa tulisi uudistaa niin, että järjestelmä takaa ammattikorkeakoulujen opiskelijoille ja henkilöstölle vakaat ja ennustettavat toimintapuitteet pitkällä aikavälillä. Nykyinen järjestelmä ja siihen aika ajoin tehdyt pienet muutokset eivät kaikilta osin tue näitä tavoitteita, toteavat selvityshenkilöt Hannele Salminen ja Pekka Ylä-Anttila ammattikorkeakoulujen toiminnasta. Raportti luovutettiin opetusministeri Henna Virkkuselle joulukuun ensimmäisenä päivänä Tampereella.

– Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta esitetty hallintomalli on selkeä ja kannustava, kommentoi Arenen puheenjohtaja Vesa Saarikoski.

Selvityshenkilöiden mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävä on jatkossakin tuottaa työelämälähtöistä, korkealaatuista koulutusta sekä tehdä aluekehitystä palvelevaa soveltavaa tutkimusta.

He ehdottavat selkeää osakeyhtiömallia, yhtä strategista hallitusta ja sisäistä yhteistyöelintä ja nykyistä kannustavampaa rahoitusta. T&k-palveluiden osalta he ehdottavat rahoituksen vahvistamista ja mm. palvelusetelin käyttöönottoa pk-yrityksille.

Arenen puheenjohtaja suhtautuu esityksiin myönteisesti

Vesa Saarikosken mukaan ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Ammattikorkeakouluissa on osapuilleen yhtä paljon opiskelijoita kuin yliopistoissa. Niiden resursointi on silti huomattavasti pienempi: julkinen rahoitus on puolet, henkilöstömäärä kolmannes ja tutkimusmenot kymmenesosa yliopistojen vastaavista. Korkeakoulusektorin tehokkuusvertailussa ammattikorkeakoulut pärjäävät kuitenkin hyvin mm. opiskelujen läpäisyssä ja tutkintojen työllistävyydessä, ja niiden aluevaikutus on kiistaton.

– Kuluvalla hallituskaudella on uudistettu yliopistolaki ja sen myötä luotu edellytykset yliopistojen toiminnan tehostumiselle. Seuraavalla hallituskaudella painopiste on siirtymässä ammattikorkeakoulujen uudistamiseen ja sitä tukevaan lainsäädäntöön, Saarikoski vaatii.

Selvityshenkilöiden esitys on, että ylläpitojärjestelmästä luovuttaisiin ja kaikista ammattikorkeakouluista muodostettaisiin oikeushenkilöinä toimivia osakeyhtiöitä, joilla olisi vahva strateginen hallitus. Rahoitusjärjestelmä uudistettaisiin kustannusneutraalisti siten, että kuntien rahoitusosuudesta luovuttaisiin ja painopiste siirtyisi tulosrahoitukseen. Vahva kuntaomistus kuitenkin säilyisi.

– Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta esitetty hallintomalli on selkeä ja kannustava. Osakeyhtiömalli on viimeisten vuosien aikana muodostunut vallitsevaksi ylläpitomuodoksi. Erillisestä ylläpitojärjestelmästä olisi järkevää luopua korkeakoulujen tehokkuuden, niiden hallinnon selkeyttämisen ja strategisen omistajaohjauksen vahvistamiseksi. Ammattikorkeakoulut pitävät rahoituksen perustumista entistä enemmän tuloksellisuuteen oikeana kehityssuuntana, Saarikoski sanoi.

Rahoituksen perustaso säilytettävä

Ammattikorkeakoulujärjestelmä – 150 000 ihmisen työyhteisö – on vakiintunut jatkuvassa muutoksessa vajaan 20 vuoden aikana, kun 250 oppilaitoksesta on tiivistetty 25 korkeakoulua. Esitetyn rahoitus- ja hallintomallin myötä on mahdollisuus luoda uudenlainen vakaus ammattikorkeakoulujen toiminnan perustaksi.

– Nykyisessä ylläpitomallissa ammattikorkeakoulut ovat erillisten toimilupien varassa. Tästä on vakauden, selkeyden ja yhteiskuntapoliittisen läpinäkyvyyden nimissä päädyttävä yhdenvertaiseen ratkaisuun suhteessa yliopistosektoriin luettelemalla toimivaltaiset ammattikorkeakoulut laissa.

Korkeakoulujärjestelmän dynaamisena osana ammattikorkeakoulut ovat keskeinen väline suomalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämiseen. Julkisen talouden säästövelvoitteiden ja eurooppalaisen finanssikriisin keskelläkin on miellettävä ammatillisen korkeakoulutuksen ja soveltavan tutkimuksen tulevaisuusulottuvuus. Ammattikorkeakoulutuksen perusrahoituksellinen nykytaso on säilytettävä, ja lisärahoitusta kohdennettava tutkimus- ja innovaationeuvoston esitysten mukaisesti ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Vesa Saarikosken mukaan ammattikorkeakoulut ovat valmiita työskentelemään aktiivisesti täydentävän rahoituksen hankkimiseksi mm. maksullisen koulutuksen ja osaamisen viennillä.

Amk-opiskelijat luottavat työllistymiseen

Julkaistu 24.11.2010 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakouluopiskelijoista 62 prosenttia arvioi, että omalla alalla on tulevaisuudessa hyvä työllisyystilanne. Tilastokeskuksen tiedot vahvistavat asian. Ammattikorkeakouluista on työllistynyt parhaiten.

Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat myös ahkeria puurtajia.

Korkeakouluopiskelijat luottavat vahvasti työllistymiseensä. Työssäkäynti on yleistä jo opintojen aikana. Opintojen etenemistä haittaavat eniten työssäkäynti, stressi ja henkilökohtaiset syyt. Tulokset ilmenevät Opiskelijatutkimus 2010 -raportista.

Kolme neljästä opiskelijasta suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteensa. Yliopisto-opiskelijoista 56 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 62 prosenttia arvioi, että omalla alalla on tulevaisuudessa hyvä työllisyystilanne. Kaikista opiskelijoista 30 prosenttia pelkää jäävänsä työttömäksi valmistumisen jälkeen.

Eniten huolta työllistymisnäkymien suhteen kannetaan kulttuuri- ja humanistisilla aloilla.

Kuntaliiton Nenonen: Ammattikorkeakoulut nähtävä aluekehittäjinä

Julkaistu 02.11.2010 – Juhani Wiio

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen korostaa ammattikorkeakoulujen merkitystä alueiden kehittäjinä. Nenonen näkee ammattikorkeakoulut keskeisenä osana alueellista innovaatiojärjestelmää samanaikaisesti, kun ne ovat osa valtakunnallista koulutusjärjestelmää. Hän katsoo, että tämä on hyvä peruste pitää ammattikorkeakouluverkosto koko maan kattavana.

– Näin itse Oulussa kaupunginjohtajana toimiessaan, kuinka ammattikorkeakoulu voi olla parhaimmillaan osa alueellista innovaatiojärjestelmää ja vaikuttaa alueen kehitykseen, Nenonen toteaa.

Ammattikorkeakouluilla on Nenosen mukaan mittava maakuntia ja kuntia elävöittävä vaikutus. Hän korostaa laajan ammattikorkeakohuverkoston merkitystä myös koulutuksen tasapuolisen saatavuuden kannalta.

– Ammattikorkeakoulu on monilla alueilla ainoa korkeakouluvaihtoehto nuorille. Siksikin on huolehdittava siitä, että eri tahoilla maata on mahdollisuus korkeakouluopintoihin.

Nenonen näkee tärkeänä myös ammattikorkeakoulujen yhteistyön niiden ympäristössä toimivien yritysten kehittymisen kannalta.

– Ammattikorkeakoulu on se, jonka kanssa yritykset haluavat tehdä yhteistyötä. Tämä on elementti, joka ammattikorkeakoulujen tulevasta omistajajärjestelystä huolimatta olisi pystyttävä säilyttämään, Nenonen toteaa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Nenonen esitti näkemyksiään maanantaina ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien Minne menet ammattikorkeakoulutus -seminaarissa, Helsingissä.

Ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden rahoitusmallia pohditaan parhaillaan. Kuntien osuus ammattikorkeakoulujen ylläpidosta on tällä hetkellä 58 prosenttia.

Yliopistorehtori Ylä-Kotola: Amk-laissa mahdollistettava yliopistoyhteistyö

Julkaistu 01.11.2010 – Jorma Niemelä

Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola toivoo, että ammattikorkeakoululakiin kirjataan mahdollisuus muodostaa korkeakoulukonserneja yliopistojen kanssa.

Lapissa on kehitetty yhteistyötä yliopiston ja kahden ammattikorkeakoulun välille. Mukana mm. matkailualalla on yhteistyötä myös toisen asteen kanssa.

Ylä-Kotola puhui Arenen seminaarissa 1.11. Seminaari oli tarkoitettu ammattikokreakoulujen ylläpitäjille.

Aluekorkeakoulu-käsitteen hän hylkäisi, koska esimerkiksi Lapin yliopistolla on aluettaan suurempi vaikutus. Liittokorkeakoulu tai korkeakoulufederaatio ovat parempia käsitteitä.

Tarvitaan profiloituneita korkeakouluja

Korkeakouluilta on edellytetty strategioita. Yliopistot tekevät samoja asioita kuin muut yliopistot. Ammattikorkeakoulut tekevät liikaa samoja asioita kuin muut amkit.

– Profiloituminen on nyt keskeistä. Nyt on saatava monimuotoisuutta aikaan, sanoi johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Anita Lehikoinen peräänkuulutti myös resursseja painoaloihin.

Kaiken kaikkiaan Suomi sijoittaa 1,7 % BKT:stä korkeakoulutukseen, vain hieman enemmän kuin on OECD-maiden keskiarvo. Yliopiistoihin käytetään 1,7 Mrd euroa ja ammattikorkeakouluihin 0,9 Mrd euroa.

– Vaikka joiltakin osin tulokset ovat hyvät, meillä on pirstaleinen verkko, kansainvälisyyden taso on vaatimaton ja rahoitustaso on matala, Lehikoinen muistutti.

– Jos läpäisytaso nostettaisiin 75 prosentin tasolle, voitaisiin vähentää 10 000 aloituspaikkoja yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

Perusrahoitusta tki-toimintaan ei tule – miten lakisääteiset tehtävät paremmin otetaan paremmin huomioon rahoituksessa.

Time: Intia koulutuksen Wild West

Julkaistu 28.10.2010 – Jorma Niemelä

Intiassa on nyt koulutusmarkkinoiden buumi. Maassa on 400 miljoonaa alle 18-vuotiasta. Maassa harkitaan lainsäädäntöä, joka avaisi ovet ulkomaisille yliopistoille ja korkea-asteen muille kouluttajille. Mutta yhteisyritysten kautta maassa on jo huikea määrä varsinkin amerikkalaisia yliopistoja.

Time-lehden juuri ilmestyneessä marraskuun 1. päivän numerossa on raportti Intia tilanteesta otsikolla Global Business.

Se antaa kuvan niistä haasteista, mitä suomalaisillakin korkeakouluilla on niiden haaveillessa ja valtiovallan innostaessa koulutusmyyntiin.

Kun yksi osavaltio avasi ovensa jo vuonna 2002, viikossa oli tullut 134 lupahakemusta korkeakoulun ylläpitoon ja 97 niistä hyväksyttiin. Ja niin sitten yliopisto saattoi olla vain yksi byroo liike-elämän keskuksessa.

Time-lehti kuvaa, että kaikilla eivät ole puhtaat jauhot pussissa. Akateemisen tason kohottamisen sijasta kiinnostus onkin voittojen kohottamiseen.

Aikaisemmin tänä vuonna Intian hallitus peruutti akreditoinnin 44 yliopistolta, joissa oli 200 000 opiskelijaa. Syynä oli se, että ne olivat kuin perheläänityksiä.

Bisneksessä on mukana hallituksen ministereitäkin.

Suomalainen koulutusvienti kohtaa monissa aika raadollisen tilanteen.

”Olkaa varovaisia”, sanovat muutamat amerikkalaiset. ”Se on Wild West.”

STM: Työryhmä valmistelemaan ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollon kokeiluja

Julkaistu 27.10.2010 – Jorma Niemelä

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollon kokeiluja. Työn taustalla on STM:n työryhmän loppuvuonna 2009 tekemä esitys ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä samoin kuin yliopisto-opiskelijoilla.

Nyt ammattikorkeakouluopiskelijoiden palvelujen järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta ja yliopisto-opiskelijoiden palveluista YTHS eli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.

STM on vienyt aktiivisesti eteenpäin työryhmän esitystä ja päätynyt yhteiskunnan taloudellisen tilanteen huomioon ottaen kokeilun käynnistämiseen. Asian valmistelua, toimeenpanoa, ohjausta ja arviointia varten perustetaan suunnittelu- ja ohjausryhmä vielä tämän vuoden puolella.

Ammattikorkeakoulujen YTHS-mallin kokeilussa rahoitusrakenne olisi samankaltainen kuin nykyisessä YTHS:n toiminnassa. YTHS-mallin kokeilu edellyttää rahoitusta valtiolta, opiskelijoilta, Kelalta ja kunnilta. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on ilmoittanut ministeriölle kesäkuussa 2010 olevansa halukas kokeilemaan YTHS-mallia parilla paikkakunnalla.

STM on pyytänyt perustuslakiasiantuntijalta lausunnon mahdollisuudesta toteuttaa kokeilu. Lausunnon mukaan kokeilu on mahdollista sekä yhdenvertaisuusperiaatteen että opiskelijoiden vapaaehtoiseen suostumukseen perustuvan terveydenhoitomaksun osalta eikä kokeilu edellytä erityislakia.

Ministeriö on myös neuvotellut YTHS-mallin kokeilusta rahoittajatahojen (työmarkkinajärjestöt, Kela, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto) sekä muiden asiaan liittyvien tahojen (Kuntaliitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto) kanssa. (STM)

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt: Profiloitumista ja laatua korkeakouluopetukseen

Julkaistu 20.10.2010 – Jorma Niemelä

Yliopistojen opetuksen laatu pitää saada kansainväliseen arviointiin. Korkeakoulujen yksiköiden erilaisen profiloitumisen on oltava mahdollista ja siihen tulee kannustaa.

Näitä vaaditaan Mari Kiviniemen hallituksen ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmassa. Yhteistyön ja ohjelman tavoitteena on varmistaa korkea työllisyys, hyvinvointimme säilyminen ja yhteiskunnan eheys.

20.10. julkaistussa paperissa vaaditaan korkeakoulujen rakenneuudistuksien toteuttamista.

Korkeakoulujen rahoitus on uudistettava siten, että se perustuu merkittäviltä osin ydintoiminnan laatuun, laadun kehittymiseen ja vaikuttavuuteen. Kiinnostavaa on, että aikaisempien esillä olleiden kriteerien – kuten työllistymisen määrä ja laatu – nostetaan esiin nyt aikuiskoulutuksen tarjontaa kuvaavat kriteerit.

Suomalaisten yliopistojen opetuksen laadusta on tehtävä kansainvälinen arviointi. Suomalaisten yliopistojen tutkimuksen laatua arvioidaan monin eri tavoin. Sen sijaan opetuksen laatua ei ole arvioitu kansainvälisesti eikä edes kansallisesti.

Yliopistojen itsearviointi ei voi täyttää vertailukelpoisuuden vaatimusta, todetaan kannanotossa. Viime vuosina Suomessa on kiinnitetty paljon huomiota korkeaan opiskelija/opettaja-suhteeseen, hajanaisuudesta johtuvaan opetusyksiköiden pienuuteen, valmistumisen hitauteen ja ulkomaisten opiskelijoiden vähäiseen määrään.

On myös kysytty, miten opetuksen laatuun vaikuttaa se, että yliopistoja rahoitetaan valmistuneiden määrän perusteella. Kansainvälisten asiantuntijoiden suorittama kattava suomalaisten yliopistojen opetuksen laadun arviointi on välttämätöntä niiden uudistusten toteutumiselle, joita yliopistoilta odotetaan.

Ammattikorkeakouluja ei juurikaan käsitellä.

Kansanedustaja Kyllönen: Korkeakoulut aikamme ongelmien kimppuun!

Julkaistu 25.10.2010 – Jorma Niemelä

– Tutkimuksen ja korkeimman opetuksen keskiöön on nostettava aikakautemme keskeiset ongelmat, kuten nälkä, terveys, ympäristö- ja energiakysymykset, linjaa kansanedustaja Merja Kyllönen (vas), Takki-verkoston työvaliokunnan jäsen.

Kansanedustaja Merja Kyllösen mukaan suomalainen innovaatiojärjestelmä ei voi tarkoittaa sitä, että tietoyhteiskunnan infrastruktuuria kehitetään vain joidenkin tällä hetkellä avainasemassa olevien tuotantosektoreiden koekenttänä ja niillä toimivan eliitin ehtojen mukaan.

– Vasemmistoliitto ei tahdo digitaalisen kuilun enää syvenevän, vaan kynnys uuden tiedon tuotantojärjestelmän ja kansalaisten arjen käytäntöjen välille tulee rakentaa mahdollisimman matalaksi.

Tietoyhteiskunta kaikille

Kansalaisten tietoyhteiskunnan strategiaan tulee kuulua myös korkeakouluopintoja avaavien ratkaisujen voimakas kehittäminen. Avointa yliopisto-opetusta ja avointa ammattikorkeakouluopetusta tulee lisätä ja laadullisesti kehittää. Opiskelua avoimessa yliopistossa on tuettava riittävien aikuisopiskeluun suuntautuvien resurssien avulla.

– Kansakunnan nuorten ja aikuisten laaja kouluttaminen korkealle tasolle on perusteltua sekä työelämän vaatimusten ja kansallisen kilpailukyvyn että ihmisten laajan sivistyksen ja koulutuksellisen tasa-arvon kannalta. Suomella ei ole varaa heittää hukkaan kansakunnan tulevaisuutta, Merja Kyllönen painottaa.

– Korkeakoulutusta niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa on pidettävä yllä koko maan kattavalla verkostolla, kansanedustaja Kyllönen linjaa.

Kannanoton kokonaisuudessaan löydät tästä.

Kansanedustaja Paloniemi: Ammattikorkeakoulut luovat työelämälähtöistä osaamista

Julkaistu 22.10.2010 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakoulujärjestel-mä on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Siellä on tehty hyviä tuloksia työelämälähtöisen ja laadukkaan korkeakoulutuksen kehittämiseksi, totesi Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi Sivistystyönantajien seminaarissa 7. lokakuuta.

Ilman ammattikorkeakouluja ei olisi pystytty luomaan nykyisessä määrin työelämälähtöistä uutta osaamista, joka on kriittinen menestystekijä mm. nykyisen terveydenhuoltojärjestelmämme toiminnan kannalta.

Opetushallituksenkin luottamushenkilöjohdossa toimivan Paloniemen mukaan korkeakoulut ovat alueensa innovaatiojärjestelmän keskeisiä ja luontaisia toimijoita. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston väliset yhteistyösuhteet ja työnjako ovat keskeinen ja kenties kriittisin menestystekijä.

– Keskeisin menestystekijä on kuitenkin ammattikorkeakoulun työelämä- ja yritysyhteydet. Erityisen tärkeää on, että mahdollisimman suurella osalla ammattikorkeakoulujen opettajista on aktiiviset ja toimivat yhteydet asiakasorganisaatioihin.

Ammattikorkeakoulun sisäisiä menestystekijöitä ovat Aila Paloniemen mukaan johto, yrityskulttuuri, osaamis- ja kehittymispotentiaali, ennakointikyky sekä koettu työilmapiiri. Monet asiat liittyvät tavalla tai toisella johtoon ja johtamisen laatuun.

Alueellinen merkitys suuri

Ammattikorkeakoulut ovat lähivuosien aikana merkittävän muutospaineen kohteena. Onnistunut ammattikorkeakoulujen yhdentyminen luo tehokkaampia ja synergisempiä rakenteita, jollaisesta on hyvänä esimerkkinä uuden Tampereen ammattikorkeakoulun syntyminen kahden ammattikorkeakoulun fuusiona.

– Ammattikorkeakoulujen fuusiointi voi myös epäonnistua tai siitä voi syntyä alueellisesti laaja, mutta toiminnaltaan tehoton yksikkö, Paloniemi varoitteli.

Kansanedustaja Aila Paloniemen mukaan mielenkiintoinen seikka ovat ammattikorkeakoulujen ja yliopistoyksiköiden fuusiointi. Mennäänkö silloin yli lähes pyhänä pidetyn duaalimallin rajojen, jää nähtäväksi.

– Tärkeää olisi, että miltään alueelta ei kokonaan viedä ammattikorkeakoulun toimintaa, Paloniemi edellytti. – On selvää, että nuorten tutkintokoulutuksen painopiste on siirtymässä kasvukeskuksiin ja alueille, joissa nuorisoikäluokkien kehitys on positiivista.

Silti monessa maakunnassa tarvitaan ammattikorkeakoulun toteuttamaa aluekehitystyötä tai kohdennettua työelämän tarpeista lähtevää aikuis- ja täydennyskoulutusta. Meidän on vain hyväksyttävä, että eri alueilla voi olla erilainen ammattikorkeakoulun toimintaprofiili ja painopisteet, sanoi Aila Paloniemi.

SDP: Ammattikorkeakouluille on suunnattava enemmän tukea

Julkaistu 18.10.2010 – Jorma Niemelä

Jutta Urpilaisen johtaman SDP:n budjettilinjauksen mukaan ammattikorkeakouluille on suunnattava enemmän tukea.

Parempi vaihtoehto –linjaus julkistettiin 11. lokakuuta. Sen mukaan myös aikuiskoulutuksen voimavaroja tulisi vahvistaa.

Yliopistojen rahoitus on edelleen alimitoitettu ja yliopistoille annettuja lupauksia ei olla SDP:n kannanoton mukaan pidetty.

Takki-verkosto ajankohtaisten selvitysten äärellä

Julkaistu 20.10.2010 – Jorma Niemelä

Takki-verkostoon liittyneiden ensimmäinen verkostokokous pidettiin Haaga-Helian tiloissa 19. lokakuuta. Aiheina olivat ammattikorkeakoulujen hallinto- ja rahoitusjärjestelmä sekä opiskelijaterveydenhuolto ja opiskelijahyvinvointi laajemminkin.

Selvityshenkilö Pekka Ylä-Anttila kertoi selvitystyön nykyvaiheesta. Kolme taustakartoitusta alkaa olla valmiina ja monia eri tahoja on kuultu.

– Eräs iso kysymys on se, että onko korkeakoulutus kunnallisia perustehtäviä. Jos tässä tehdään muutos, samalla on huolehdittava, että alueiden vaikutus hallinnossa varmistetaan, Ylä-Anttila sanoi.

Pekka Ylä-Anttila piti aikataulua kiireellisenä, mutta ymmärsi, että työn on annettava eväitä hallitusohjelmaan.

– Meillä täytyy olla aikaa pohtia ja arvioida selvitystyön tuloksia ennen hallitusohjelmaneuvotteluita, korosti kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.).

Terveyspalvelut saatava kuntoon

Puheenjohtaja Simo Takanen Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitosta SAMOKista kuvasi kuinka heikko ja pirstaleinen tilanne amk-opiskelijoiden terveydenhuolto on tänä päivänä. Myös erot kuntien välillä ovat suuret.

– Toivon, että pilotointi lähtisi nopeasti käyntiin siten, että kahdella paikkakunnalla kokeiltaisiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n palveluja.

– Kaikki kannattavat tätä, mutta silti asia ei etene, Takanen tuskaili.

Laaja-alaiseen hyvinvointiin

Projektipäällikkö Mia Juuso Diakonia-ammattikorkeakoulusta kertoi 14 ammattikorkeakoulun yhteishankkeesta, jolla pyritään ehkäisemään opiskelijoiden syrjäytymistä.

Tässä CDS-hankkeessa selvitetään myös niitä hyviä käytäntöjä, joilla kansainvälisten opiskelijoiden vaikeuksia on voitu ratkaista niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin.

– Kehitämme myös erityistä sosiaalisen pääoman mittaria, jolla voimme seurata kehitystä, Mia Juuso kertoi.

Takki-verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi piti kaikkien nuorten mielenterveyspalveluja pirstaleisena ja toivoi, että ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuollon pilotointi pääsisi nopeasti käyntiin.

Arenelta esitys rahoituksesta

Julkaistu 07.10.2010 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksessa olisi perusteltua ottaa huomioon kaikki ammattikorkeakoulujen tehtävät kuten yliopistoissa tapahtuu. Peruskapasiteetin yliopisto- ja ammatillista koulutusta suurempi rahoitusosuus olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista pyrkiä säilyttämään.

Näin todetaan Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen hallituksen piirissä valmistellussa muistiossa.

Rahoituksen perustuminen liian suuressa määrin sellaisiin muuttuviin tekijöihin, joihin korkeakoulu voi vaikuttaa vain rajallisesti, ei tue pitkäjänteistä kehittämistä. Tuloksellisuuden osuutta on lisättävä valtakunnallisten korkeakoulupoliittisten tavoitteiden edellyttämällä tavalla sekä otettava huomioon valmistuneiden työllistyminen rahoitusperusteena.

Esityksessä perusrahoitus olisi 60 prosenttia. 40 prosentin tuloksellisuuserä koostuisi suoritetuista tutkinnoista (25 %), tki-toiminnasta (8 %), työllistymisestä (3 %) ja ammattikorkeakoulun omaan profiilin mukaisilla mittareilla onnistumisista (4 %).

Muistiossa pohditaan niitä vaikeuksia, mitä työllistymisen mittaamisessa on. Ammattikorkeakouluilla ei sen suhteen kuitenkaan ole hätää, koska Tilastokeskuksen tietojen mukaan ammattikorkeakouluista valmistuneet työllistyvät hivenen paremmin kuin yliopistosta valmistuneet ja roimasti paremmin kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneet.

Arene sivistysvaliokunnalle: Talousarvioesityksen 2011 tavoitteet ja resurssit ristiriidassa

Julkaistu 07.10.2010 – Jorma Niemelä

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämistä ei voida ammattikorkeakouluissa talousarvioesityksessä esitetyin resurssein turvata, todetaan Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen lausunnossa eduskunnan sivistysvaliokunnalle.

Valtion talousarvioesityksen 2011 koulutus- ja tiedepolitiikan keskeisenä tavoitteena on opetuksen ja tutkintojen korkea laatu ja erityisenä painopisteenä perusopetuksen ja korkeakoulutuksen sekä tutkimuksen laadun kehittäminen. Lisäksi selvitysosassa korostetaan, että korkeakoulujen opiskelija-opettajasuhde paranee sekä tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus vahvistuu.

Ammattikorkeakoulujen kokonaisopiskelijamäärä on lähes yhtä suuri kuin yliopistojen. Ammattikorkeakouluissa mm. pedagogiset vaatimukset ja erityisen korostunut koulutustehtävä painottavat opettajuuden merkitystä. On haasteellista, että ammattikorkeakouluissa on 16,6 opiskelijaa / opettaja, kun suhdeluku tutkimuspainotteisissa yliopistoissa on 8,4 opiskelijaa / opettaja ja tutkija.

Koko korkeakoulukentän kohdalta voidaan toki olla tyytyväisiä siitä, että yliopistojen rahoitus lisääntyy 160 M€:lla (9%). Kuitenkin ammattikorkeakoulujen osalta talousarvioesityksen lisäys on ainoastaan 2 %, joka käytännössä kattaa kustannustason nousun. Siksi ammattikorkeakouluille asetetut tavoitteet ja niiden toimintaan osoitetut resurssit ovat keskenään ristiriitaiset.

Lisäksi ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusrahoitukseen ei ole osoitettu niihin vuosia tarvittuja määrärahoja. Tutkimus- ja kehittämistoiminta säädettiin ammattikorkeakoulujen perustehtäväksi lailla jo vuonna 2003. Valtion Tiede- ja teknologianeuvosto esitti joulukuussa 2008, että ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarvitaan perusrahoitusta vuositasolla 30 M€.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. esittää, että Eduskunnan käsittelyssä talousarvioon lisätään ammattikorkeakouluille niiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusrahoitukseen tarvittava 30 M€.

Ammattikorkeakoulujen koulutus, tutkimus- ja kehitystyöllä on erityisen merkittävä rooli toiminta-alueidensa pk-sektorin yritysten, julkisen sektorin ja koko palvelutoiminnan kehittämisessä. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämistä ei voida ammattikorkeakouluissa talousarvioesityksessä esitetyin resurssein turvata.

Rehtori Hintsanen HS:n artikkelista: En jaksa enää kirjoittaa vastinetta

Julkaistu 26.09.2010 – Jorma Niemelä

Helsingin Sanomien Sunnuntai-liitteen artikkeli 26.9. antaa kuvan, että ammattikorkeakoulut haalivat hinnalla millä hyvänsä kansainvälisiä opiskelijoita. Otsikko antaa täysin virheellisen kuvan, että kaikilla kansainvälisillä opiskelijoilla olisi vaikeuksia.

Yhdeksi syntipukiksi laitetaan Hämeen ammattikorkeakoulu.

– Ei HAMK hakenut lisähaulla opiskelijoita Ghanasta ja Nigeriasta. Avoimessa nettihaussa kuitenkin kävi niin, että hakijoita tuli runsaasti Afrikan maista. Teksti on siten väärin kirjoitettu, viestitti HAMK:n rehtori Veijo Hintsanen Helsingin Sanomille jutun editointivaiheessa.Korjaus ei mennyt läpi, vaikka kyseessä on selvä asiavirhe.

– Ilman maakohtaisia kiintiöitä järjestelmä tuottaa epäkohtia, joille yksittäinen ammattikorkeakoulu ei voi juuri mitään. Ei ole humanitaarisesti oikein, että esim. Afrikan maat suljettaisiin kokonaan hakujärjestelmän ulkopuolelle, Hintsanen huokaa.

– En kuitenkaan kirjoita enää vastineita, kun nekin väännetään toimitusten kommenteilla päinvastaisiksi.

Uutisessa käy hyvin ilmi se, että ammattikorkeakoulut noudattavat opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksia. Itse asiassa maan hallitus on linjannut kansainvälistymistavoitteet. Artikkelissa ei mainita sitä, että ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuden kriteereistä on ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen määrä.

Ammattikorkeakoulut eivät kansainvälisty pelkästään maan hallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön vaatimusten nojalla. Niiden tehtävä on palvella työelämää ja se kun on Kainuuta ja Lappia myöten jo kansainvälisillä markkinoilla toimivaa.

Artikkelissa ei näy se, että ammattikorkeakoulujen rehtorikunta on edellyttänyt sitä, että Suomen koulutusvientiponnistelut ja Suomen kehityspolitiikka nivottaisiin yhteen. Tuoreen Arenen kannanoton mukaan nykyistä laajemman osan koulutusviennistä pitäisi olla kehittyvien maiden capacity building –toimintaa korkeakouluyhteistyön kautta sikäläisissä maissa. Yhteistyöverkostot ovat valmiina, ja kokemusta toiminnasta on.

Rehtoreiden mukaan tämä pitäisi saada seuraavan hallitusohjelman linjauksiin. Kun artikkelissa on nostettu esimerkiksi Nepal, on syytä muistaa, että se on yksi Suomen kehityskohteista.

Uutisen grafiikassa on yksi oleellisimmista tiedoista, mutta siitä ei ole tehty tekstissä tulkintaa. Merkittävä osa vieraskielisiin koulutuksiin osallistujista on ihan Suomen kansalaisia. Ammattikorkeakoulut edistävät siis Suomen kotouttamispolitiikkaa.

Ammattikorkeakoulut ovat aloittaneet myös hankkeen, jolla opiskelijoiden syrjäytymistä pyritään estämään. Osahanke paneutuu nimenomaan kansainvälisiin opiskelijoihin.

Yksittäiset ammattikorkeakoulut ovat tehneet paljon töitä opiskelujen onnistumiseksi. Esimerkiksi kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille on taattu asunto, on tuettu työllistymisessä ja on vahvistettu kuratiivisia palveluita ja opinto-ohjausta.

Silti ongelmia on ja ne on ratkaistava. Mutta ne eivät kosketa kaikkia kv. opiskelijoita niin kuin Helsingin Sanomat antaa ymmärtää. Eikä ongelmien ratkaisut ole yksistään ammattikorkeakoulujen vastuulla.

Lisätietoja ammattikorkeakoulujen vieeraskielisistä koulutuksista ja niiden vetovoimaisuudesta saa OPH:n sivuilta. Arenen hallitusohjelmateesit löytyvät myös netistä. Amkien vieraskielisten koulutuksen merkitys Suomen kauppapolitiikalle käy ilmi esimerkiksi rehtori Anneli Pirttilän puheesta.

Rehtori Jorma Niemelän blogissa on käsitelty Helsingin Sanomien artikkelin taustoja.

Rehtori Pirttilä: Kv. opiskelijat mahdollisuus suomalaiselle työelämälle

Julkaistu 23.09.2010 – Jorma Niemelä

Saimaan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä kiinnitti lukuvuoden avajaisissa pitämässään puheessa huomiota siihen, millainen mahdollisuus kansainväliset opiskelijat ovat suomalaiselle työelämälle ja korkeakouluille.

Pirttilä toivoo, että mahdollisimman moni kansainvälinen opiskelija löytäisi paikkansa korkeakouluyhteisön jäsenenä ja myöhemmin suomalaisessa työelämässä.

Suomalaisille työpaikoille he tuovat kansainvälistä näkemystä, jolle on paljon käyttöä.

– Työpaikkamme ovat usein liian yksipuolisesti suomalaisia ja niiden työskentelykulttuuri on hyvin kotimainen. Erilaisista kulttuureista tulevat ihmiset lisäisivät kulttuurien ymmärrystä ja antaisivat samalla luontevan kielikylvyn suomalaisille työntekijöille, Pirttilä sanoi.

Osa kansainvälisistä opiskelijoista palaa väistämättä kotimaahansa tai lähtee muualle ulkomaille.

– Siinä tapauksessa toivon, että he toimivat eräänlaisina suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan lähettiläinä, minne ikinä menevätkin. Toivottavasti mahdollisimman moni heistä löytää myös työn suomalaisessa ulkomailla toimivissa yrityksessä.

Saimaan ammattikorkeakoulussa on paljon venäläisiä ja kiinalaisia opiskelijoita. Molemmat maat ovat kaupallisesti tärkeitä Suomen kumppaneita.

Rehtori Halttunen: Amkeilla merkittävä rooli myös taantuvilla alueilla

Julkaistu 22.09.2010 – Jorma Niemelä

– Väestökehitykseltään taantuvilla alueilla ammattikorkeakoululla voi olla hyvin merkittävä rooli alueen kehittämisessä ja aikuiskoulutuksessa. Monessa maakunnassa ammattikorkeakoulu on lähes ainoa uuden tiedon ja osaamisen vahvistaja, totesi Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Jussi Halttunen korkeakoulunsa lukuvuoden avajaisissa. Jyväskylä ei itsessään ole taantuva alue.

Halttusen mukaan ammattikorkeakoulujen alueelliset toimintaedellytykset vaihtelevat voimakkaasti Suomessa. Merkittävin tekijä on väestön ikärakenne ja nuorisoikäluokkien osuus väestöstä tulevaisuudessa.

– Tulevassa rakenteellisessa kehittämisessä on lähdettävä siitä olettamuksesta, että eri puolilla Suomea toimivat ammattikorkeakoulut voivat toimia erilaisilla painopisteillä ja toimintamuodoilla.

– Nuorten tutkintokoulutuksen painopiste siirtynee olosuhteiden pakosta kasvukeskuksiin ja alueille, joissa nuorisoikäluokat säilyvät ja vahvistuvat, Jussi Halttunen ennakoi.

Halttusen mukaan erityisen saneerauspaineen alla Suomessa on ammattikorkeakoulujen tarjoama insinöörikoulutus, jossa tulokset ainakin valmistuneiden insinöörien osalta jäävät heikoiksi monessa Pohjois- ja Itä-Suomen ammattikorkeakoulussa. Myös kulttuurialan ja erityisesti viestinnän ammattikorkeakoulutusta halutaan voimakkaasti supistaa.

– Kuitenkin on muistettava, että väestökehitykseltään taantuvilla alueilla ammattikorkeakoululla voi olla hyvin merkittävä rooli alueen kehittämisessä ja aikuiskoulutuksessa. Monessa maakunnassa ammattikorkeakoulu on lähes ainoa uuden tiedon ja osaamisen vahvistaja, rehtori Halttunen sanoi.

– Merkittävä ja mielenkiintoinen kysymys on myös nykyisten yliopistokeskusten tulevaisuus. Aika luontevaa olisi niiden yhdistäminen alueella toimivaan ammattikorkeakouluun, ehdotti Jussi Halttunen.

Amkit: Opiskelijasyrjäytyminen estettävä

Julkaistu 20.09.2010 – Jorma Niemelä

Opiskelijoiden hyvinvoinnin huolestuttava tila Suomessa on perustana projektille, jossa 14 ammattikorkeakoulua etsii keinoja ehkäistä syrjäytymistä ammattikorkeakouluopinnoissa. Tavoitteena on tukea sekä kotimaisten että ulkomaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen loppuunsaattamista.

Projektissa luodaan ammattikorkeakouluihin toimintakäytäntöjä, joiden avulla tiedostetaan opiskelijoiden syrjäytymisriskejä ja tuetaan opiskelijoita erilaisissa ongelmatilanteissa. Ammattikorkeakoulujen ilmapiiriä kehitetään opiskelijoiden osallisuutta ja hyvinvointia tukevaksi välittämisen ilmapiiriksi.

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii rehtori Tapio Varmola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Ennaltaehkäisevä asenne syrjäytymiseen

– Olennaista projektissa on ennaltaehkäisevä asenne syrjäytymiseen, toimintaa pyritään kehittämään siten, että se tukee laajasti opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen mielekkyyttä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mia Juuso koordinaatioammattikorkeakoulusta Diakista.

– Tärkeää on, että ammattikorkeakoulujen henkilöstö pystyy tunnistamaan opiskelijoiden syrjäytymisriskejä ja osaa ohjata opiskelijaa eteenpäin, Juuso toteaa. Tavoite on, että opiskelijan tilanteeseen myös puututaan jollakin tavalla, ei jätetä yksin huolien ja ongelmien kanssa.

Projekti järjestää verkostossa mukana olevien ammattikorkeakoulujen henkilökunnalle koulutusta. Tänä syksynä alkavan koulutuksen teemoina ovat syrjäytymisriskien tunnistaminen ja puheeksi ottaminen sekä Otetta opintoihin -pienryhmien vetäminen

Tutkimus on olennainen osa projektia

– Projektin puitteissa tuotetaan tutkimustietoa syrjäytymisilmiön laajuudesta ja luonteesta, kertoo projektin tutkimuksesta vastaava tutkimusjohtaja Sakari Kainulainen (kuva) Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

– Koska ammattikorkeakoulujen projekti on osa laajempaa hankekokonaisuutta (Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin- kehittämisohjelman TUVAKO-hanke), palvelee projektissa tuotettu tutkimustieto koko korkeakoulukenttää, niin yliopistoja kuin ammattikorkeakouluja, toteaa Kainulainen.

Hankkeessa selvitetään myös hyvät käytännöt, joilla kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden opiskelujen sujuvuutta ja sosiaalista selviytymistä voidaan tukea.

To Care, To Dare, To Share- Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa (CDS)-projekti on Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima yhteishanke, jossa on mukana 14 ammattikorkeakoulua. Projekti on kaksivuotinen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY:n osarahoittama kehittämishanke ajalla 1.9.2009 – 30.8.2011.

Kehittämisessä ovat mukana seuraavat ammattikorkeakoulut: Diak, Humak, Kemi-Tornio, Keski-Pohjanmaa, Seamk, Tamk, Samk, Hamk, Lamk, Tuamk, Metropolia, Arcada , Laurea ja Haaga-Helia.

Varapuheenjohtaja Hänninen: Rakennekehityksessä huolehdittava tasa-arvosta

Julkaistu 13.09.2010 – Jorma Niemelä

– Rakennekehityksessä käytetyt mittarit ja tavoitteet liittyvät usein määrään. Tasa-arvon näkökulmasta pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi nämä käytössä olevat mittarit eivät sovellu yksistään mittaamaan koulutuksen vaikuttavuutta, sanoo eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Tuomo Hänninen.

Hän toivoo myös aluetaloudellisia mittareita käyttöön.

Tuomo Hänninen vaatii, että Kajaanin yliopistoyksikön ja Kajaanin Ammattikorkeakoulun yhteistyön on puheiden tasolta muututtava konkretiaksi.

– Yhdistettynä yksikkö voisi olla Kajaanin korkeakoulukeskus, Hänninen visioi. Tämä voisi toimia pilottina, josta saataisiin vaikutteita muiden yliopistokeskusten kehittämiseen.

Hännisen mielestä seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi kirjata rakenteellisen kehittämisen rinnalla myös vaatimus koulutuksen tasa-arvosta.

Jäppinen: Tarvitaan alueiden vahvaa panosta

Julkaistu 15.09.2010 – Jorma Niemelä

Korkeakouluekspertti Arvo Jäppisen mukaan kaikki hallintomallit voivat toimia huonosti tai hyvin. Jäppinen puhui 15.9. Ammatillisen korkeakoulutuksen ja työelämän verkoston (Takki) seminaarissa, jonka teemana oli ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus.

– Menestys riippuu toimintakulttuurista, sitoutumisesta ja osaamisen tasosta, Jäppinen totesi.

Seminaarissa keskustelutti duaalimalli, valtionrahoitukseen siirtyminen ja hallintomallit. Puheenjohtajana toimi Timo Korhonen (kesk).

Arvo Jäppinen piti luennossaan nykymallin ongelmana hallinnon kaksipäisyyttä. Se on toiminut korkeakoulujen rakentamisvaiheessa vähintään kohtuullisesti.

– Alueet ovat olleet aktiivisia, nähneet ammattikorkeakoulun merkityksen ja ottaneet sen omakseen. Ylläpitäjät ovat rahoittaneet amkeja usein yli minimin. Alueen korkeakoulupoliittinen tietämys on kasvanut. Alueiden itsetunto on kohentunut, luetteli Arvo Jäppinen.

Ammattikorkeakoululla tulee olla selkeä strateginen elin. Ammattikorkeakoulun tehtävä edellyttää hallituksessa vahvaa alueen edustusta ja sitoutumista. Toimiva johto ja toimiala vastaavat tuloksista strategisten linjausten mukaisesti yhdessä alueen toimijoiden kanssa

Hän oli keskustelussa valmis harkitsemaan academic board –tyyppistä sisäistä elintä johdon tueksi.

Kovaa kyytiä saivat duaalimallin fundamentalistit.

– Lainsäädännöllä ja politiikalla luotava mahdollisuuksia, ei esteitä, jyrisi Jäppinen. – Duaalimallin fundamentalistinen tulkinta estää eräissä tapauksissa järkevän toiminnan.

Ammattikorkeakoulu reagoi nopeasti

Ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus on osa kuntien koulutuspolitiikkaa, työ- ja elinkeinopolitiikkaa, hyvinvointipolitiikkaa ja aluepolitiikkaa, korosti Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen esityksessään.

Hän muisteli aikaansa kaupunginjohtajana ja koulutuskuntayhtymän rakentajana.

– Nokia tarvitsi nopeasti työvoimaa. Ammattikorkeakoulu pystyi nopeasti ja joustavasti vastaamaan tähän haasteeseen.

Kuntien kannattaa Nenosen mukaan olla mukana ammattikorkeakoulutoiminnassa mm. kunnan kehittämiseksi, elinkeinopolitiikan edistämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Osaavan työvoiman turvaaminen on yksi keskeinen lähtökohta.

Kari Nenonen suhtautui empivästi ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtämiseksi valtiolle. Hänen pohdintansa korvauksesta kotikunnille viritti ainakin Laurean rehtorin Pentti Rauhalan muistelemaan aikaa, jolloin sitä oli kokeiltu. Järjestelmä synnytti vain suuren byrokratian ja sisälsi riskejä.

Tki:lle selkeämpi rooli rahoituksessa

Haaga-Helian rehtori Ritva Laakso-Manninen pohti puheessaan rahoituksen rakennetta. Hän piti tärkeänä sataprosenttiseen valtionrahoitukseen siirtymistä.

– Tuloksellisuusrahoitus voisi kasvaa nykyisestä 30 prosentista 40 prosenttiin. Tutkintojen määrään ja työllistymiseen liittyvä elementti voisi edistää nopeampaa siirtymistä työelämään.

– Korkeakoulun oman strategian toteutuminen ja profiilin mukainen onnistunut toiminta voisi olla myös tuloksellisuuden elementtinä. Myös tki-toiminta voisi olla mukana tuloksellisuudessa, rehtori Ritva Laakso Manninen pohti.

– Mutta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan perusrahoitus pitäisi saada kuntoon, hän edellytti.

Yhteistyön esteet raivattava

– Duaalisuus ja omaleimaisuus tulee näkyä tutkintojen tavoitteissa ja sisällöissä, linjasi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston pääsihteeri Timo Luopajärvi puheenvuorossaan, mutta peräänkuulutti että tiedeyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen järkevältä yhteistyöltä pitää raivata lainsäädännölliset esteet silloin kun se on tarpeen korkeakoulujen koon, alueen tarpeiden tms. syyn perusteella.

– Alueilla, joilla pienehköjä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja tulee mahdollistaa uudentyyppisten korkeakoulujen syntyminen vahvempia liittoumia muodostamalla. Yliopistokeskuksia tulee kehittää yhdessä alueen ammattikorkeakoulujen kanssa hallinnollisesti yhtenäisiksi korkeakouluiksi, Luopajärvi sanoi.

Tavoitteena Luopajärven mielestä tulee olla se, että Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tunnustettu ammattikorkeakoulutus, joka mahdollistaa alueiden sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin kehittymisen.

Hajautettu vai keskitetty ohjaus

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) kaipasi alueellisesti vahvaa korkeakoulujärjestelmää, mutta painotti samalla rakenteellisen kehittämisen tarvetta.

– Opiskelijat pitää saada toiminnan keskiöön.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) kaipasi kehittämiseen keskitettyä otetta.

– Pelkästään alueilta ohjautuva koulutus johtaa herkästi pirstaleiseen järjestelmään.

– Me vihreät kannatamme duualimallia, mutta monilla alueilla ammattikorkeakoulut ja yliopistot voivat olla yhteistyössä, Alanko-Kahiluoto sanoi.

Raimo Vistbacka (ps) varoitteli keskittämistä vain suuriin yksiköihin, koska sillä tiellä alueet herkästi unohtuvat.

Kotipitäjässään hän oli nähnyt ammattikorkeakoulun merkityksen elinkeinoelämän palvelijana ja koulutustason nostajana.

– Maassa tulee olla tarkoituksenmukainen ja toimiva korkeakoululaitos. Tarvitaan joustavaa duaalimallia, jossa erot näkyvät tutkinnoissa, sanoi kansanedustaja Ilkka Kantola (sd).

Kantola haastoi elinkeinoelämää mukaan vastuuseen tulevaisuuden osaamisesta.

Seminaarin aineiston löydät linkkeistä kunkin puhujan kohdalta.

Korkeakoulujen laatutyölle tunnustus

Julkaistu 03.09.2010 – Jorma Niemelä

Kansainvälinen asiantuntijaryhmä on arvioinut suomalaisyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen arviointeja tekevän Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toimintaa. KKA:n arviointitoiminta on ammattimaista, riippumatonta ja sen arviointimenetelmät nauttivat laajaa hyväksyntää korkeakoulukentällä.

KKA:n toiminnan lisäksi arvioitiin menetelmä, jolla suomalaisia korkeakouluja on arvioitu vuodesta 2005 lähtien. Näin myös suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laatutyö sai kansainvälisen hyväksynnän.

Neuvoston pääsihteerinä toimii FT Helka Kekäläinen (kuva).

OKM: Tuloksellisuusrahaa ammattikorkeakouluille

Julkaistu 11.08.2010 – Jorma Niemelä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt ammattikorkeakouluille 3 miljoonaa euroa tuloksellisuusrahaa. Tuloksellisuusraha myönnettiin vuoden 2009 toiminnan perusteella.

Puolet tuloksellisuusrahoista jaettiin korkeakoulujen arviointineuvoston valitsemille koulutuksen laatuyksiköille ja toinen puolikas ministeriön tuloksellisuusmittareiden perusteella.

Rehtori Niemelä: Strategiapainotus antaa tilaa yksityisille

Julkaistu 02.09.2010 – Anna Taskinen

– On hämmästyttävää, että suomalaisessa koulutuspolitiikassa on niin vähän keskusteltu yksityisen toiminnan merkityksestä, sanoi Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori Jorma Niemelä lukuvuoden avauspuheessaan. Hän kuitenkin kiitteli viimeaikaista korkeakoulupolitiikkaa siitä, että se on korostanut ammattikorkeakoulujen omien strategioiden, omien painopisteiden valitsemisen ja profiloitumisen merkitystä.

Useissa maissa korkeakoulujärjestelmässä on julkisia ja yksityisiä vaihtoehtoja. Kansainvälisellä tasolla on useita esimerkkejä pienistä, erikoistuneista, yksityisistä korkeakouluista, jotka ovat kehittyneet maailman huipulle.

Yksityisille ammattikorkeakouluille ei tule Niemelän mukaan vaatia erioikeuksia tuloksellisuusvaatimusten suhteen. Kysymys on siitä, että yhä monimutkaistuvassa maailmassa tarvitaan työelämän tarpeisiin vaihtoehtoisia, täydentäviä ja muuntuvia ratkaisuja.

Korkeakoululaitoksen historiassa tiedeyliopistot valtiollistettiin muutama vuosikymmen sitten. Nyt yliopistouudistuksessa niitä rukattiin irti valtion tilivirastoista kohti itsenäisempiä oikeushenkilöitä. Yksityisiä yliopistoja sentään Suomeen ei syntynyt sanan varsinaisessa merkityksessä.

Viime vuosikymmenen puolivälissä oli vakava yritys siirtää osa ammattikorkeakoulujen hallintovallassa valtiolle. Niemelä ihmetteli, miksi jälleen on ilmassa samansuuntaisia valtiollistamisajatuksia. Valtiollistaminen tuntuisi kovin ristiriitaiselta muun yhteiskunnallisen kehityksen kanssa – ainakin, jos se koskisi yksityisiä, non-profit-ammattikorkeakouluja.

Ammattikorkeakoulut ovat pääsääntöisesti kunnallisia. Neljä 25 ammattikorkeakoulusta on omistuspohjaltaan täysin yksityisiä: ruotsinkielinen Arcada, talouselämää lähellä oleva Haaga-Helia, monien koulutus- ja järjestötahojen ylläpitämä Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja sitten tämä meidän Diakonia-ammattikorkeakoulumme.

– Viime viikolla uutisoitiin laajasti koulutustoiminnan siirtymistä varsinkin lukioiden osalta yksityisille firmoille Ruotsissa. Ruotsin mallissa koulutusta järjestivät voittoa osakkeenomistajilleen jakavat yritykset, joilta julkinen valta osti koulutuspalveluita.

Suomalaisia yksityisiä ammattikorkeakouluja ylläpitävät säätiö ja osakeyhtiöt ovat kaikki voittoa tavoittelemattomia, ns. non-profit-organisaatioita. Ne eivät siis jaa omistajilleen osinkoja. Mahdolliset ylijäämät jäävät toiminnan kehittämiseen ja taloudellisen vakavaraisuuden ja maksukyvyn turvaamiseen, Jorma Niemelä totesi.

– Yksityisten ammattikorkeakoulujen pääsääntöisesti osakeyhtiömäinen hallintomalli on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Niinpä useat kunnalliset ammattikorkeakoulut ovat yhtiöittäneet tai ovat parhaillaan yhtiöittämässä toimintaansa. Sen hyviä puolia ei tulisi hukata taas tekeillä olevassa hallintouudistuksessa.

Toisinaan valitetaan sitä, että ammattikorkeakoulujen ylläpitäjähallituksissa on liian vähän työelämän edustusta. Yksityisissä ammattikorkeakouluissa, myös meillä Diakissa, on erittäin vahva työelämäedustus ja se näkyy päätöksenteossa.

Yksityisistä ammattikorkeakouluista valmistuneet työllistyvät hyvin. Osittain syynä lienee sijoittuminen pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulle, mutta omistajilla on halu pitää yllä sellaisia ammattikorkeakouluja ja sellaisia koulutusohjelmia, jotka vastaavat työelämän tarpeisiin.

– Jokaisella yksityisellä neljällä ammattikorkeakoululla on kansallisia, kulttuurisia, kielellisiä ja alakohtaisia erityistehtäviä. Näillä tehtäväalueilla korkeakoulut ovat kehittäneet ja kehittävät erityisosaamista. Niillä on myös erityisiä kotimaisia ja kansainvälisiä työelämäyhteyksiä, Jorma Niemelä muistutti.

Korkeakoulupolitiikkaa on maassamme viimeisten hallitusten aikana käännetty siihen suuntaan, että yksityisille ammattikorkeakouluille on tullut enemmän liikkumatilaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on painottanut ammattikorkeakoulujen omien strategioiden merkitystä.

– Myös eurooppalaisessa korkeakoulujen laadunarvioinnissa on korostettu moninaisuuden, diversiteetin arvoa. Laadussa ja sen arvioinnissa tulee olla yhtenäisiä, vertailtavia alueita, mutta arvioinnin on sekä menetelmällisesti että sisällöllisesti tunnistettava myös erilaisuuden voima ja siitä nousevat yhteiskunnalliset hyödyt.

– Kun nyt mietitään korkeakoulujen tuloksellisuusindikaattoreita, tulisi vakavasti harkita sitä, että osa indikaattoreista valittaisiin korkeakoulujen omien strategioiden perusteella, Jorma Niemelä ehdotti.

Rehtori Rauhala: Amkeista työllistyi parhaiten

Julkaistu 24.08.2010 – Jorma Niemelä

– Jos työllisyys halutaan ottaa korkeakoulujen rahoitusperusteeksi, tehtäköön se sitten koko korkeakoulusektorilla, koska tilastojen mukaan molemmat korkeakoulusektorit ainakin keskimäärin painivat samassa varsin hyvässä sarjassa, sanoi Laurean rehtori Pentti Rauhala ammattikorkeakoulunsa lukuvuoden avajaisissa.

Rauhalan mukaan korkeakoulutettujen työllistämisongelmien syyllistä on haettu ennen muuta ammattikorkeakouluista.

– Näin siitä huolimatta, viralliset tilastot kertovat ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllisyyden olevan jopa parempi kuin yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden. Poliittiset paineet näyttävät edellyttävän, että nimenomaan ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yhdeksi perusteeksi tulisi ottaa työllistyminen.

– Näyttää siltä, että voimakkaat yliopistotutkinnon suorittaneiden ammattijärjestöt vaikuttavat empiirisiä tilastoja vahvemmin yleisiin asenteisiin, Pentti Rauhala arveli.

Rahoituksessa yliopistojen vuoro

Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä ammattikorkeakoulujen rahoitus kasvaa 2 % eli vain indeksinousun verran, yleissivistävän koulutuksen 7 % ja yliopistojen 10 %.

– Voidaan toki hyvin perustein ajatella, että nyt on yliopistojen vuoro, mutta toivottavasti vielä tulee aika, jolloin ammattikorkeakoulut uudelleen nousevat painopistealueeksi koulutuspolitiikassamme, Pentti Rauhala toivoi.

Avauspuheenvuoro oli hänen viimeisensä, sillä hän jää tulevana lukuvuotena eläkkeelle.

Kaavio. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen vuoden kuluttua valmistumisesta 2008 (Lähde: Tilastokeskus)

Ministerityöryhmä: Vapautuvat voimavarat kehittämiseen

Julkaistu 23.06.2010 – Jorma Niemelä

Sivistyspoliittinen ministerityöryhmä käsitteli opetusministeri Henna Virkkusen johdolla valmisteltua korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä ja antoi siitä kannanottonsa.

Rakenteellisen kehittämisen kautta vapautuvia voimavaroja kohdennetaan erityisesti opintojen tehostamiseen, opiskelija/opettajasuhteen parantamiseen, korkeakoulujen painoalojen ja profiilien vahvistamiseen, yliopistojen tieteellisen tutkimuksen, tutkimusympäristöjen sekä tutkijanuran edellytysten vahvistamiseen, ammattikorkeakoulujen opetuksen, tki-toiminnan ja aluevaikuttavuuden edellytysten parantamiseen sekä korkeakoulujen kansainvälistymisen vahvistamiseen.

Pääministeri Kiviniemi: Tarvitsemme selkeästi profiloituneita ammattikorkeakouluja

Julkaistu 23.06.2010 – Jorma Niemelä

Pääministerin tehtävät eilen vastaanottanut Mari Kiviniemi kantaa huolta koulutetun työvoiman saannista.

– Ammattikorkeakoulujen rakennemuutoksessa on edettävä huolellisesti harkiten niin, että alueet saavat jatkossakin koulutettua työvoimaa maan kaikilla kolkilla metropolialueelta Itä- ja Pohjois-Suomeen saakka, pääministeri Kiviniemi linjoittaa nettikirjassaan Lahdesta lähtien.

– Vanhasen toinen hallitus on pannut erityisen painon yliopistojen kehittämiseen. Näin on saatu paljon uutta energiaa kehittämään korkeinta opetusta ja tutkimusta. Olemme tällä työllä varmistaneet sitä osaamisen pohjaa, jolla Suomen kilpailukyky pidetään kunnossa myös tulevaisuudessa. Jatkossa tulee pitää entistä aktiivisemmin huolta siitä, että alan yksi suurista saavutuksista, hajautettu korkeakouluverkosto, pysyy toimintakykyisenä.

Mari Kiviniemen mukaan korkeakoulu-uudistuksen silmämäärä on ollut innovaatioiden kehittämisen tarve.

– Tässä on helppo tehdä myös ajatusvirhe. Tarvitaan huipputekniikkaa, mutta suurin osa innovaatioista syntyy pienissä yrityksissä ja myös ns. taitotekniikan aloilla. Usein niiden tekijöinä ovat ihmiset, joilla on ammattikorkeakoulutason koulutus.

Pääministeri muistuttaa, että Suomen korkeakoululaitos muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

– Vuodesta 2004 lähtien myös ammattikorkeakoulujen tehtävänä on ollut tutkimus- ja kehitystyö. Niistä on tullut keskeinen osa alueellista koulutus- ja innovaatiojärjestelmää. Ammattikorkeakouluja kehittämällä luodaan tärkeä osa tulevaisuuden osaamista, Kiviniemi painottaa.

Joka vuosi ammattikorkeakouluissa aloittaa yli 32 000 opiskelijaa, jotka tulevaisuudessa huolehtivat monien yhteiskuntamme perustoimintojen sujumisesta ja kehittymisestä. Opiskelijat hakeutuvat koulutukseen pääsääntöisesti lähialueilta ja sijoittuvat työhön niin ikään lähialueille.

– Ammattikorkeakoulut tuottavat yhteiskunnan perusosaajia yhdessä ammattiopistojen ja ammattikoulujen kanssa.

Kiviniemen mukaan Suomessakin ollaan kulkemassa monien muiden maiden tapaan kohti monimuotoistuvaa korkeakoulukenttää. Meillä tulee olemaan huippututkimusyliopistoja, joiden joukkoon liittyy Aaltoyliopisto. Meillä tulee olemaan koulutukseen painottuvia yliopistoja.

– Tarvitsemme myös selkeästi profiloituneita ammattikorkeakouluja. Jo lakisääteisen tehtävänsä puolesta niillä on intohimo alueidensa kehittämiseen. Tälläkin kentällä lokaali on globaalia. Alueen pienyritysten ja muun elinkeinoelämän kehityksessä mukana oleminen edellyttää vahvaa kansainvälistymistä. Alueellisen profiilin ohella tarvitaan myös erityisosaamisesta nousevia profiileja, Kiviniemi kirjoittaa.

EK:n tilastot: Amk-koulutetut yhä tärkeämpi ryhmä

Julkaistu 15.06.2010 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulut ovat tulossa työelämälle yhä tärkeämmäksi. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan yrityksien rekrytoinneista tapahtuu tätä nykyä 26 prosenttia ammattikorkeakouluista ja 22 prosenttia yliopistoista. Ammatillinen koulutus muodostaa rekryistä leijonanosan, 52 prosenttia.

Ek on harmissaan korkeakoulutuksen tehottomuudesta läpäisyn osalta. Yliopistoista määräajassa valmistuu vain 49 prosenttia opiskelijoista. Ammattikorkeakouluissa luku on parempi, 60 prosenttia, mutta parantamisen varaa on siinäkin.

EK esitteli koulutuspoliittisia näkemyksiään tiistaina mm. Markku Koposen johdolla.

”Koska yritykset rekrytoivat ammattikorkeakouluista ja yliopistoista erilaisia osaajia, on tärkeää, että tutkintojen rakenteet ja sisällöt ovat selkeät ja palvelevat työelämän tarpeita”, EK linjaa.

”Ammattikorkeakouluista valmistuneilta odotetaan vahvaa käytännön osaamista esimerkiksi tekniikan, taloushallinnon tai hoitotyön tehtäviin”, EK:n kannanotossa sanotaan.

”Yliopistoista valmistuvilta odotetaan muuta: koulutus pohjaa tieteelliseen tutkimukseen, ja yliopistosta valmistuu uusimmat tiedot hallitsevia, akateemisesti koulutettuja osaajia yhteiskunnan eri aloille.”

Uudistuvan duaalimallin mukaisesti ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat tehokkaan ja hyvin yhteen toimivan kokonaisuuden.

Sataporsenttiseen valtionosuuteen?

EK:n kannanotosta edellytetään, että ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja sen perusteita selkeyetetään. Selvitetään mahdollisuudet siirtyä kuntien rahoitusosuuksista kokonaan ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle maksettavaan valtionrahoitukseen.

Tätä vaatiessa Elinkeinoelämän keskusliitto väläyttelee myös lukukausimaksuja.

”Lisätään tuloksellisuusrahoituksen osuutta kokonaisrahoituksesta. Arvioidaan mittareiden keskinaista painoarvoa koulutuksen laadun ja tutkintojen työelämälähtöisyyden kannalta”, EK toteaa.

”Painotetaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) alueen elinkeinoelämän kehittämistehtävään yhdessä yritysten kanssa. Sidotaan toiminta kiinteästi opetuksen kehittämiseen ja YAMK-tutkintoihin”, EK korostaa.

EK:n mukaan korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä rakenneratkaisut voivat olla eri alueilla ja koulutusaloilla erilaisia. Johtaja Timo Kekkosen mukaan EK ei ole ole vielä linjannut kantaansa alueellisiin liittokorkeakouluihin.

Amk-rehtorit: Koulutusvienti aidosti mahdollistettava

Julkaistu 15.06.2010 – Jorma Niemelä

Mäntäsälässä 14.-15. kesäkuuta kokoontunut ammattikorkeakoulurehtoreiden kesäkokous esittää, että ammattikorkeakoululakia ja yliopistolakia muutetaan siten, että korkeakoulujen koulutusvienti käytännössä mahdollistuu.

”Nykyisessä laissa tilauskoulutus on niin tiukasti rajattu, että käytännössä korkeakoulujen on mahdotonta käynnistää ja toteuttaa koulutuksen vientiä näillä ehdoilla”, toteaa pääsihteeri Timo Luopajärvi.

Vaikka kiinnostuneita tutkintoon johtavan koulutuksen ostajia löytyykin, niin lain tuomat rajoitukset aiheuttavat sen, etteivät tarjottavan koulutuksen ehdot sovi ostavan maan käytäntöihin.

Ammattikorkeakoulurehtoreiden mukaan käytännössä kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla ei voida toimia nykyisillä ehdoilla. Ennakkotapauksena lain tulkinnasta on ensimmäisen käynnistyneen pilottihankkeen rajaaminen kannattamattomaksi opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta.

Siksi ARENE esittää, että tilauskoulutuspykälän (Ammattikorkeakoululain 26 a§) nimi muutetaan nimeksi ”Koulutusvienti” ja pykälä tarkennetaan kuulumaan seuraavasti:

26 a §

Koulutusvienti

«Ammattikorkeakoulu» voi 26 §:n 1 momentin estämättä järjestää ulkomaisille opiskelijoille korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta maksullisena. Maksujen perimisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoululla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksulliseen koulutusohjelmaan opiskelusta johtuvia kustannuksia.

Koulutusvientiin liittyvää tutkintoon johtavaa koulutusta voidaan järjestää muille kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille ja niille, jotka Euroopan yhteisön lainsäädännön tai Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaisiin. Maksua ei myöskään voida periä siltä, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004) säädetty.

Koulutukseen osallistuviin opiskelijoihin sovelletaan tämän lain 20 §:ää, 22 §:n 1. momentin 1. virkettä, 27 ja 42 §:ää.

Koulutusvientiin liittyvässä koulutuksessa annettavan opetuksen on liityttävä ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrättyyn koulutusalaan ja ammattikorkeakoululle vahvistettuun koulutusohjelmaan. Koulutusvienti ei saa heikentää ammattikorkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Ammattikorkeakoulun on perittävä koulutusvientiin liittyvänkoulutuksen järjestämisestä vähintään siitä aiheutuvat kustannukset kattava maksu.

Yliopistolakiin esitetään tehtäväksi vastaavat muutokset.

Paloniemi perää koulutusvientiin selkeyttä

Myös Takki-verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk) vaati 1.6. kirjallisessa kysymyksessään tilauskoulutuslainsäädännön selkiyttämistä.

Paloniemi muistutti kysymyksessään, että valtioneuvosto päätti keväällä 2009 käynnistää hankkeen koulutuksen ja suomalaisen osaamisen viennin edistämiseksi ja yritysklusterin synnyttämiseksi alalle. Huhtikuussa 2010 valtioneuvosto teki lisäksi periaatepäätöksen koulutusvientiä koskevista strategisista linjauksista.

Tavoitteena on että Suomi on yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmän laatuun perustuvista talouksista, ja että koulutuksen osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä. Vientituotteita ovat esimerkiksi suomalainen tutkintokoulutus ulkomaalaisille opiskelijoille järjestettynä, Suomessa tai ulkomailla. Nämä linjaukset eivät nyt toteudu esimerkiksi ammattikorkeakouluissa, koska lainsäädäntö käytännössä estää sen.

”Nykyinen tilauskoulutuksen kokeilulainsäädäntö antaa vain rajatusti mahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen perus- ja ylempien tutkintojen koulutusvientiin” Paloniemi toteaa kirjallisessa kysymyksessään.

”Näin kävi esimerkiksi Kokkolassa, jossa suurin toivein käynnistettiin koulutusviennin ensimmäinen pilottihanke. Pilottihankkeen tilanne ja jatko on nyt lainsäädännön puutteiden vuoksi epävarma. Opetus- ja kulttuuriministeriö on edellyttänyt, että koulutus Kokkolassa hoidetaan loppuun mutta määrännyt samalla palauttamaan opiskelijoilta perityt maksut.”

Ammattikorkeakoulujen ohjausta selvitetään

Julkaistu 25.05.2010 – Jorma Niemelä

Opetusministeri Henna Virkkunen on asettanut KT Hannele Salmisen (Kuntaliitto) ja KTL Pekka Ylä-Anttilan (ETLA) selvityshenkilöiksi, joiden tehtävänä on laatia ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa ja sen uudistamista koskeva selvitys. Työn määräaika on 30.11.2010.

Selvityshenkilöiden on tehtävä ehdotukset siitä, kuinka ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta edistetään valtakunnallista ohjausta ja rahoitusjärjestelmää kehittämällä.

– Odotan selvityksestä ehdotuksia ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksien ja alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Rahoituksen osalta odotan esitystä siitä, miten rahoitusmalli kannustaisi panostamaan koulutuksen laatuun, Virkkunen sanoi.

Selvityksessä tulee huomioida korkeakoululaitoksen sisäinen sekä muun innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyö ja työnjako resurssien tehokkaan käytön takaamiseksi ja ammattikorkeakoulun aluevaikuttamisen vahvistamiseksi

Osana selvitystä tulee tehdä ehdotus tarvittavasta lainsäädännön uudistamisesta ja muista toimenpiteistä.

Ammattikorkeakoulujen toiminnan ohjauksen, hallinnon, johtamisen ja rahoituksen kehittämiseen kohdistuu runsaasti kehittämistarpeita. Viime vuosien aikana huomio on kohdistunut erityisesti siihen, että korkeakoululaitoksen hajanaisuus ja vähäinen erikoistuminen ja erilaistuminen ovat esteitä laadun parantamiselle. Ohjauksen näkökulmasta ammattikorkeakoulujen hanke- ja tuloksellisuusrahoitukseen osoitetut valtionavustukset ovat volyymiltaan pieniä ja niiden ohjaava vaikutus on tehtyjen selvitysten perusteella (VATT) vähäinen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan koulutustarjonnan sopeuttamista työvoimatarpeeseen ei kyetä nykyisessä ohjausjärjestelmässä turvaamaan.

Suomessa on 25 opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluvaa ammattikorkeakoulua. Ammattikorkeakoulujen valtionosuusrahoitus määräytyy laskennallisten opiskelijamäärien ja suoritettujen tutkintojen määrien perusteella. Opiskelijamäärien painoarvo on 70 % ja tutkintojen 30 %. Vuoden 2010 talousarviossa ammattikorkeakoulujen laskennalliset kustannukset olivat 881 miljoonaa euroa. Valtionosuus ja -avustus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin on 403,5 miljoonaa euroa.

Rehtorineuvostot samaan osoitteeseen

Julkaistu 27.05.2010 – Jorma Niemelä

Torstaina vietettiin Pohjoisella Makasiinikadulla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostojen yhteisen toimiston avajaisia.

– Tämä on sitä rakenteellista kehittämistä, myhäili pääsihteeri Liisa Savunen (UNIFI, kuvassa keskellä) vieraita vastaanottaessaan yhdessä pääsihteeri Timo Luopajärven (ARENE, kuvassa oikealla) kanssa.

Oman määrityksensä mukaan Suomen yliopistot -yhdistyksen (UNIFI) tavoitteena on vaikuttaa yliopisto-, tiede- ja koulutuspolitiikkaan ja valvoa yliopistojen yhteisiä etuja. Unifi jatkaa vuonna 1969 perustetun Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston työtä yliopistojen hyväksi.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n tavoitteena on sen nettisivujen mukaan vahvistaa duaalimalliin pohjautuvaa ammatillista korkeakoulutusta. ARENE haluaa jäsentensä asiantuntemuksen avulla luoda edellytyksiä Suomen johtavalle asemalle duaalimallin kehittäjänä eurooppalaisella korkeakoulutusalueella. ARENE on tärkeä ammattikorkeakoulupolitiikan asiantuntija ja vaikuttaja sekä ammattikorkeakoulujen edunvalvoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä tupareissa vierailivat valtiosihteeri Heljä Misukka sekä johtajat Anita Lehikoinen ja Hannu Sirén.

Eduskuntaseminaari: Ammattikorkeakoulut Suomen menestyksen takaajia

Julkaistu 13.05.2010 – Juhani Wiio

Takki-verkoston eduskunnassa järjestämässä Ammattikorkeakoulutus ja työelämän tulevaisuuden haasteet -seminaarissa 12.5.2010 esiintyneet poliitikot olivat yksimielisiä siitä, että ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli Suomen menestyksen turvaajina. Useat kansanedustajat vaativat myös voimakkaasti ammattikorkeakoulukentän uudistamissuunnitelmien ottamista uudelleen harkintaan.

Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) korosti heti avauspuheenvuorossaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan merkitystä Suomen kehityksen kannalta.

– Ammattikorkeakoulut ovat laadukkaita ja ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on keskeisessä asemassa, kun puhutaan Suomen menestyksestä. Siksi olisi tärkeää, että se tunnettaisiin nykyistä paremmin, Sarkomaa totesi.

Tästä lähtökohdasta Sarkomaa määritteli myös työelämän ja ammatillisen korkeakoulutuksen Takki-verkoston roolin. Hän katsoi verkoston tehtäväksi varmistaa, että aina tehtäessä Suomen kannalta tärkeitä päätöksiä, ammattikorkeakoulut ovat mukana.

Myös tilaisuudessa alustanut Takki-verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) korosti ammattikorkeakoulujen nopeaa nousua varteenotettavaksi tekijäksi koko maan kehityksen kannalta.

– Voimme vain kuvitella Suomen tilaa, jos korkea-asteen koulutus olisi vain sinänsä äärimmäisen tärkeiden tiedeyliopistojen varassa. Nykyisessä globaalissa maailmassa voimme menestyä vain tietoa ja osaamista yhdistämällä, Paloniemi määritteli.

Paloniemi ihmetteli, miksi ammattikorkeakoulut ovat joutuneet viime vuosiin asti puolustamaan asemaansa jonkinasteisessa varjonyrkkeilyasetelmassa erilaisia väittämiä ja mielikuvia vastaan, joilla ei ole lainkaan tai on perin vähän vastinetta ammattikorkeakoulujen käytännön toiminnassa. Hänen mukaansa muutosta on kuitenkin tapahtumassa.

– Suomalaiset alkavat ymmärtää sen, että ammattikorkeakoulut tuottavat yhteiskunnan perusosaajia sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kaupan ja hallinnon aloille, luonnonvarojen hoidon alueelle, tekniikkaan ja talouteen – kulttuuria unohtamatta. Asennemuutos tapahtuu myös sen kautta, että omassa kodissa, suvussa, naapurustossa ja työpaikoilla alkaa olla yhä enemmän niitä, jotka ovat valmistuneet ammattikorkeakoulusta, Paloniemi kuvaili.

Paloniemen mukaan ammattikorkeakoulut olisi valjastettava korjaamaan nimenomaan Suomessa alikehittynyttä palvelusektorin innovaatiotoimintaa.

Hallituspuolueiden edustajista kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) kritisoi rankasti opetusministeriön tapaa suhtautua korkeakoulukentän rakenteelliseen uudistamiseen.

– Korkeakoulukentän rakenteellisessa uudistamisessa on lähdetty liikkeelle mekanistisesta näkökulmasta. Niin ei voida tehdä, jos halutaan kantaa huolta opetuksen laadusta ja tulevaisuudesta, Alanko-Kahiluoto painotti.

– Sekä osaamisessa että tutkimuksessa on tärkeää, että jokainen voi tehdä hyvin tehtävänsä. Korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä on haettava keinoja siihen, että tämä pystytään turvaamaan, Alanko-Kahiluoto sanoi.

Konkretiaa käytännön elämästä

Seminaarin keskusteluita ryyditti kolme näkökulmaa ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhetistyöstä. Tutkimusjohtaja Arto Ranta-Eskola (kuva) Rautaruukista kuvasi ison kansainvälisen yhtiön yhteistyötä Hämeen Aammattikorkeakoulun kanssa ohutlevyteollisuudessa.

Toimitusjohtaja Ari Kuokka Kannonnokka Oy:stä kertoi, mitä vauhtia matkailuala on saanut Haaga-Helia-yhetistyöstä.

Tutkimusjohtaja Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta kuvasi, mitä strategiaohjattu hyvinvointialan kehittämistyö voi merkitä käytännön elämässä.

Oppositiolta reippaita kannanottoja

Opposition näkemykset ammattikorkeakoulujen tilanteesta ja tulevaisuudesta edustivat sisällöltään samaa linjaa hallituspuolueiden edustajien puheenvuorojen kanssa – joskin jossakin määrin kärkevämmin sanakääntein.

Sakari Kainulainen ja Jukka Gustafsson

Kansanedustaja Jukka Gustafssonin (sd.) mukaan nyt vaalien lähestyessä on iso kysymys, miten vaatimukseen ammattikorkeakoulujen määrän supistamisesta kahdeksaantoista suhtaudutaan.

– Kahdeksantoista on vain yksi luku muiden lukujen joukossa, eikä välttämättä oikea luku. Jokin muu luku voisi olla yhtä oikea. Edustan järkevää, alueellista näkökulmaa, Gustafsson totesi.

Gustafsson totesi myös, että suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat upea menestystarina myös kansainvälisesti.

Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vas.) oli samoilla linjoilla Gustafssonin kanssa.

– On suuri vaara, että ammattikorkeakoulujen uudistamisessa mennään aivan vikasuuntaan. Ammattikorkeakoulut edustavat ydintoimintaa alueilla. Niillä on tärkeä rooli, kun kehitetään osaamiskeskittymiä. Tämän seikan merkitystä ei pidä vähätellä alueilla, joilla on vähän elinkeinotoimintaa, Yrttiaho painotti.

Yrttiahon mukaan koulutuksen etäisyys käytännön elämään on viime aikoina mieluummin kasvanut kuin pienentynyt, vaikka nimenomaan koulutuksen työelämäläheisyys on tärkeää. Yrttiaho katsoi myös, että esimerkiksi Ruotsissa satsataan enemmän nuoreen polveen kuin meillä.

Myös kansanedustaja Raimo Vistbacka (ps.) puhui seminaarissa – ”periferian edustajana”, kuten hän itse ilmaisi – reippaasti alueellisten ammattikorkeakoulujen puolesta.

– Puheet kahdeksastatoista ammattikorkeakoulusta ja jatkuva veivaaminen asiassa eivät motivoi ammattikorkeakoulujen opettajia ja toimintaa. Tässä keskittämisvimmassa pitää ymmärtää myös alueiden tarpeet ja ihmisten halu opiskella omalla alueellaan, Vistbacka totesi.

Vistbacka hämmästeli esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakouluverkon asettamista erityispuntariin. Hänen mukaansa seuraavassa hallitusohjelmassa ammattikorkeakoulujen tarpeet sekä alueellisuus pitää tuoda nykyistä paremmin esille.

Ainoan yleisestä linjasta hieman poikkeavan puheenvuoron seminaarissa käytti kansanedustaja Kari Kärkkäinen (kd.). Kärkkäinen epäili ammattikorkeakoulujen rekrytointien muuttuneen Idols-kisaksi.

– Oppilaita rekrytoitaessa kilpaillaan opiskelijaympäristöllä, mikä ei ole suinkaan opetuksen kannalta keskeistä, Kärkkäinen kuvaili.

Paikalla olleista ammattikorkeakoulujen rehtoreista kukaan ei kuitenkaan ilmoittautunut koulunsa Jone Nikulaksi.

Hollannin Terpstra: Ammattilaisia välittömään työllistymiseen

Julkaistu 06.05.2010 – Juhani Wiio

Ammattikorkeakoulupäivillä vieraillut Hollannin ammattikorkeakoulujen yhteisjärjestön (HBO-raad, Netherlands Association of Universities of Applied Sciences) puheenjohtaja Doekle Terpstra korostaa ammattikorkeakoulujen merkitystä innovaatiotoiminnan edistämisessä. Terpstran mukaan ammattikorkeakoulutuksen voima on siinä, että se pystyy yhdistämään koulutuksen ja tutkimuksen innovaatiotoimintaan tilanteessa, jossa perinteinen R&D-toiminta ei riitä.

– Voimme tukea ammattikorkeakouluina yhä laajemmin ja yhä paremmin tutkimuspohjaista tiedontuotantoa, innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä. Paikalliset, kansalliset ja eurooppalaiset instituutiot alkavat myös yhä paremmin ymmärtää tämän, Terpstra toteaa.

Terpstran mukaan ammattikorkeakoulujen tuki innovaatiotoiminnalle on enemmän kuin mitä koskaan on tiedostettu paikallisella, kansallisella tai Euroopan tasolla. Soveltava tutkimus, kyky siirtää tietoa sekä ammattilaiset eri sektoreilla yhdistettynä koulutukseen muodostavat tekijän, jonka avulla ammatinkorkeakoulut voivat Terpstran mukaan viedä innovaatiot myös käytäntöihin.

Toimintaympäristö haasteellinen

Vaikka ammatinkorkeakoulujen asema innovaatiotoiminnassa vahvistuu, Terpstra näkee nykyhetken ammattikorkeakouluille myös haasteellisena. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Tänään mikään ei ole varmaa; osakemarkkinoilla tapahtuu radikaaleja muutoksia, pankkisektori tuntuu olevan epävarmassa tilassa, kuluttajien luottamus tulevaisuuteen horjuu ja niin edelleen.

– Tämän kaltaiset muutokset tulevat yllättäen. Meidän pitää kysyä ammattikorkeakouluina itseltämme, olemmeko todella riittävän hyvin varustautuneita kohtaamaan tällaisia ennalta arvaamattomia muutoksia, hän toteaa.

Terpstra katsoo, että ammattikorkeakoulujen pitää tehdä töitä, jotta ne pysyvät mukana ympäristön muutoksessa. Hänestä pitää erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että ne innovaatiot, joita ammattikorkeakoulut ovat kehittämässä, ovat linjassa modernin yhteiskunnan kehittämisen kanssa.

Ammattikorkeakouluilla hyvä tulevaisuus

Vaikka haasteet ovat kovat, Terpstra näkee ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden valoisana.

– Tuotamme ammattilaisia, jotka voidaan työllistää välittömästi työmarkkinoilla. Me takaamme sen, että korkeakoulutuksen saaneiden henkilöiden määrä työmarkkinoilla kasvaa ja meillä on vahva suuntautuminen ulospäin alueille, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, liike-elämään, kuntatasolle ja sairaaloihin, hän toteaa.

Terpstra sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että ammattikorkeakoulut tulevat onnistumaan tärkeässä sosiaalisessa tehtävässään.

Arene: Innovatiivisuutta korkeakoulupolitiikkaan

Julkaistu 23.04.2010 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakoulut vaativat alueiden kehityksen takaamiseksi kilpailukykyisten korkeakoulutoimintojen turvaamista kaikissa maakunnissa. Ammattikorkeakoulujen mukaan tämä edellyttää eräissä osissa maata uuden tyyppisten alueellisten korkeakoululiittoutuminen sallimista, visioi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtaja Vesa Saarikoski (kuva).

Vaatimus sisältyy Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENEn julkistamiin tavoitteisiin seuraavalle hallituskaudelle. Tavoitteet on otsikoitu Perusta turvattava – osaaminen varmistettava, Ammattikorkeakoulujen vastuun ja menestyksen teesit hallitusohjelmakaudelle 2011–2014.

ARENEn mukaan alueilla, joilla sijaitsee pienehköjä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja tulee lainsäädännöllisesti sallia ja mahdollistaa uudentyyppisten korkeakoulujen syntyminen vahvoja liittoutumia muodostamalla. Yliopistokeskuksia pitää ARENEn näkemyksen mukaan kehittää yhdessä alueen ammattikorkeakoulujen kanssa hallinnollisesti yhtenäisiksi korkeakouluiksi.

ARENE pitää tärkeänä, että koko korkeakoulujärjestelmää tarkastellaan sekä alakohtaisesti että alueellisesti. Korkeakoulutuksen tuottamien palvelujen saatavuus tulee sen mukaan turvata tasavertaisesti koko maassa.

ARENEn esityksen taustalla on kehitys muualla Euroopassa sekä monien suomalaisten alueiden ahdinko. ARENE katsoo, että voimavaroja pitää voida nyt koota myös korkeakoulusektorilla.

Samalla ARENE kuitenkin muistuttaa, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omaleimaisuuden tulee uudistuksista huolimatta edelleen näkyä tutkintojen tavoitteissa ja sisällöissä. Uudistus ei ARENEn mukaan vaaranna korkeakoulujen niin sanottua duaalimallia.

Uutta innovatiivisuutta korkeakoulupolitiikkaan

Ammattikorkeakoulut vaativat korkeakoululaitoksen toiminnan tehokkuuden takaamiseksi muutoinkin uutta innovatiivisuutta korkeakoulupolitiikkaan.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston esitys on, että ammattikorkeakoulujen rahoituksessa siirrytään tulevalla hallituskaudella sataprosenttiseen valtionrahoitukseen ylläpitojärjestelmää muuttamatta.

Ammattikorkeakoulut nähdään ARENEn hallitusohjelmaesityksessä työperäisen maahanmuuton edistäjinä. Esityksessä on myös vahva kehityspoliittinen ja sosiaalinen panos. Ammattikorkeakoulujen aluekehitys- ja koulutusosaamista pitää ARENEn mielestä hyödyntää nykyistä laajemmin Suomen kehitysyhteistyössä. Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroja tulee suunnata ammattikorkeakoulujen koulutusviennin tukemiseen Ruotsin mallin mukaisesti, ARENEn hallitusohjelmaesityksessä todetaan.

Suuria lainsäädäntömuutosesityksiä ei ammattikorkeakoulujen hallitusohjelmapaperiin sisälly. Nykyisessä laissa määriteltyjen ammattikorkeakoulujen tehtävien katsotaan olevan pääosin kunnossa. Esityksessä painotetaan kuitenkin tarvetta uudistaa kokonaisuutena ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen myötä. Uudistuksessa tulee esityksen mukaan ottaa huomioon uudesta yliopistolaista saatavat kokemukset sekä PARAS-hankkeen ammattikorkeakoulujen ylläpitoon tuomat muutokset.”

ARENE visioi esityksessään, että Suomessa on tulevaisuudessa osana korkeakoululaitosta kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tunnustettu ammattikorkeakoulutus, joka mahdollistaa alueiden sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin kehittymisen. ARENE muistuttaa myös siitä, että ammattikorkeakoulut tuottavat yhteiskunnalle olennaisen tärkeät perusosaajat.

Arene julkisti hallitusohjelmalinjauksensa ja korkeakouluvisionsa 23. huhtikuuta Helsingissä. Arenen hallitusohjelmakannanotto, puheenjohtaja Vesa Saarikosken esitys ja hallituksen jäsen Jorma Niemelän esitys ovat löydettävissä myös sivuston dokumenttiosastolta.

Lisätietoja:

ARENEn puheenjohtaja, rehtori Vesa Saarikoski, puh. 050 407 3141, vesa.saarikoski@pkamk.fi

ARENEn pääsihteeri Timo Luopajärvi, puh. 050 522 6709, timo.luopajärvi@arene.fi

Takki-verkosto: Jäsenmäärä kasvaa

Julkaistu 21.04.2010 – Jorma Niemelä

Kansanedustajat eri eduskuntaryhmistä ovat kiinnostuneita ammatillisesta korkeakoulutuksesta. Tässä vaiheessa jo reilusti yli 30 kansanedustajaa on liittynyt Takki-verkostoon.

Takki-verkoston työvaliokunnassa on kaikista eduskuntaryhmistä jäsen ja yhtä puoluetta lukuun ottamatta myös nimetty varajäsen.

Verkoston puheenjohtaja on kansanedustaja Aila Paloniemi. Työvaliokunnan sihteerinä on Minna-Marika Lindström.

Verkoston sivuja ei löydy hakukoneilla, koska ne on rajattu vain kansanedustajille ja muutamalle eduskunnan ulkopuoliselle asiantuntijalle. Viimeisen kuukauden aikana sivuilla on käynyt 73 eri henkilöä.

Verkoston ensimmäinen seminaari on 12.5. eduskunnassa.

Tilastokeskus: Amk-tutkinnolla entistä paremmin työelämään 2008

Julkaistu 11.04.2010 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden maisterien ja diplomi-insinöörien työhön sijoittuneiden osuudet kasvoivat hieman vuonna 2008 Tilastokeskuksen julkistaman tiedon mukaan.

Korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyivät Tilastokeskuksen mukaan kaikista tutkinnon suorittaneista parhaiten. Heistä vajaat 90 prosenttia oli työssä vuoden 2008 lopussa. Ammattikorkeakoulutettujen ja yliopistokoulutettujen erot eivät ole järin suuret (ks. kaavio Tilastokeskuksen uutisessa).

Tilastokeskuksen mukaan toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista työhön sijoittui 74 prosenttia, osuus oli puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna.

Osa tutkinnon suorittaneista jatkaa valmistumisen jälkeen muita opintoja tai ei muusta syystä hakeudu työelämään heti. Ammattikorkeakouluista valmistuneista oli työttömänä 5 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistoissa suorittaneista 4 prosenttia – eli ero ei ole kovin suuri.

Työttömänä oli eniten toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista, 11 prosenttia, kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Aiemman kokemuksen mukaan lama heikentää kaikkien työllistymistä mutta vähiten korkeakoulutettujen.

Tilastokeskuksen selkeä johtopäätös oli, että ”kaikilla koulutuksen aloilla korkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuivat töihin toisen asteen koulutuksesta valmistuneita paremmin”.

Akatemiatutkija Moisio: Korkeakouluista vaalikamppailukysymys

Julkaistu 01.04.2010 – Jorma Niemelä

– Tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan aiempaa tarkemmin metropolipolitiikan sisältö, joka koskettaa kaikkia suomalaisia. Keskustelua hajautetun aluerakenteen tulevaisuuden kannalta keskeisistä instituutioista, kuten yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, ei seuraavassa vaalikamppailussa ja hallitusohjelman laadinnassa voitane ohittaa, toteaa akatemiatutkija Sami Moisio tänään Helsingin Sanomissa.

– Huippuosaamisen, innovaatioiden ja luovuuden Suomen rakentaminen näyttää johtavan valtion alueperustan mullistukseen. Tähän liittyy useita merkittäviä kysymyksiä, kuten yhteiskunnallinen tasa-arvo.

Moision mukaan onkin ongelmallista, että puolueet välttelevät Suomen aluerakenteen tulevaisuuden tuomista poliittisen keskustelun ytimeen. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, kaikki maamme alueet eivät suinkaan lukeudu voittajiin.

– Poliittinen keskustelumme terävöityisi, jos puolueet kertoisivat ennen seuraavia vaaleja yksiselitteisesti, millaista Suomea ne rakentavat. Seudullista yhdyskuntarakennetta koskevaa ja kuntaliitosten leimaamaa poliittista keskustelua olisi siis täydennettävä valtakunnallisilla linjauksilla, Pasi Moisio kirjoittaa.

Eduskuntaseminaari 12.5: Amk-koulutus ja tulevaisuuden haasteet

Julkaistu 24.03.2010 – Jorma Niemelä

Eduskunnan Työelämän ja ammatillisen korkeakoulutuksen verkosto Takki järjestää keskiviikkona 12. toukokuuta klo 11.30-14.00 seminaarin Ammattikorkeakoulutus ja työelämän tulevaisuuden haasteet. Eräänä esimerkkitapauksena on se, miten Rautaruukki ja ammattikorkeakoulu kehittävät yhdessä toimintaa.

Tarkempi ohjelma löytyy vasemman palkin kautta. Muistathan ilmoittautua.

Unifin Lajunen: Alueellisesti erilaiset ratkaisut tulisi hyväksyä

Julkaistu 18.03.2010 – Juhani Wiio

Suomen yliopistot ry:n (Unifi) puheenjohtaja, Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen katsoo, että alueellisesti erilaiset ratkaisut korkeakoulujen järjestämiseksi tulisi hyväksyä. Lajusen mukaan kullakin alueella pitää olla sellainen korkeakoulujärjestelmä, joka on tälle alueelle hyväksi.

– Esimerkiksi Vaasassa tai Lapissa tehdyt aluekohtaiset ratkaisut ovat täysin hyväksyttäviä, Lajunen painottaa.

Alueellisilla ratkaisuilla on pyritty ja pyritään ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen käytännön yhteistyön kehittämiseen. Lajunen katsoo, että edellytykset tämän yhteistyön kehittämiselle ovat nyt erityisen hyvät.

Lajusen mukaan alueellisten korkeakouluratkaisujen salliminen johtaa väistämättä joillakin aloilla keskusteluun siitä, onko korkeakoulutuksen duaalimalli aidosti tarpeellinen. Tämä keskustelu on kuitenkin käytävä.

– Pitää katsoa, missä duaalimalli on syytä purkaa. Voidaan esimerkiksi kysyä, tarvitseeko musiikin opettajan aloittaa opintonsa ammattikorkeakoulusta yliopistoon siirryttyään alusta, Lajunen toteaa.

Lajunen esitti näkemyksiään torstaina 18.3.2010 Helsingissä järjestetyssä Minne menet, korkeakoulutus II-seminaarissa. Seminaarissa tuli vahvasti se, että duaalimalli ei ole niinkään organisaatiorakenteissa vaan tutkinnoissa. Työelämä tarvitsee erialista osaamista.

Lajusen näkemysten voidaan katsoa tukevan ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) Helmikuun manifestin ajatuksia. Arenen manifestissa esitettiin, että valtiovalta mahdollistaisi lainsäädännöllisesti uudentyyppisten aluekorkeakoulujen syntymisen. Näissä aluekorkeakouluissa voisi olla yliopistoyksikkö ja ammattikorkeakouluyksikkö.

Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola oli valmis Minne menet, korkeakoulutus II-seminaarissa menemään vielä askeleen pitemmälle. Hän olisi valmis liittämään mukaan korkeakoulujen synergiakeskusteluun myös toisen asteen koulutuksen.

Esimerkiksi Lapin kohdalla ei silloin puhuttaisi vain Lapin yliopiston, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun välisten synergiaetujen etsimisestä, vaan mukaan keskusteluun otettaisiin myös alueen toisen asteen oppilaitokset.

Arenen Saarikoski: Tarvitaan joustavaa korkeakoulupolitiikkaa

Julkaistu 16.03.2010 – Juhani Wiio

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen uuden puheenjohtajan Vesa Saarikosken mukaan laaja-alainen ja joustava korkeakoulupolitiikka takaa alueiden sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen menestyksen.

– Nyt tarvitaan laajaa yhteiskuntapoliittista näkemystä järkevien korkeakoulupoliittisten ratkaisujen perusteluksi. Politiikan eri sektoreilla on jatkuvasti keskusteltava ja sovitettava yhteen näkemyksiä sekä ennakoitava päätösten seurauksia. Korkeakoulut ovat osaamisen uudistamisen kautta alueiden innovaatiotoiminnan ja kilpailukyvyn vahvimpia kehittäjiä, Vesa Saarikoski toteaa.

Saarikosken mukaan osa laaja-alaista ja joustavaa korkeakoulupolitiikkaa on se, että Suomessa on jatkossakin kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tunnustettu ammattikorkeakoululaitos.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori, valtiotieteiden tohtori Vesa Saarikoski valittiin ammattikorkeakoulujen yhteisen rehtorinneuvoston uudeksi puheenjohtajaksi Lappeenrannassa tänään.

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen alkuvaiheessa korostettiin moninaisuutta. Tuolloin katsottiin, että korkeakouluyhteisön tarkoituksenmukainen koko ja rakenne voivat vaihdella alueittain. Saarikosken mukaan tämä linjaus on edelleen tärkeä.

– Liian mekaaniset ja ulkokohtaisiin määrällisiin tavoitteisiin sidotut ratkaisut tuskin tuottavat korkeakoulujen kehittämisessäkään toivottua lopputulosta. Koko korkeakoulukentässä toivotaan, että korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä voitaisiin tämän kevään jälkeen siirtyä joustavien ja järkevien rakenneratkaisujen tukemana sisällöllisiin painotuksiin, Saarikoski toteaa.

Saarikosken mukaan yhteiskunnan syvällinen kehittäminen tapahtuu koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä kansainvälistymisen kolmiyhteydessä.

– Tämä edellyttää korkeakoulujen sekä työ- ja elinkeinoelämän syvenevää yhteistyötä, Saarikoski toteaa.

Opm-työryhmä: Amkit alueellisen innovaatiotoiminnan ydin

Julkaistu 10.03.2010 – Jorma Niemelä

Opetusministeriön työryhmä esittää, että ammattikorkeakoulujen koulutukseen integroitu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on tulevaisuudessa alueellisen innovaatiotoiminnan ydin. TKI-toiminnassa erityisesti pk-yritykset ovat keskeinen kumppani. Ammattikorkeakoulujen tulee tiivistää yhteistyötään yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja muun yhteiskunnan kanssa tki-toimintansa vahvistamiseksi ja huomioida asia henkilöstöpolitiikassaan. Esitys luovutettiin opetusministeri Henna Virkkuselle.

Työryhmä ehdottaa, että korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä vahvistettaisiin korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen yhteistyötä alueellisesti toimivien kokonaisuuksien muodostamiseksi. Ammattikorkeakoulujen on myös tehtävä laajemmin yhteistyötä keskenään ja muiden toimijoiden kanssa kansainvälistymisessä.

Ammattikorkeakoulujen tki-toiminnasta teetettäisiin vuoden 2011 loppuun mennessä valtakunnallinen arviointi, jonka pohjalta tki-toimintaa kehitetään entisestään. Arvioinnin teettäisi ulkopuolisella taholla opetusministeriö.

Esityksen mukaan valtionosuusrahoituksen kehittämisvaihtoehtoja olisi selvitettävä siten, että laadun merkitys rahoitusperusteena kasvaa. TKI-toiminta määriteltäisiin pysyväksi osaksi ammattikorkeakoulujen perusrahoituskriteerejä.

Ammattikorkeakoulujen tulee varmistaa, että henkilöstön rekrytointi, tehtävänkuvat ja työnjako tukevat tki-toiminnan integrointia opetukseen ja tki -toiminnan kansainvälistymistä mm. urapolkujen ja kannustinjärjestelmien avulla. Ammattikorkeakouluissa vahvistetaan erityisesti palveluihin ja palvelujentuotantoon liittyvää tki-toimintaa.

KKA:n Kekäläinen: Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tasavahvoja laadunvarmistusjärjestelmissä

Julkaistu 12.03.2010 – Juhani Wiio

Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) pääsihteerin, FT Helka Kekäläisen mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laadunvarmistusjärjestelmien kehittyneisyydessä ei ole merkittäviä eroja. Molemmilla korkeakoulusektoreilla laadunvarmistusjärjestelmiä on kehitetty eurooppalaisten standardien mukaisesti.

– KKA:n auditoinnin läpäisseiden korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ovat kattavia, hyvin dokumentoituja ja ne tuottavat tarkoituksenmukaista palautetietoa, jota korkeakoulut todennetusti käyttävät hyväkseen toimintansa kehittämisessä, Kekäläinen luonnehtii laadunvalvontajärjestelmien auditointimenettelyn keskeistä tulosta.

Hämmästyttävänä Kekäläinen pitää sitä, että ammattikorkeakoulut ovat pystyneet kehittämään omat laadunvarmistusjärjestelmänsä erittäin nopeasti korkealle tasolle.

– Tähän on vaikuttanut varmasti ammattikorkeakoulujen niiden perustamisen yhteydessä läpikäymä toimilupamenettely. Kaikki ammattikorkeakoulut arvioitiin perustamisvaiheessa suhteessa 14 lakisääteiseen kriteeriin. Arviointi ja jatkuva kehittäminen tuli osaksi ammattikorkeakoulujen arkea alusta lähtien.

KKA:n viime vuonna julkaiseman korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien yhteenvedon (Analyysi korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointien tuloksista 2005–2008, KKA:n julkaisuja 14:2009) mukaan ammattikorkeakoulut soveltavat laajasti yleisesti tunnettuja kansainvälisiä laatustandardeja ja -malleja, kun taas yliopistot ovat panostaneet omien laadunvarmistuksen menetelmien kehittämiseen.

Kuntaliiton Nenonen: Ammattikorkeakouluverkon tulee olla maan kattava

Julkaistu 10.03.2010 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakouluverkoston tulee olla maan kattava, sanoi varatoimitusjohtaja Kari Nenonen Kuntaliitosta tänään Vantaalla.

Nenonen oli huolissaan siitä, että kyetäänkö rakenteellisessa uudistamisessa huolehtimaan alueellisesta koulutustarjonnasta.

Kari Nenosen mukaan ammattikorkeakouluilla on kyky vastata alueellisiin tarpeisiin. Niillä on kyky luoda yhtymäkohtia omien alueidensa keskeisiin strategisiin painopisteisiin.

– Ammattikorkeakoulut kouluttavat osaavaa henkilöstöä alueiden, kuntien ja elinkeinoelämän, työvoimatarpeisiin, Kari Nenonen korosti. – Silti viidennes pk-yrityksistä kärsii ammattitaitoisen työvoiman puutteesta. Ellei tätä kyetä korjaamaan, se hidastaa usein pk-yritysten kasvua.

– Meillä on näyttöä ammattikorkeakoulujen tuloksekkaasta aluekehitystyöstä, joka on nivoutunut luontevaksi osaksi ammattikorkeakoulujen muuta toimintaa.

– Kuntien ja valtion tehtävien jako on käytävä uudelleen läpi, varatoimitusjohtaja Nenonen totesi siteeraten Kuntapalvelujen pelastusohjelmaa.

– Tässä yhteydessä on harkittava erityisesti kuntien toimeentulon normitetun osuuden siirtämistä Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi ja valtion rahoitusvastuulle, ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtämistä valtiolle sekä erityisen kalliin erikoissairaanhoidon kustannusten siirtämistä valtion vastuulle.

Kuntaliitto: Vahvat alueammattikorkeakoulut kyllä – aluekorkeakouluehdotukselle kysymysmerkki

Julkaistu 02.03.2010 – Jorma Niemelä

Kuntaliiton mukaan aluekehityksen näkökulmasta, alueiden elinvoimaisuuden kannalta on pinta-alaltaan Suomen kokoisessa maassa laaja ja kattava korkeakouluverkosto perusteltu saatavuuden näkökulmasta, jotta pitkät etäisyydet eivät tule esteeksi opiskelun saatavuudelle.

Kuntaliitto antaa selkeän tukensa Arenen näkemyksille vahvasta alueellisesta ammattikorkeakoulutuksesta, mutta tyrmää esityksen rahoituksen uudistamisesta sataprosenttiseksi valtionosuudeksi.

Kuntaliiton kanta julkaistiin Kunnat.net-verkkojulkaisussa 2. maaliskuuta 2010.

Ammattikorkeakoulutoiminnan kehittämisen lähtökohtina koulutuksen ohella tulisivatkin olla myös aluekehityksen tarpeet.

Kuntaliitto varoittaa, että ammattikorkeakoulun tai yksikön poistuminen ja toiminnan lakkaaminen on useimmiten kuolinisku myös kyseisten alojen yrityksille ja sitä kautta muulle elinkeinotoiminnalle kuten palveluille.

– Alueilla tiedetään parhaiten omat tarpeet ja vaihtoehdot tulevaisuuden kehittämisessä ja ne voidaan myös sovittaa valtakunnalliseen kokonaisuuteen neuvottelemalla lähialueiden ja niillä sijaitsevien ammattikorkeakoulujen kanssa. Tästä on erinomaisia kokemuksia maamme ammattikorkeakouluverkoston toiminnassa viime vuosina, Kuntaliiton kannanotossa sanotaan.

Kuntaliitto ei sen sijaan innostu aluekorkeakouluajatuksesta.

– Arenen julkilausumassa esitetty uudentyyppinen aluekorkeakoulu sen sijaan edellyttäisi lainsäädäntöön muutoksia ja johtaisi helposti rahoituksen ohjautumisen näkökulmasta ongelmallisiin tilanteisiin mm. kustannuspohjissa, kannanotossa sanotaan.

Kuntaliitto muistuttaa, että kaikki kunnat osallistuvat ammattikorkeakoulujen rahoitukseen asukaskohtaisella rahoitusosuudella, mutta eivät yliopistojen toimintaan. Kunnat rahoittavat ammattikorkeakoulujen laskennallisista kustannuksista 58,11 % ja valtionosuutena suoritetaan 41,89 %.

Opetusministeri Virkkunen: Tiede- ja ammattikorkeakoulut erillään

Julkaistu 17.02.2010 – Jorma Niemelä

– Aika ei ole suinkaan ajanut duaalimallista ohi, vaan päinvastoin on syytä kirkastaa ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen roolia. On erittäin tärkeää, että jatkossakin pidetään molempien tehtävät erillään, opetusministeri Henna Virkkunen sanoi Verkkouutisille 17.2.

Opetusministerin mukaan yliopistot keskittyvät jatkossakin korkeimpaan tutkimukseen ja opetukseen ja ammattikorkeakoulut puolestaan alueiden ja elinkeinoelämän kehittämiseen sekä työelämään.

Opetusministeri ei siis näe sitä mahdollisuutta, että esimerkiksi samalla kampuksella tai alueella toimivat korkeakoulut voisivat muodostaa yhteisen kokonaisuuden. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ehdotti tätä autonomisessa helmikuun manifestissaan.

Takki-verkosto perustettiin

Julkaistu 12.02.2010 – Jorma Niemelä

Eduskunnassa perustettiin 12.2. Työelämän ja ammatillisen korkeakoulutuksen verkosto eli Takki. Puheenvuoroissa nähtiin ammattikorkeakoulujen merkitys yhteiskunnan perusosaajien tuottamisessa.

Verkosto on avoin kaikille kansanedustajille. Verkosto päätti järjestäytyä ja valitsi työvaliokunnan. Kansanedustajajäseniksi työvaliokuntaan tulivat Ilkka Kantola (sdp), Aila Paloniemi (kesk) ja Sari Sarkomaa (kok). Ammatillista korkeakoulutusta ryhmässä edustavat rehtori Ritva Laakso-Manninen (Haaga-Helia), rehtori Jorma Niemelä (Diakonia-ammattikorkeakoulu) ja rehtori Tapio Varmola (Seinäjoen ammattikorkeakoulu).

Paikalla perustavassa kokouksessa olivat myös Kristillisdemokraattien Leena Rauhala, Perussuomalaisten Raimo Vistbacka, Vasemmistoliiton Merja Kyllönen ja Vihreän eduskuntaryhmän Kirsi Ojansuu.

Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Aila Paloniemi, joka on myös Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Kokouksen muistio löytyy tästä.

Amk-rehtoreiden autonominen helmikuun manifesti: Malttia korkeakoulu-uudistukseen, aluekorkeakoulut mahdolliseksi

Julkaistu 12.02.2010 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry on julkaissut 12. helmikuuta 2010 autonomiseksi helmikuun manifestiksi nimetyn kannanoton, jossa vaaditaan malttia korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen ja esitetään uudentyyppisten aluekorkeakoulujen synnyttämistä.

Ammattikorkeakoulujen rehtorit katsovat manifestissaan, että korkeakoulujen rakenteellisessa uudistamisessa tarvitaan nyt malttia, jotta uudistuksilla kyetään luomaan kestäviä ratkaisuja ja pystytään vastaamaan hallitusti ikäluokkien pienenemisen myötä muuttuviin koulutustarpeisiin.

Tulossa on sekä tiede- että ammattikorkeakouluja koskeva korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen kolmas vaihe. Opetusministeriö on kehottanut siihen liittyen ammattikorkeakouluja tekemään tämän kevään aikana rohkeita esityksiä korkeakoulujen yhdistämiseksi ja toimipisteverkoston karsimiseksi. Ammattikorkeakoulujen määrää halutaan vähentää 25:stä 18 ammattikorkeakouluun.

Ammattikorkeakoulut korostavat manifestissaan, että niillä on valmiudet edetä jo viisi vuotta sitten käynnistyneessä korkeakoulurakenteen uudistamisessa. Ammattikorkeakoulujen mukaan pelkkään korkeakoulujen määrään tuijottaminen johtaa kuitenkin helposti keinotekoisiin pakkoratkaisuihin, jotka luovat vain hallinnollisia himmeleitä, joilla ei ole todellista merkitystä kehitettäessä korkeatasoista koulutusta sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Tehtävät lähtökohdaksi

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston mukaan pienen kansakunnan tulisi edetä korkeakoulupolitiikassaan kohti erilaistuvaa ja monia eri tarpeita varten eriytyvää korkeakoululaitosta. Ammattikorkeakoulut katsovat, että korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä olisi asetettava lähtökohdaksi tiede- ja ammattikorkeakoulujen toisistaan poikkeava luonne sekä niiden toisistaan poikkeavat tehtävät.

Tämä tarkoittaa Arenen mukaan sitä, että yliopistojen tulee kyetä tekemään tulevaisuudessakin vahvaa perustutkimusta ja menestyä siinä kansainvälisesti samalla, kun ammattikorkeakoulujen tehtävänä on toimia keskeisenä osana alueellista koulutus- ja innovaatiojärjestelmää.

Ammattikorkeakoulujen rehtorit pitävät tärkeänä, että korkeakoulurakenteiden uudistamisessa edetään vaurioittamatta ammattikorkeakoulujen tärkeää alueellista tehtävää. Hallitsemattomalla keskittämisellä ja koulutustarjonnan kaventamisella on rehtorien mukaan merkittävät aluepoliittiset vaikutukset; ensin koulutetut nuoret muuttavat opiskelemaan kasvukeskuksiin, heidän perässään siirtyvät pk-sektorin yritykset ja lopulta alueelta katoavat myös julkiset palvelut.

Arenen mukaan ammattikorkeakoulujen merkitystä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa arvioidaan usein väärin samoilla kriteereillä kuin tiedekorkeakoulujen vastaavaa toimintaa.

Ammattikorkeakoulujen tutkimusta arvioitaessa pitää ammattikorkeakoulujen rehtorien mukaan nähdä se, että ammattikorkeakoulut ovat merkittäviä toimijoita omien alueidensa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutoksessa, ja että ammattikorkeakoulujen palvelutoiminnalla on merkitystä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä.

Rehtorit huomauttavat, että Suomen tutkimusvolyymistä 70 prosenttia tehdään yrityksissä, joiden tätä toimintaa hoitavasta henkilöstöstä 53 prosenttia on saanut bachelor-tason tai sitä alemman koulutuksen. Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnasta vähintäänkin siis kolmannes on tosiasiassa alemman korkeakoulututkinnon tai esimerkiksi ns. opistoinsinööritutkinnon suorittaneiden tekemää. Ammattikorkeakoulujen rooli tämän henkilöstön kouluttamisessa on rehtorien mukaan elintärkeä.

Aluekorkeakoulut mahdolliseksi

Ammattikorkeakoulujen rehtorit esittävät manifestissaan, että valtiovallan tulisi mahdollistaa lainsäädännöllisesti uudentyyppisten aluekorkeakoulujen syntyminen. Aluekorkeakouluissa olisi sekä yliopistoyksikkö että ammattikorkeakouluyksikkö. Uudistus mahdollistaisi Arenen mukaan tiede- ja ammattikorkeakoulujen vahvemman liittoutumisen ja/tai yhdistymisen esimerkiksi Lappeenrannan ja Vaasan alueilla sekä Lapissa. Erilainen tutkintorakenne olisi mahdollista säilyttää, vaikka kokonaisuuteen tulisi yhtenäinen hallinnollinen ohjaus.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteiset hallinnolliset liittoumat tulisi esityksen mukaan mahdollistaa sellaisten ammattikorkeakoulujen alueilla, joissa resurssien yhdistäminen on tarkoituksenmukaista ja luo taloudellista ja toiminnallista hyötyä.

Samalla tulisi arvioida mahdollisuus muodostaa vahvoja aluekorkeakouluja yliopistokeskuspaikkakunnille. Niissäkin toimisi ammattikorkeakouluyksikkö ja yliopistoyksikkö yhteisessä aluekorkeakoulussa. Molempien elinkelpoisuudesta tulisi huolehtia, koska ne ovat alueen kehitykselle oleellisen tärkeitä.

Esityksen mukaan ammattikorkeakoulujen nykyinen kunta- ja valtiorahoitus tulisi muuttaa valtionrahoitukseksi ylläpitojärjestelmää muuttamatta niin, että uudenlaiset, järkevät koalitiot korkeakoulujen kesken mahdollistuvat.

– Ennakkoluulottomat hallinnolliset ratkaisut eivät kuitenkaan saa rapauttaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erilaisia tutkintoja ja tutkintorakennetta. Samalla tavalla ennakkoluulottomasti tulisi arvioida myös mahdollisuutta muodostaa vahvoja maakuntakorkeakouluja yliopistokeskuspaikkakunnille, Ritva Laakso-Manninen toteaa.

Ammattikorkeakoulut rakenneuudistuksen edelläkävijöitä

Tänä keväänä käydyssä korkeakoulupoliittisessa keskustelussa on annettu ymmärtää, että ammattikorkeakouluverkko olisi jotenkin kokonaan perkaamatta ja että nyt olisi todellisen toiminnan paikka. Tämä ei ammattikorkeakoulujen rehtorien mukaan pidä paikkaansa. Rehtorit korostavat manifestissaan, että tosiasiassa evoluution omainen rakenteellinen kehittäminen on ollut ammattikorkeakoulusektorilla käynnissä jo useamman vuoden ajan.

Rehtorit katsovat, että ammattikorkeakoulut ovat itse asiassa korkeakoulujen rakenneuudistuksessa edelläkävijöitä. Ammattikorkeakoulusektorilla on jo tähän mennessä toteutettu neljä isoa fuusiota, joiden tuloksena ovat syntyneet Haaga-Helia, Metropolia, Novia ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Lisäksi ammattikorkeakoulujen toimipisteitä on vuosina 2007 – 2010 lakkautettu yli 30.

Arenen mukaan tälläkin hetkellä on valmisteilla 13 ammattikorkeakoulun toimipisteen lakkautus eli kaiken kaikkiaan ammattikorkeakoulupuolen vähennys tulee olemaan 43 toimipistettä. Näiden lisäksi koulutusohjelmien vähennyksiä on rehtorien mukaan toteutettu kokonaan lakkauttamalla, keskittämällä saman ammattikorkeakoulun sisällä tai siirtämällä ammattikorkeakoulusta toiseen lähes 60 leikkausta.

Ammattikorkeakoulujen rooli

Viime vuonna yliopistoissa aloitti 19 640 opiskelijaa. Ammattikorkeakouluissa aloitti viime vuonna 32 590 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulujen rehtorit korostavat manifestissaan ammattikorkeakoulujen vakiintunutta tehtävää perusosaajien tuottajia ja yhteiskunnan keskeisten perustoimintojen ylläpitäjiä. Rehtorit haluavat painottaa, että ilman riittävän monipuolista alueellista koulutustarjontaa sairaanhoitajien, sosiaalialan ammattilaisten, insinöörien, tradenomien, restonomien ja muiden tärkeiden ammattilaisten saatavuus maan kaikissa osissa ei tulevaisuudessa toteudu.

Ammattikorkeakoulut sitoutuvat manifestissaan tehostamaan ammattikorkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä, kouluttamaan yhteiskunnalle keskeisiä perusosaajia, tuottamaan näiden osaajienjatkuvan päivittämisen sekä palvelemaan alueiden työ- ja elinkeinoelämää.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja, ARENE ry, Ritva Laakso-Manninen, puh. 050 364 78 39, ritva.laakso-manninen@haaga-helia.fi

Varapuheenjohtaja, ARENE ry, Jorma Niemelä, puh. 0400 200 760, jorma.niemelä@diak.fi

Pääsihteeri, ARENE ry, Timo Luopajärvi, puh. 050 522 6709, timo.luopajarvi@arene.fi

Ministeri Virkkunen: Ammattikorkeakoulujen tki hyödyntämättä

Julkaistu 13.05.2009 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakoulujen potentiaalia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa ei ole osattu hyödyntää täysimääräisesti, toteaa opetusministeri Henna Virkkunen.

Hän on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella ammattikorkeakoulujen roolia kansallisessa ja kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä. Työryhmän tulee arvioida ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan nykytila ja kehittämistarpeet vuoden 2009 loppuun mennessä.

Tarkoitus on selkiyttää ammattikorkeakoulujen tehtäviä ja osuutta innovaatiojärjestelmässä, Virkkunen sanoi keskiviikkona ammattikorkeakoulupäivillä Oulussa.

– Kansainvälinen paneeli arvioi parhaillaan Suomen innovaatiojärjestelmää ja se antaa suosituksensa järjestelmän kehittämiseksi. Siihen liittyen työryhmä tarkastelee ammattikorkeakoulujen roolia innovaatiojärjestelmän osana. Työtä tukevat aiemmat tutkimus- ja kehitystoimintaa käsittelevät linjaukset ja selvitykset, Virkkunen jatkoi.

Ammattikorkeakoulujen roolia kansallisessa ja kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä tarkastelevan työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Leena Vestala opetusministeriöstä.

Amk-kentän verkkolehdet yhdistyvät 2010

Julkaistu 29.12.2009 – Jorma Niemelä

Ammattikorkeakoulujen yhteiset verkkolehdet KeVer ja Osaaja.net yhdistyvät. Ensimmäinen Kever-Osaaja-lehti ilmestyy maaliskuussa 2010. Teemana on ”Kestävät innovaatiot ja yhteiskuntavastuu”.

Lehtien päätoimittajina toimivat Mervi Friman Hämeen Ammattikorkeakoulusta ja Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulusta (kuvassa).

KeVer-toiminta on koonnut yhteen ammattikorkeakoulutusta tutkivia ja kehittäviä henkilöitä niin ammattikorkeakouluista kuin yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Kever-aiheet koskevat mm. koulutuspolitiikkaa, -sosiologiaa ja pedagogiikkaa.

Osaaja.net on taas suunnannut toimintansa työelämän ja ammattikorkeakoulujen rajapintaan.

KeVer-verkkolehden ja Osaaja.net-lehden vanhoja erillisiä numeroita voi tutkailla vielä pitkään verkosta.

Yritysten ja amkien tki kasvaneet nopeimmin 2000-luvulla

Julkaistu 08.12.2009 – Jorma Niemelä

Suomalaisen yhteiskunnan TKI-panostus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Vuonna 1999 TKI -kokonaismenot olivat 3900 M€, kun ne 2000-luvun lopussa (2007) olivat runsaat 6200 M€. TKI-panostusten Bkt-osuus kasvoi tuona aikana 3,2 prosentista 3,5 prosenttiin.

Yli 70 prosenttia eli 4500 M€ (2007) TKI -panostuksesta tekevät yritykset. Niiden osuus on vuosikymmenen kuluessa kasvanut (68 > 72 %). Korkeakoulusektorin osuus on 19 % eli vajaat 1200 M€. Osuus on vuosikymmenessä pienentynyt prosenttiyksikön (20 > 19 %).

Korkeakoulusektorin TKI -menot (2007) jakautuvat siten, että yliopistojen osuus on 968 M€, ammattikorkeakoulujen 117 M€ ja yliopistollisten keskussairaaloiden 79 M€.

Korkeakoulusektorilla nimenomaan ammattikorkeakoulujen TKI -panostus on lisääntynyt huimasti, käytännössä kaksinkertaistunut. Selitys löytyy siitä, että ammattikorkeakouluissa ulkopuolisen rahoituksen osuus on 71,8 % kun se yliopistojen rahoituksessa on 50,1 %.

Diakin Niemelä: Ammattikorkeakoulut palvelusektorin tki-korjaajiksi

Julkaistu 04.12.2009 – Anna Taskinen

– Ammattikorkeakoulut on valjastettava korjaamaan Suomessa alikehittynyttä palvelusektorin innovaatiotoimintaa. Suomi on huikeasti jäljessä palveluiden tutkimus- ja kehitystoiminnassa verrattuna OECD-maiden keskiarvoon. Tämän tilanteen korjaaminen sopisi luontevasti ammattikorkeakouluille, ehdotti Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori ja Arenen varapuheenjohtaja Jorma Niemelä opetusministeriön järjestämässä Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa –seminaarissa 4.12.2009 Helsingin yliopistolla.

Niemelän mukaan työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Suomen innovaatiojärjestelmästä tehty kansainvälinen arviointi (Evaluation of the Finnish National Innovation System) paikantaa ammattikorkeakoulut tärkeäksi osaksi Suomen alueellista innovaatiojärjestelmää. Raportti ei kuitenkaan kykene jäsentämään niiden mahdollisuuksia konkreettisella tasolla.

Arviointiraportissa ammattikorkeakoulujen nähdään sekä tuottavan ammattilaisia alueellisiin tarpeisiin että palvelevan paikallisia ja alueellisia työ- ja elinkeinoelämän tarpeita soveltavalla tutkimuksella.

Arviointiryhmän mukaan ammattikorkeakoulut ovat sijoittuneet tehtävänsä kannalta maantieteellisesti paremmin kuin yliopistot. Ammattikorkeakouluille pitäisi arvioinnin mukaan antaa kannustimia edelleen erikoistua alueellisiin tarpeisiin.

– Palvelusektorin kehittämiseen ammattikorkeakouluilla on t&k-toiminnan lisäksi myös erityinen valtti. Master-tason ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot palvelevat työelämää ja sen kehittämistä, Jorma Niemelä totesi.

Niihin pääsyssä työelämäkokemus on kelpoisuusvaatimuksena. Opiskelussa käytäntö ja teoriaa kytketään toisiinsa. Gradua vastaava opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä. Tätä kansainvälinen arviointiryhmä ei ole edes tuntenut saati sitten oivaltanut, mikä merkitys tällä voisi olla palveluiden kehittämisessä.

Suomen Akatemian tuore raportti Suomen tieteen tilasta ja tasosta arvioi, että ”yliopistoissa tehdään suhteettoman paljon soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä perustutkimuksen kustannuksella”. Tämä antaa Niemelän mukaan hyvän lähtökohdan kehittää tiede- ja ammattikorkeakoulujen tehtäviä, työnjakoa ja yhteistyötä innovaatiotoiminnassa.

Pääministeri Matti Vanhasen johtama tiede- ja teknologianeuvosto (nyk. tutkimus- ja innovaationeuvosto) esitti viime vuonna, että ammattikorkeakoulujen t&k-toiminnan kehittämiseen varattaisiin perusrahoitusta vuositasolla 30 miljoonaa euroa. Nyt toiminta on hankerahoituksen varassa. Perusrahoitus voitaisiin avata suuntaamalla se palvelusektorin tki-toimintaan.

Puheenvuoro kokonaisuudessaan löytyy tästä.

Arenen pj: Ammattikorkeakoulut kansainvälistymässä

Julkaistu 05.01.2010 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakoulut lähtevät siitä, että korkeakoulujen kansainvälistyminen auttaa koko suomalaista yhteiskuntaa kansainvälistymään ja kohtaamaan monikulttuuristumisen haasteet, toteaa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtaja ja Haaga-Helian rehtori Ritva Laakso-Manninen.

KTT Ritva Laakso-Mannisen mukaan laadukas koulutus on yksi parhaita kotouttamisen ja yhteiskunnallisen integraation välineitä.

– Vieraskielinen opetus Suomessa tukee samalla ulkomaisen työvoiman saatavuutta. Ammattitaitoinen, ulkomainen työvoima on meille tulevaisuudessa välttämätöntä mm. ikääntyvän väestön palvelutarpeiden tyydyttämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Kansainvälinen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisö edistää ammattikorkeakoulujen näkemyksen mukaan koko yhteiskunnan kykyä toimia kansainvälisessä ympäristössä. Se tukee monikulttuurisen yhteiskunnan tasapainoista kehitystä ja kantaa vastuuta myös globaalien ongelmien ratkaisemisesta.

Ammattikorkeakouluissa opiskelee tällä hetkellä noin 6400 ulkomaista opiskelijaa. Tämä on noin 5 prosenttia ammattikorkeakoulujen koko opiskelijamäärästä.

Kansainvälisten opiskelijoiden suhteellinen osuus ja määrä kaikista opiskelijoista ei poikkea ammattikorkeakouluissa olennaisesti yliopistojen vastaavasta määrästä. Vuonna 2008 yliopistoissa opiskeli noin 6200 ulkomaista opiskelijaa, mikä on noin 3,8 prosenttia niiden koko opiskelijamäärästä.

Ammattikorkeakoulut ovat avanneet myös koulutusviennin.

Ministeri Katainen: Lahjoitukset ammattikorkeakouluille verovapaita

Julkaistu 17.08.2009 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakoululle tehdyt rahalahjoitukset voidaan siis vähentää samoin edellytyksin kuin yliopistoille tehdyt lahjoitukset, totesi valtiovarainministeri Jyrki Katainen vastauksessaan 17.8.2009 eduskunnalle kansanedustaja Arto Satosen tehtyä asiasta kirjallisen kyselyn.

Tuloverolaissa säädetään yhteisöjen sekä yksityishenkilöiden lahjoitusvähennyksestä. Verovähennyksen edellytyksenä on, että saajana on valtio, yliopisto, korkeakoulu tai näiden yhteydessä oleva yliopistorahasto ja että lahjoitus on vähintään 850 euroa. Lahjoitusvähennyksellä on haluttu kannustaa yksityisiä tahoja antamaan tukea yhteiskunnan kannalta arvokkaisiin kohteisiin.

Asiaa käsiteltäessä valtiovarainvaliokunta lausui mietinnössään (VaVM 15/2007) erityisesti selvennyksen vuoksi, että voimassa olevan lahjoitusvähennyksen korkeakoulukäsite käsittää myös ammattikorkeakoulut.

Vuosi 2009 eduskunnassa: Amkien tki-perusrahoitukselle tukea

Julkaistu 30.12.2009 – Jorma Niemelä

Useat kansanedustajat kantoivat huolta syksyn 2009 eduskunta-aloitteissaan ja kysymyksissään hallitukselle ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta. Lisää aloituspaikkoja kaivattiin erityisesti Uudellemaalle.

Riittävistä opettajaresursseista on kannettu huolta ja vaadittu, että ammattikorkeakoulujen opiskelijaterveydenhuolto on saatava vihdoin asianmukaiselle tasolle.

Kaikissa kahdeksassa eduskuntapuolueessa on niitä, jotka kantavat huolta ammatillisesta korkeakoulutuksesta ja sen tulevaisuudesta. Monissa aloitteissa puoluerajat ylittyvät – huoli on yhteinen.

Tutkimus- ja kehitystyön rahoitustarve on tunnustettu

Vasemmistoliiton Minna Sirnö korosti, että ammattikorkeakouluille on ammattikorkeakoululaissa määrätty uusia perustehtäviä, kuten tutkimus- ja kehitystyö. Hän vaati sille myös asianmukaista rahoitusta.

Sirnön mukaan valtion talousarvioesitys vuodelle 2010 ei kuitenkaan sisällä lisärahoitusta ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan toteuttamiseen.

Tämä siitäkin huolimatta, että lisärahoitustarve on tuotu esille sekä selvitysmies Jorma Rantasen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rakenneselvityksessä (2004) että opetusministeriön omassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa, Minna Sirnö harmittelee ehdotuksensa perusteluissa.

Aluekehityksessä tarvitaan ammattikorkeakouluja

Kokoomuslaiset Lenita Toivakka ja Olli Nepponen, keskustalaiset Jari Leppä ja Katri Komi, vihreiden Heli Järvinen ja sosialidemokraattien Pauliina Viitamies kantoivat huolta sekä Etelä-Savon kehityksestä että kaikkien niiden alueiden kehityksestä, joiden korkeakoulutus on ammattikorkeakoulujen varassa.

– Jotta ammattikorkeakoulun roolia toimialueensa pk-yritystoimintaa ja palvelusektoria tukevana soveltavan t&k-toiminnan perustana voidaan toteuttaa, tulee ammattikorkeakouluille osoittaa tähän erillinen rahoitus, Etelä-Savon kansanedustajat korostivat.

Heidän mielestään ammattikorkeakoulujen roolin vahvistaminen tasapainoisessa ja omaehtoisessa aluekehityksessä vaatii pysyvää valtion panostusta.

Innovaatiotoiminta kantaa hedelmää yrityksissä ja tuottavuudessa

Sosialidemokraattien Satu Taiveaho, Jouko Skinnari, Johannes Koskinen ja Tarja Filatov, kristillisdemokraattien Päivi Räsänen, kokoomuksen Kalle Jokinen, Timo Heinonen ja Tuija Nurmi sekä keskustan Risto Autio ja vihreiden Kirsi Ojansuu pitävät ammattikorkeakoulujen merkitystä alueellisessa kehityksessä ja innovaatiotoiminnassa elintärkeänä.

Ammattikorkeakoulut ovat monialaisia, alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuvat yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Ne antavat korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi ammattikorkeakoulut harjoittavat työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioonottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.

– Innovaatiotoiminnan välittömät vaikutukset näkyvät uusina yrityksinä, liiketoimintoina, palveluina, yritysten kasvuna ja kansainvälistymisenä sekä tuottavuuden kasvuna. Ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus- ja kehitystyön painopiste on pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja palvelusektoria tukevassa soveltavassa tutkimuksessa eli sektoreilla, jotka ovat keskeisiä myös työllisyyden kannalta, eteläisen Hämeen kansanedustajat toteavat.

Heidän mielestään tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tasoa pitää nostaa merkittävästi, jotta ammattikorkeakoulut voivat jatkossa entistä tuloksellisemmin osallistua alueelliseen kehittämiseen, innovaatiotoimintaan sekä kouluttamaan työelämän tarvitsemia arvostettuja asiantuntijoita ja tekijöitä.

Aloituspaikkoja ja opetustyövoimaa tarvitaan

Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner, Raimo Vistbacka, Pentti Oinonen, Pietari Jääskeläinen ja Pertti Virtanen ovat huolissaan siitä, että lähivuosina eläkkeelle siirtyy merkittävä osa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan työvoimasta. Heidän tilalleen työelämään tulevat nuorisoikäluokat ovat entistä pienempiä, minkä odotetaan johtavan työvoimapulaan monilla aloilla.

Ammattikorkeakoulut ovat vuosi vuodelta kasvattaneet suosiotaan nuorten ja aikuistenkin keskuudessa. Aloituspaikkojen määrä ei nopeasti kasvavissa maakunnissa kuten Uudellamaalla, eikä varsinkaan Itä-Uudellamaalla, pysty vastaamaan kysyntään, vaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavista aloituspaikoista on suuri puute. Siksi he ehdottavat aloituspaikkojen lisäämistä.

Kokoomuksen Jukka Mäkelä on ollut huolissaan siitä, onko varattu pedagogisen kehittämistyön tukemiseen riittävästi resursseja teknillisissä korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.

– Opiskelijoiden ja opettajien määrän suhde on teknillisellä koulutusalalla erittäin merkittävä. Se vaikuttaa siihen, saammeko kansainvälisesti kilpailukykyisiä insinöörejä maamme vientiä ja hyvinvointia edistämään, Mäkelä sanoi.

Ruotsalaisten Mikaela Nylander oli huolissaan siitä, että ammatillisten opettajien määrä on huolestuttava. Erityisesti ruotsinkielisille ammattikorkeakouluille tulisi antaa myös sama opettajien koulutustehtävä kuin suomenkielisille ammattikorkeakouluille.

Terveydenhuolto kuntoon

Sosialidemokraattien Satu Taiveaho, Valto Koski, Pauliina Viitamies, Tuula Väätäinen ja Anneli Kiljunen paheksuvat sitä, että ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa paitsi keskenään vain osan opiskelupaikkakunnista pystyessä hoitamaan lakisääteiset velvoitteensa myös muihin kuntalaisiin sekä muihin korkeakouluopiskelijoihin nähden. Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö.

– Panostamalla opiskelijoiden terveydenhoitoon turvataan opiskelijoiden hyvinvointi, tuetaan opintojen etenemistä tavoiteajassa ja mahdollistetaan siirtyminen terveenä työelämään, todettiin Satu Taiveahon ja hänen edustajakollegoidensa aloitteessa.

Myös kokoomuksen Anne-Mari Virolainen teki hallitukselle kysymyksen, mitä se ”aikoo tehdä, että ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuolto voidaan nostaa yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon tasolle ja näin poistaa näiden korkeakoulujen opiskelijaryhmien eriarvoinen asema?”

Aiemmin keväällä kristillisdemokraatit Toimi Kankaanniemi, Sari Palm, Kari Kärkkäinen, Bjarne Kallis, Tarja Tallqvist, Leena Rauhala ja Päivi Räsänen sekä vasemmistoliiton Unto Valpas ja sosialidemokraattien Antti Vuolanne vaativat opiskelijaterveydenhuollon saattamista kuntoon.

Muussakin sosiaaliturvassa aukkoja

Keskustan Tuomo Puumala on kantanut huolta ylempää ammattikorkeakoulututkintoja suorittavien sosiaaliturvasta. Puumalan mukaan suomalaisen korkeakoulujärjestelmän osaksi on vakiintunut ylempi AMK-tutkinto, joka on myös ylempi korkeakoulututkinto.

– Tutkinto on hyvin työelämälähtöinen, ja se suoritetaan työn ohessa. Keskeinen osa tutkintoa on opinnäytetyönä suoritettava työelämän kehittämistehtävä, joka tehdään omassa työpaikassa tai jossakin työyhteisössä, Tuomo Puumala kuvasi kysymyksensä perusteluissa.

Hän edellytti sosiaaliturvan kuntoon saattamista myös YAMK-tutkinnon suorittaneiden osalta.

Tarja Filatov ja 35 muuta sosialidemokraattia pitivät hyödyllisenä sitä, jos oppilaitoksissa voitaisiin järjestää ammattikorkeakouluopintojen täydentämismahdollisuus ja ylempien ammattikorkeakouluopintojen suoritusmahdollisuus työstä lomautetuille.

Heidän mielestään ammattikorkeakoulut toimivat erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa.

– Ne ovat merkittävä työelämän asiantuntijoiden kouluttaja sekä alueensa työelämän kehittäjä. Ammattikorkeakoulut tuottavat teknologisten innovaatioiden lisäksi myös sosiaalisia ja järjestelmäinnovaatioita, sosiaalidemokraatit korostavat.

Opiskelijajärjestöt: Terveydenhuolto kuntoon

Julkaistu 16.12.2009 – Jorma Niemelä

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL kiittävät työryhmää ehdotuksesta, jonka mukaan ensisijainen tapa parantaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltopalveluja on ottaa heidät Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluiden piiriin.

SAMOK ja SYL ovat pettyneitä työryhmän muistioon siltä osin, että se esittää ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisen toisena vaihtoehtona oppilaitoksen sijaintikuntamallia. Kyseinen malli on osoittautunut nykyisellään riittämättömäksi.

YTHS:n toimipiirin laajentaminen noin 120 000 ammattikorkeakoulujen perustutkinto-opiskelijalla vaatii opiskelijajärjestöjen kannanoton mukaan rahallista lisäpanostusta ja lainsäädäntötyötä.

Arene: Amkien rahoitus kokonaan valtiolle

Julkaistu 10.11.2009 – Jorma Niemelä

Korkeakoulujen yhteistyön lisäämiseksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmuotoja tulisi yhtenäistää. Siksi tulisi harkita ammattikorkeakoulujen siirtämistä 100 %:n valtionosuusrahoitukseen ammattikorkeakoulujen ylläpitojärjestelmää ja rahoitusperusteita muuttamatta.

Näin totesi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene kannanotossaan eduskunnan hallintovaliokunnalle 10.11.2009.

Tällainen järjestelmä on jo nykyään käytössä ammatillisen opettajankoulutuksen rahoituksessa. Samalla ammattikorkeakoulujen rahoitusta koskevat kohdat tulisi Arenen mielestä siirtää ammattikorkeakoululakiin.

Innovaatioprofessori: Ammattikorkeakoulut tuottavat osaajia

Julkaistu 25.03.2009 – Jorma Niemelä

– Ammattikorkeakoulujen voimana on vuorovaikutus yritysten ja muiden tiedon soveltajien ja kehittäjien kanssa, arvioi innovaatiotoiminnan professori Antti Hautamäki Jyväskylän yliopistosta. Hautamäki puhui 25.3.2009 Jyväskylässä.

Hautamäen mukaan yliopistot vaikuttavat yhteiskunnan menestykseen pitkällä aikajänteellä harjoittamalla avointa perustutkimusta ja kouluttamalla tulevia akateemisia sukupolvia. Yliopistoverkkoa tulisi koota ja tähdätä 5-6 tutkimusyliopiston verkostoon.

– Näiden rinnalle tarvitaan vahva ammattikorkeakoulujen verkosto. Ammattikorkeakoulujen perustehtävä on kouluttaa osaajia, jotka kykenevät uusintamaan osaamistaan omissa käytännöissään, professori Hautamäki sanoi.

Ammattikorkeakoulujen tiedollisena tehtävänä on kehittää niitä tiedon alueita, joilla on välitöntä merkitystä elinkeinoelämälle: uusi tekniikka, johtaminen, markkinointi, muotoilu, palvelut jne. Tutkimus on luonteeltaan soveltavaa eli käytännöllisiä päämääriä hyödyttävää.

Ammattikorkeakoulujen voimana on vuorovaikutus yritysten ja muiden tiedon soveltajien ja kehittäjien kanssa.

Ammattikorkeakoulujen filosofisina lähtökohtina hän piti pragmatismia ja pluralismia. Pragmatismia edustaa se, että oppiminen tapahtuu ongelmanratkaisun kautta. Tiedeyliopistojen lähtökohta on metodisessa monismissa, ammattikorkeakoulujen taas pluralismissa.

Professori Hautamäen esityksen löydät tästä.

Kansanedustaja Paloniemi: Ammatillisen korkeakoulutuksen verkoston perustamiskoukous kutsutaan koolle

Julkaistu 28.01.2010 – Jorma Niemelä

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi kutsuu edustajakollegoitaan ja ammatillisen korkeakoulutuksen edustajia 12.2.2010 klo 8.00 keskustelutilaisuuteen, jossa käsitellään Työelämän ja ammatillisen korkeakoulutuksen verkoston perustamista eduskunnan vaikutuspiiriin.

– Akateeminen koulutus ja teoreettinen tutkimus ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä, sanoo Aila Paloniemi.

– Jos aiomme kehittyä hyvinvointiyhteiskuntana ja menestyä kansakuntana, tarvitsemme myös päteviä, käytännön työelämää osaavia insinöörejä, sairaanhoitajia, sosiaalialan ammattilaisia, luonnonvarojen hoitajia, kaupan, talouden ja hallinnon osaajia jne. Samasta syystä tarvitsemme myös työelämälähtöistä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

Jotta ammattikorkeakoululaitosta voidaan kehittää vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskunnan tarpeita, tarvitaan keskusteluyhteyksien parantamista kaikkien ammatillisen korkeakoulutuksen tulevaisuuteen vaikuttavien kesken.

– Tätä tehtävää varten esitetään perustettavaksi eduskunnan piiriin eri tahoja kokoava työelämän ja ammatillisen korkeakoulutuksen verkosto (Takki-verkosto), Aila Paloniemi kertoo kutsun taustoista.

Ammatillista korkeakoulutusta tilaisuudessa edustavat Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (ARENE) hallitus ja rehtorineuvoston nykyisistä ja aiemmista puheenjohtajista koostuva lakiryhmä.

Kokousaika on perjantai 12.2.2010 klo 8.00 – 9.45. Kokouspaikka on eduskunnan päärakennuksen kabinetti A 1.

Tilaisuuden tausta selviää tarkemmin liitteenä olevasta esityksestä. Tilaisuuden alustava esityslista on niin ikään liitteenä.