– Tosiasiassa sekä Suomen että maailman korkeakoulut ovat jo monimuotoistuneet, väitti Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtori Ritva Laakso-Manninen. Hän puhui Takki-verkoston seminaarissa eduskunnassa 5.3.
Kauppatieteen tohtori Laakso-Mannisen mukaan yksi korkeakoululaki Suomessa avaisi mahdollisuuksia seuraavaan korkeakoulujen kehitysaskeleeseen kohti eri tavoilla profiloituneita entistä vahvempia toimijoita.
Suomen korkeakoulujärjestelmä on nyt yli 20 vuoden ajan rakentunut duaalimallin mukaisesti kahden pilarin varaan. Sen mukaan meillä on yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, kahden eri lainsäädännön mukaan toimivia korkeakouluja.
– Käytännössä 20 vuoden aikana on tapahtunut valtava kehitys. Meillä ei ole vain kahdenlaisia korkeakouluja vaan meillä on monia erilaisia korkeakouluja. On tiedesuuntautuneita, taidesuuntautuneita, alueen kehittämiseen fokusoituneita, tiettyyn substanssiin painottuvia, Ritva Laakso-Manninen totesi.
Mega- ja digikorkeakoulut
Myös maailmalla on menossa Laakso-Mannisen mukaan korkeakoulukentän uudelleen muotoutuminen.
Perinteisten arvostettujen Shanghai-listattujen tiedeyliopistojen (Harvard, Stanford jne) rinnalle on tullut uusia isoja kansainvälisiä trendejä. Yksi tällainen suuntaus on kansainväliset mega-korkeakoulut, esimerkiksi Laureate International University, jolla on 800 000 opiskelijaa 30 maassa ja henkilöstöä 70 000.
Toinen suuntaus on digitaalisesti toimivat korkeakoulut, esimerkiksi The Modern University for Humanities Moskovassa. Heillä on koulutusta 16 maassa, opiskelijoita 140 000, henkilöstöä 10 000, opetusta 24/7 ja apuna 2 satelliittia ja opetusrobotit.
Tarvitsemme tilaa luovuudelle!
– Mitä ovat tulevaisuuden korkeakoulut 5 miljoonan asukkaan Suomessa? kysyi Ritva Laakso-Manninen. – Jotta pysymme vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin, on kehityksen jatkuttava.
– Tarvitsemme tilaa evoluutiolle: kirkkaita vahvoja profiileja. Tarvitsemme tilaa luovuudelle: innovatiivisia ratkaisuja. Tarvitsemme tilaa yhteistyölle: Suomessa ja kansainvälisesti. Tarvitsemme resursseja: julkista rahoitusta ja vapautta rahoituksen hankintaan. Tarvitsemme luottamusta: poliittista ja hallinnollista mahdollisuuksien luontia, ei rajoitusten luontia.
Yksi korkeakoululaki Suomessa avaisi rehtori Laakso-Mannisen mukaan mahdollisuuksia seuraavaan korkeakoulujen kehitysaskeleeseen kohti eri tavoilla profiloituneita entistä vahvempia toimijoita.
Julkaistu 05.03.2014 – Jorma Niemelä
