Lahden ammattikorkeakoulun rehtori, dosentti Outi Kallioinen hämmästeli esityksessään, miksi lakiesitys tutkintojen ja muun osaamisen viitekehykseksi ei etene.
– Kansallinen viitekehys mahdollistaisi erityisesti suomalaisen koulutus- ja tutkintojärjestelmän sekä muun osaamisen kokonaisvaltaisen tarkastelun sekä kansallisesti että suhteessa globaaliin korkeakoulukenttään, Outi Kallioinen kertoi Takki-seminaarissa eduskunnassa 5.3.
– Tutkintojen viitekehys on erinomainen ja käyttökelpoinen työväline. Siksi pitäisinkin erityisen tärkeänä, että tässä korkeakoulupoliittisessa tilanteessa pääsisimme viivyttelemättä etenemään oman kansallisen tutkintojen viitekehyksen osalta, Outi Kallioinen korosti.
Outi Kallioisen mukaan ammattikorkeakouluilla on merkittävä vaikutus kansallisen ja alueellisen osaamispohjan uudistamisessa sekä alueellisen kilpailukyvyn vauhdittamisessa ja yritystoiminnan edistämisessä. Suomen kilpailukyvyn kehittäminen on olennaisella tavalla sidoksissa ammattikorkeakoulujen lakisääteiseen tehtävään tuottaa osaavia asiantuntijoita ja ammattilaisia yhteiskunnan ja alueiden tarpeisiin, tehdä aluekehitystä palvelevaa ja yhteiskuntaa uudistavaa, soveltavaa tutkimusta sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Näiden lisäksi erityisen merkittävää on ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävä, jossa eri puolilla Suomea vastataan alueiden omaleimaisiin tarpeisiin ja kehityshaasteisiin.
– Ammattikorkeakoulut ovat vetovoimaisia ja ammattikorkeakoulusta valmistuneiden opiskelijoiden työllistyminen on keskimäärin ottaen hyvällä tasolla, mikä osaltaan kertoo työelämän ja ammatillisen, yhteiskunnan osaamispohjaa rikastavan korkeakoulutasoisen osaamisen tarpeesta, Kallioinen sanoi. – Ammatilliset korkeakoulututkinnot ovatkin Suomen erityinen valtti työelämän murroksessa ja tulevaisuuden haasteissa.
Alueiden kilpailukykyä vauhdittavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan lisäksi erityisesti ammatillisesti suuntautuneet korkeakouluopiskelijat sekä ammattikorkeakoulututkinnoissa että ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework) mukaisesti ammattikorkeakouluissa tuotettavat tutkinnot ovat tasoa 6 (Bachelor) ja 7 (Master).
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa ylempää korkeakoulututkintoa ja antaa kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin sekä moniin haastaviin tehtäviin yhteiskunnassamme.
– Tosin väylä tohtoriopintohin ei vieläkään toimi kovin hyvin ja toistaiseksi vain hyvin harvat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat päässeet tieteellisiin jatko-opintoihin Suomessa, harmitteli rehtori Kallioinen.
Esitys on jo annettu!
Hallitus antoi toukokuussa 2012 eduskunnalle esityksen laista tutkintojen ja muun osaamisen viitekehykseksi, joka oli tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2013 alusta.
Kansallisessa viitekehyksessä Suomen koulutusjärjestelmään kuuluvat tutkinnot, oppimäärät ja muut laajat osaamiskokonaisuudet jaotellaan niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksalle vaativuustasolle. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys rakentuu eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) pohjalle.
– Tutkintojen viitekehys on erinomainen ja käyttökelpoinen työväline, jonka avulla on mahdollista aidosti tutkia suomalaisen korkeakouluosaamisen tasoa ja vertailtavuutta, rehtori ja dosentti Kallioinen sanoi.
– Siksi pitäisinkin erityisen tärkeänä, että tässä korkeakoulupoliittisessa tilanteessa pääsisimme viivyttelemättä etenemään oman kansallisen tutkintojen viitekehyksen osalta. Se parantaisi suomalaisen tutkintojärjestelmän selkeyttä ja toimivuutta, lisäisi tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta sekä edistäisi kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta. Samalla se toisi merkittävän lisäarvon korkeakoulusektoreiden rakenteiden arviointiin ja tutkintojen sisällölliseen, osaamispohjaiseen kehittämiseen.
Suomalainen osaaminen jäsentyisi kansainvälisesti
Kansallinen viitekehys mahdollistaisi erityisesti suomalaisen koulutus- ja tutkintojärjestelmän sekä muun osaamisen kokonaisvaltaisen tarkastelun sekä kansallisesti että suhteessa globaaliin korkeakoulukenttään.
Viitekehyksessä kuvataan tutkintojen, oppimäärien ja muiden laajojen osaamiskokonaisuuksien edellyttämä osaaminen tietoina, taitoina ja pätevyyksinä sekä määrittelemällä niiden keskinäiset suhteet.
– Osaamisperusteisen tutkintojen kuvaustavan avulla halutaan tukea elinikäistä oppimista, parantaa työntekijöiden työllistymistä, lisätä liikkuvuutta ja kaventaa kuilua koulutuksen ja työelämän välillä.
Yli kahdenkymmenen vuoden kehityskaarensa aikana ammattikorkeakoulut ovat kehitystä läheltä ja sisältä tiiviisti seuranneen Kallioisen mukaan lunastaneet lupauksensa, ottaneet paikkansa ja löytäneet roolinsa ammatillisen korkeakoulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tuottajana sekä alueidensa kehityksen vauhdittajina.
– Korkeakoulutuksen rakenteita tarkasteltaessa on tärkeää jatkossakin kehittää myös ammatillisesti painottuvia korkeakoulututkintoja kaikilla tasoilla. Tätä edellyttävät uudet osaamisen kehittämisen haasteet kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä, Outi Kallioinen korosti.
Julkaistu 05.03.2014 – Jorma Niemelä
