Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen peräsi Takki-seminaarissa kunnianhimoa ja rohkeutta uuden tutkimuksen ja korkeakoulutuksen vision laatijoilta.
Grahn-Laasosen mukaan monissa yhteiskunnan uudistuksissa katseet kääntyvät nyt ammattikorkeakoulujen ja niiden tuottaman osaamisen suuntaan. Esimerkiksi hän nosti sote-uudistuksen ja kysyi:
- Miten koulutetaan niitä tulevaisuuden sote-ammattilaisia kokonaan uusiin tarpeisiin?
Ministeri korosti ammattikorkeakoulujen kehittämistyötä. Hänen mukaansa amkit tekevät erittäin mielenkiintoista työtä mm. erilaisten opiskelijalähtöisten opintopolkujen rakentamisessa.
- Kansainvälistyvässä maailmassa tarvitaan yksilöllisiä kiinnostavia opintopolkuja
Visiotyö ei ala tyhjältä pöydältä, vaan tietoa ja ajatuksia on jo paljon, toteisi ministeri ja viittasi mm. Arenen ja Unifin laatimiin visiopapereihin. Ministeriön verkkoaivoriiheen on ensimmäisessä vaiheessa tullut jo yli 3000 vastausta. Verkkoriihestä saadaan vision aineksia ja ajatuksia.
Korkeakoulukentällä tapahtuu tällä hetkellä paljon. Tampereella rakentuu Tampere3, Lappeenrannassa ja Lapissa on menossa omat prosessinsa. Rakenteiden lisäksi ministeri korosti myös korkeakoulujen sisäisen kehittämistyön merkitystä. Korkeakoulut tekevät työtä korkeakouluopintojen, yksilöllisten opintopolkujen ja ympärivuotisen opiskelun sujuvoittamiseksi sekä valintojen ja pedagogiikan kehittämiseksi.
Ministerin mukaan tältä pohjalta on helppo ponnistella eteenpäin. Tavoite ja haaste ammattikorkeakouluväelle oli selkeä.
- Eteenpäin on mentävä, jotta Suomi on koulutuksen ja oppimisen mallimaa tulevaisuudessakin.
Vision lähtökohtia
Visiotyön pohjaksi ministeri listasi neljä keskeistä teemaa, joissa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen pitäisi edistyä:
1) osaamispohja ja koulutustaso
2) työelämäyhteys ja korkeakoulujen avautuminen ulospäin
3) kansainvälistyminen sekä
4) laatu ja vaikuttavuus
Koulutustason lasku kääntäminen on varmasti yksi keskeinen kysymys visiotyössä.
Miten käännämme koko kansan osaamistason ja koulutustason uudelleen nousuun? Tällä hetkellä vuonna 1981 syntyneet ovat koulutetuin ikäluokka, muistutti ministeri.
Jotta tason nostossa onnistutaan, Suomessa on pidettävä huolta koko koulutusjärjestelmän tasosta, sanoi ministeri ja listasi esimerkkejä haasteita ja ratkaistavista asioista: noin 17 prosenttia nuorista jää ilman toisen asteen koulutusta, lukion vetovoima hiipuu, nuorten syrjäytyminen lisääntyy, ammatillisen koulutuksen jatko-opintokelpoisuus on turvattava.
Puheensa lopuksi ministeri palasi visiontekijöiden rohkeuteen ja peräsi ennakkoluulotonta kehittämistä.
- Nyt on lupa puhua kaikesta, myös niistä asioista, joista emme ole yhtä mieltä. Elämme käännekohtaa. Yhdessä tulevaisuutta rakentaen, yhteisesti jaetun vision pohjalta, pieni orastava kasvu kääntyy nousuksi.
