Murrokset, vastatieto ja teknologia kehityksen ajureina

Korkeatasoisen tiedon ja osaamisen visiota haettiin Takki-seminaarissa mielenkiintoisten sparraajien kanssa. Sparrauspuheenvuorot pitivät toimitusjohtaja Esko Kilpi, kansanedustaja Anna Kontula ja kansanedustaja Ville Vähämäki.

Kunkin sparraajista nosti esille yhden tulevaisuuteen liittyvän näkökulman, joka vaikuttaa uuden tiedon ja osaamisen rakentumiseen. Heidän yhteisen viestin voi tiivistää vaikkapa niin, että työelämä on suuressa murroksessa, tulevaisuuden ymmärtämiseksi tarvitaan laaja-alaista ja monipuolista sekä kykyä hyödyntää teknologian tuomat mahdollisuudet.

Esko Kilpi tiivisti viestinsä siihen, että olemme siirtymässä tietämiskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen aikaan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että työstä on tullut oppimista ja oppimisesta työstä. Tällä puolestaan on suora vaikutus siihen miten korkeakoulut tulevaisuudessa toimivat ja minkälainen niiden suhde on opiskelijoihin ja työelämään.

– Mitä jos me ollaan siirtymässä aikaan, jossa ei tiedetä millaista osaamista tarvitaan, koska se mitä me tehdään ei ole edes selkeästi valmista.

Kilpi kysyikin ovatko korkeakoulutuksen mallit vanhentuneet, kun on tarve siirtyä tutkintolähtöisyydestä osaamislähtöisyyteen.

Anna Kontula nosti esille vastatiedon merkityksen niin yhteiskunnassa, päätöksenteossa ja osaamisen kehittämisessä. Kontula korosti miten tärkeää on saman ilmiön katsominen eri näkökulmista, ei pelkästään omasta näkökulmasta.

– Sitä kautta kaikki ovat vähän viisaampia.

Olennaista on Kontulan mielestä varmistaa erilaisen tiedon käyttö ja saatavuus. Esimerkiksi hän nosti demokratian ja pohti sitä, miten eduskunta varmistaa eri tilanteissa olevien tuottaman tiedon saatavuuden.

Ville Vähämäen teemana oli radikaali teknologia, joka tulee muuttamaan yhteiskuntaa ja työelämää nopeammin kuin osaamme arvatakaan.

Välimäki korosti teknologian kehittymisen tuottamia mahdollisuuksia. Niillä on tietysti vaikutus myös osaamistarpeisiin ja korkeakoulujen toimintaa.

– Uudet teknologiat ovat tunnistaneet jo 100 uutta innovaatioaihiota.

Potentiaalia siis on, pitää vaan edetä ja skaalata ideat kaupallisesti, tiivisti Vähämäki.

Ammattikorkeakoulut vauhdissa

Sparraajat kävivät puheenvuorojen jälkeen mielenkiintoisen paneelikeskustelun rehtoriedustajien ja yleisön kanssa. Ammattikorkeakoulukentältä paneeliin osallistuivat rehtori Riitta Konkola Metropoliasta, rehtori Petri Raivo Karelia-ammattikorkeakoulusta ja rehtori Vesa Taatila Turun ammattikorkeakoulusta.

Keskustelussa kävi ilmi, että ammattikorkeakoulut ovat muutoksessa varsin hyvin mukana. Ne ovat kyenneet tarttumaan moniin esille tulleisiin muutoksiin.

Paneelin aikana pohdittiin mm. sitä, miten muuttuvassa tilanteessa, jossa yksilöiden tarpeet ja opintopolut vaihtelevat, korkeakoulut pääsevät irti massatuotannon malleista. Samalla korostui koko koulutusjärjestelmän toimivuuden merkitys. Järjestelmän alemmilla tasoilla olevat ongelmat heijastuvat korkeakouluihin.