– Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyölle on niin sanotussa duaalimallissa asetettu paljon esteitä, hämmästeli Seinäjoen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Varmola eduskunnassa järjestetyssä Takki-seminaarissa 5.3.. – Jos esteet poistetaan, korkeakoulut voivat yhdessä tehdä enemmän suomalaisen yhteiskunnan uudistamiseksi.
Dosentti Varmolan mukaan tulevaisuudessa tarvitaan alueellisesti erilaisia ratkaisuja, jotka pohjautuvat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön. Hän tarkasteli esityksessään kansainvälisiä esimerkkejä ja korkeakoulupoliittisia suuntauksia.
Suomessa ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat toimineet rinnakkain 1990-luvulta lähtien. Ne ovat tarjonneet profiililtaan erilaisia tutkintoja kandidaatti- (BA-taso) ja maisteritasoilla (MA-taso). Vain yliopistoilla on tohtoritutkinnot.
– Molemmilla on tutkimustehtävä, jonka painopiste on kuitenkin erilainen. Molemmat korkeakoulumuodot ovat pääosin valtion rahoittamia, ja niiden ohjausta on yhdenmukaistettu. Lait ovat kuitenkin erilliset, Tapio Varmola sanoi.
Tapio Varmola toi esimerkkejä maista, joissa on yhteinen korkeakoululainsäädäntö (esimerkkinä Hollanti) tai yhteinen puitelaki (mm. Saksa).
– Korkeakouluilta odotetaan paljon niin koulutuksessa ja tutkimuksessa, rehtori Varmola sanoi. – Niiden tulisi olla alueen kehityksen katalysaattoreita ja kansainvälisiä toimijoita. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyölle on duaalimallissa asetettu paljon esteitä: jos esteet poistetaan ne voivat yhdessä tehdä enemmän suomalaisen yhteiskunnan uudistamiseksi.
Kansainväliset esimerkit pohjoismaista ja Euroopasta osoittavat, että monissa Suomea vastaavissa maissa on yksi yhteinen korkeakoululainsäädäntö, jolla ohjataan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa.
– Suomessa on selvitettävä, olisiko tällaisen lainsäädännön valmistelu aloitettava, edellytti Tapio Varmola.
Lukumäärä on suhteellinen asia
Tapio Varmola tarkasteli myös korkeakoulujen määrää eri maissa. Suomessa on 16 yliopistoa, 23 ammattikorkeakoulua, 6 yliopistokeskusta, 45-50 korkeakoulupaikkakuntaa. Korkeakoulupaikkakuntien määrä on puolittunut 10 vuoden aikana.
Suomessa on 7.4. korkeakoulua miljoonaa asukasta kohti, Yhdysvalloissa 9.6 korkeakoulua miljoonaa asukasta kohti. Näitä korkeampi lukumäärä on Norjassa. Itävalta on samalla tasolla kuin Suomi.
Ruotsissa ja Saksassa luku on noin 5 korkeakoulua miljoonaa asukasta kohti. Jos Suomessa tavoiteltaisiin Ruotsin tasoa, Suomessa olisi noin 26 yliopistoa ja korkeakoulua.
Tarvitaan alueellisesti erilaisia ratkaisuja!
Suomen korkeakouluverkko on Varmolan mukaan moniaineksinen. Tutkimustoiminnan suuret pelaajat ovat keskittyneet 2000-luvulla muutamalle yliopistopaikkakunnalle.
– Tulevaisuudessa tarvitaan alueellisesti erilaisia ratkaisuja, jotka pohjautuvat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön, Tapio Varmola linjasi.
Varmolan näkemyksen mukaan kaikkialla maassa tulee olla korkeakoulututkintojen tarjontaa. Myös tutkimus – ja innovaatiotoiminnan edellytykset tulee turvata maan kaikissa osissa.
Julkaistu 05.03.2014 – Jorma Niemelä
